[[Tiedosto:Mayamap.png|right|250px|thumb|Kartta: mayasivilisaation alue]] Mayat asuivat pääosin Mesoamerikassa. Heidän jälkeläisiään asuu alueella edelleen, ja monia mayakieliä ja perinteitä on säilynyt nykypäivään asti.

Historia lyhyesti

Mayasivilisaation kehitys alkoi tuhansia vuosia sitten. Varhaisimmat asutuksen merkit ajoittuvat useiden vuosituhansien taakse; jo noin 2000 eaa. alueella oli erilaisia alkuyhteisöjä. Ensimmäiset kaupunkimaiset keskukset ja monumenttirakentaminen alkoivat kehittyä ajan myötä, ja varsinaisen klassisen ajan huippu sijoittuu noin 420–900 jKr.. Tänä aikana syntyi suurin osa kuuluisista temppeleistä, palatseista ja kaupungeista.

Alue ja asutus

Mayojen vaikutusalue ulottui laajalle: se käsitti osia nykyisestä Meksikon keskiosista sekä alueita, jotka nykyisin kuuluvat Hondurasiin, Guatemalaan ja El Salvadorin pohjoisosaan. Arviot väestöstä klassisella kaudella vaihtelevat, mutta kartoitusten ja arkeologian perusteella alueella saattoi olla kymmeniä miljoonia ihmisiä eri aikakausina.

Yhteiskunta ja talