Maya-sivilisaatio: historia, kulttuuri ja tähtitiede
Maya-sivilisaatio: syvä katsaus historiaan, kulttuuriin ja tähtitieteeseen — kalenterit, arkkitehtuuri, taide ja nykypäivän mayaperinteet yhdellä sivulla.
[[Tiedosto:Mayamap.png|right|250px|thumb|Kartta: mayasivilisaation alue]] Mayat asuivat pääosin Mesoamerikassa. Heidän jälkeläisiään asuu alueella edelleen, ja monia mayakieliä ja perinteitä on säilynyt nykypäivään asti.
Historia lyhyesti
Mayasivilisaation kehitys alkoi tuhansia vuosia sitten. Varhaisimmat asutuksen merkit ajoittuvat useiden vuosituhansien taakse; jo noin 2000 eaa. alueella oli erilaisia alkuyhteisöjä. Ensimmäiset kaupunkimaiset keskukset ja monumenttirakentaminen alkoivat kehittyä ajan myötä, ja varsinaisen klassisen ajan huippu sijoittuu noin 420–900 jKr.. Tänä aikana syntyi suurin osa kuuluisista temppeleistä, palatseista ja kaupungeista.
Alue ja asutus
Mayojen vaikutusalue ulottui laajalle: se käsitti osia nykyisestä Meksikon keskiosista sekä alueita, jotka nykyisin kuuluvat Hondurasiin, Guatemalaan ja El Salvadorin pohjoisosaan. Arviot väestöstä klassisella kaudella vaihtelevat, mutta kartoitusten ja arkeologian perusteella alueella saattoi olla kymmeniä miljoonia ihmisiä eri aikakausina.
Yhteiskunta ja talous
Mayojen yhteiskunta oli monimuotoinen ja hierarkkinen: kaupunkivaltioilla oli hallitsijoita, pappien ja aateliston ryhmiä sekä käsityöläisiä ja viljelijöitä. Kaupungit, kuten Tikal, Palenque ja Copán, toimivat uskonnollisina ja hallinnollisina keskuksina. Mayat harjoittivat laajaa sisäistä ja alueellista kauppaa, mikä näkyy taiteen ja rakennusten eri tyyleissä.
Ruokavalio perustui viljelyyn. Mayojen peruselintarvikkeita olivat viljellyt kasvikset kuten maissi, pavut, kurpitsa ja chilipaprika. Viljelymenetelmiin kuului mm. metsänraivaus, laidunnus, tiivistetty maanviljely ja kosteikkojen hyödyntäminen riippuen alueen maaperästä ja ilmastosta.
Taide, rakentaminen ja teknologia
Mayat olivat taitavia taiteessa ja rakentamisessa. He rakensivat pyramideja, temppeleitä, palatseja ja urheilukenttiä (mm. pallopeli) kivestä käyttäen monimutkaisia kivimuurauksia ja koristeaiheita. Temppelit ja monumentit on usein koristeltu kuvakirjoituksella ja reliefeillä, jotka kertovat hallitsijoiden teoista ja uskonnollisista rituaaleista.
Kirjoitus, matematiikka ja tähtitiede
Mayat kehittivät kehittyneen kirjoitusjärjestelmän, joka sisälsi hieroglyfejä. He käyttivät myös kehittynyttä numerojärjestelmää, jossa on mukana nollan käsite — harvinainen piirre antiikin kulttuureissa. Tämä antoi heille edellytykset pitkälle kehittyneeseen matematiikkaan ja laskentaan.
Papisto seurasi taivaan liikkeitä ja tutkimus kohdistui sekä tähtiin että planeettoja myöten. Astronomiset havainnot auttoivat laatimaan tarkkoja kalentereita, kuten 260 päivän rituaalikalenterin (tzolk'in), 365 päivän aurinkokalenterin (haab') ja pitkä laskenta (Long Count), joita käytettiin ajan laskemiseen, rituaaleihin ja historiallisten tapahtumien merkitsemiseen.
Katoaminen ja muutokset
Suurten kaupunkikeskusten hidas heikkeneminen alkoi noin 900 jKr. tai sen jälkeen. Yhtenä syynä pidetään monisyisiä tekijöitä, kuten pitkäaikaisia kuivuusjaksoja, ympäristön ylirasitusta ja metsäkatoa, sisäistä sotaa ja poliittista epävakautta sekä kauppaverkostojen romahtamista. Nämä tekijät eivät välttämättä vaikuttaneet kaikkiin alueisiin samaan aikaan; joillain alueilla mayakulttuuri jatkoi kukoistustaan pidempään.
Eurooppalaisten saapuminen ja nykyaika
Konkistadorit ja eurooppalaiset saapuivat 1500-luvulla, ja espanjalainen valloitus johti laajoihin muutoksiin alueen väestössä, yhteiskunnassa ja uskonnossa. Kuitenkin Mayat eivät kadonneet: monet mayayhteisöt säilyttivät kieltä, tapoja ja uskomuksia, ja nykypäivän maya-elinkeinot ja kulttuuriperinteet kertovat jatkuvuudesta.
Mayojen kulttuuriperintö näkyy arkeologisissa kohteissa, koristeissa, perinteisessä kansantaiteessa ja rituaaleissa. Monet mayakielet ovat yhä käytössä, ja esimerkiksi achi-kieltä puhuvien keskuudessa tunnetaan perinteinen näytelmä Rabinal Achi, jota pidetään merkittävänä osana kulttuuriperintöä.
Merkitys ja tutkimus
Mayasivilisaatio on arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti yksi Amerikan merkittävimmistä. Tutkimus jatkuu: arkeologit, kielitutkijat ja muut asiantuntijat kartuttavat tietoa mayojen yhteiskunnasta, uskonnosta, tieteestä ja päivittäiselämästä. Monet kaivaukset ja analyysit valaisevat sekä suurten kaupunkien elämää että maaseudun asutusta ja vaihtokauppaa.
Mayojen perintö näkyy myös nykykulttuurissa ja tieteessä: heidän kalenterinsa, astronomiset havainnot sekä taiteelliset ja arkkitehtoniset saavutuksensa kiinnostavat edelleen sekä tutkijoita että yleisöä.
Maya naamio. Stukkofriisi Aceresista, Campechesta. Varhaisklassinen kausi ~250-600 jKr.
Sijainti
Maya-sivilisaation kansa asui kolmella eri alueella: eteläisellä Maya-ylängöllä, keskisellä alangolla ja pohjoisella alangolla. Heillä oli monenlaista maata, kuten vuoria ja kuivia tasankoja. Meren rannalla sijaitsevilla alankotasangoilla asuvat ihmiset kärsivät Karibialta tulevista hurrikaaneista ja trooppisista myrskyistä.
Alue kattoi nykyisen Meksikon eteläiset osavaltiot Chiapas ja Tabasco sekä Jukatanin niemimaan osavaltiot Quintana Roo, Campeche ja Jukatan. Siihen kuuluivat myös alueet, joita nykyään kutsutaan Guatemalaksi, Belizeksi, El Salvadoriksi ja läntiseksi Hondurasiksi.
Historia
Esiklassinen kausi
Ensimmäiset maya-asutukset alkoivat noin 1800 eaa. He asuivat Soconuscon alueella, nykyisessä Chiapasin osavaltiossa Meksikossa, Tyynenmeren rannalla. Tätä kutsutaan mayojen historiassa "varhaiseksi esiklassiseksi kaudeksi". Keski-Amerikan ihmiset olivat olleet nomadeja, jotka kulkivat paikasta toiseen etsien ruokaa ja suojaa. Tähän aikaan he alkoivat asettua aloilleen, viljellä eläimiä ja valmistaa keramiikkaa ja pieniä savihahmoja. He hautasivat kuolleensa yksinkertaisiin hautakumpuihin. Myöhemmin he alkoivat tehdä näistä röykkiöistä porraspyramideja.
Siihen aikaan oli muitakin ihmisiä, erityisesti pohjoisessa. Olmec-, mixe-zoque- ja zapotec-sivilisaatiot asuivat enimmäkseen alueella, jota nykyään kutsumme Oaxacaksi. Emme tiedä tarkalleen, missä mayasivilisaation rajat olivat. Monet tärkeimmistä varhaisista kirjoituksen ja rakennusten esimerkeistä ilmestyivät pohjoiseen, joten nämä kulttuurit vaikuttivat todennäköisesti mayasivilisaatioon.
Klassinen kausi
Noin vuodesta 250 vuoteen 909 Maya-sivilisaatio rakensi monia monumentteja ja kaupunkeja ja teki monia merkittäviä kaiverruksia. "Eteläinen alanko" oli tuolloin tärkeä paikka. Maya-sivilisaatio teki siellä monia löytöjä taiteesta ja ajattelusta.
Muinaisen Kreikan tavoin heidän sivilisaationsa koostui lukuisista kaupungeista, jotka kaikki toimivat eri tavoin. Ihmiset kokoontuivat näiden kaupunkien ympärille viljelemään maata. Tunnettuja kaupunkeja olivat Tikal, Palenque, Copán ja Calakmul. Vähemmän tunnettuja kaupunkeja olivat muun muassa Dos Pilas, Uaxactun, Altun Ha ja Bonampak. Yleisesti ottaen tiedämme enemmän siitä, missä kaupungit sijaitsivat etelässä kuin pohjoisessa. Joitakin pohjoisia kaupunkeja, joista tiedämme, olivat Oxkintok, Chunchucmil ja Uxmal.
Heidän tunnetuimpia monumenttejaan ovat pyramidit, jotka he rakensivat uskonnollisten keskustensa osaksi, sekä palatsit. Cancuénin palatsi on suurin, jonka tiedämme Maya-alueelta. Mayat valmistivat myös veistettyjä kivilaattoja, joita he kutsuivat tetuniksi eli "puukiviksi". Nämä laatat esittävät hallitsijoita sekä hieroglyfikirjoituksia, joissa kuvataan heidän perhettään, sotilasvoittojaan ja muita asioita, jotka he tekivät hyvin.
Kaupankäynti muiden sivilisaatioiden kanssa
Mayoilla oli kauppareittejä, jotka kulkivat pitkiä matkoja. He kävivät kauppaa monien muiden mesoamerikkalaisten kulttuurien, kuten Teotihuacanin, zapotekkien ja muiden Meksikon keskiosissa ja Meksikonlahden rannikolla asuvien ryhmien kanssa. He kävivät kauppaa myös kauempana sijaitsevien ryhmien kanssa. Esimerkiksi mayasivilisaatiota tutkivat ihmiset löysivät Panamasta peräisin olevaa kultaa Chichen Itzan pyhästä kaivosta.
He kävivät kauppaa muun muassa kaakaolla, suolalla, simpukoilla, jadella ja obsidiaanilla.
Palenquen rauniot
Äkillinen romahdus
Vuodesta 900 jKr. vuoteen 1000 jKr. eteläisten alankojen kaupungeissa oli yhä enemmän ongelmia, kunnes kaikki ihmiset lähtivät. Maya-sivilisaatio lakkasi tekemästä suuria monumentteja ja kaiverruksia. Mayasivilisaatiota tutkivat ihmiset eivät ole varmoja siitä, miksi näin tapahtui. Heillä on monia erilaisia ajatuksia - jotkut ajattelevat, että tapahtui suuri ympäristökatastrofi, tai jokin tauti vaikutti moniin ihmisiin, tai ihmisiä oli vain liikaa siihen määrään nähden, jonka he pystyivät tuottamaan ruokaa.
Klassismin jälkeinen aika ja taantuma
Pohjoisessa mayasivilisaatio jatkoi toimintaansa. Muut kulttuurit alkoivat sekoittua mayakulttuuriin paljon enemmän. Joitakin tämän ajan tärkeitä kohteita olivat Chichen Itza, Uxmal, Edzná ja Coba. Jossain vaiheessa Chicheniä ja Uxmalia hallinneet suvut heikkenivät, ja Mayapanin kaupungin hallitsijat hallitsivat koko Jukatanin niemimaan mayasivilisaatiota, kunnes vuonna 1450 tapahtui kapina. Kapinan jälkeen koko alue hajosi eri kaupunkeihin, jotka taistelivat toisiaan vastaan, kunnes espanjalaiset valloittivat Jukatanin.
Itza Maya-, Ko'woj- ja Yalain-ryhmät nykyisen Guatamelan alueella olivat yhä olemassa, mutta heitä ei ollut kovin paljon. Vuoteen 1520 mennessä he olivat jälleen rakentaneet itsensä ja alkoivat rakentaa kaupunkeja. Itzojen pääkaupunki oli Tayasalissa (joka tunnetaan myös nimellä Noh Petén), ja mayasivilisaatiota tutkivat ihmiset uskovat, että tästä kaupungista on jäljellä se, mikä sijaitsee nykyisen Floresin kaupungin alapuolella Guatemalassa Petén Itzá -järvellä. Ko'wojilla oli pääkaupunki Zacpetenissä. Joitakin mayakulttuureja asui edelleen eteläisillä ylängöillä.
Quichén valtakunnassa syntyi kuuluisin mayojen teos, Popol Vuh. Siinä kerrotaan maailman luomisesta, mayajumalista ja -jumalattarista, siitä, miten ihmiset ja eläimet luotiin ja miksi Quichén valtakunta oli mayasivilisaation paras.
Espanjalaiset alkoivat valloittaa mayojen maita. Heiltä kesti kauan (170 vuotta) tehdä tämä loppuun, koska mayoilla ei ollut pääkaupunkia ja jokaisessa kaupungissa oli erilainen kulttuuri. Viimeisissä maya-valtioissa, Tayasalin Itza-kaupungissa ja Zacpetenin Ko'woj-kaupungissa, asui ihmisiä vielä myöhään 1600-luvulla. Ne valloitettiin lopulta vuonna 1697.
Keski-Amerikassa asuu edelleen noin 6 miljoonaa maya-kansaa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on mayojen sivilisaatio?
V: Mayojen sivilisaatio oli monimutkainen yhteiskunta, joka eli Keski-Amerikassa Meksikon keskiosista Hondurasiin, Guatemalaan ja Pohjois-El Salvadoriin. Se oli olemassa yli 4 000 vuotta, ja siinä arvioidaan olleen parhaimmillaan ainakin kymmenen miljoonaa ihmistä.
K: Mitä mayat söivät?
V: Mayojen ruokavalion peruselintarvikkeita olivat maissi, pavut, kurpitsa ja chilipaprika. He kävivät myös kauppaa muiden Amerikan kansojen kanssa erilaisista elintarvikkeista.
K: Milloin ensimmäiset mayakaupungit kehittyivät?
V: Ensimmäiset mayakaupungit kehittyivät noin 750 eaa.
K: Millaista kieltä he käyttivät?
V: Mayat käyttivät kirjakieltä ja numerojärjestelmää. He puhuivat myös monia eri mayakieliä, muun muassa achi-kieleksi kutsuttua kieltä.
K: Miten heidän pappinsa auttoivat heitä tekemään kalentereita?
V: Heidän pappinsa tutkivat tähtiä ja planeettoja, jotka auttoivat heitä tekemään kalentereita.
K: Milloin mayasivilisaatio oli huipussaan?
V: Mayojen sivilisaation huippu oli 420 jKr. ja 900 jKr. välillä.
K: Miten heidän kulttuurinsa on säilynyt nykyään?
V: Vaikka konkistadorit valtasivat heidät 1400-luvulla, osa alkuperäisistä mayakansoista asuu yhä nykyäänkin näillä alueilla ja pitää vanhoja perinteitä elossa taidemuotojen, kuten Rabinal Achi -näytelmän, kautta, jota pidetään tärkeänä tänäkin päivänä.
Etsiä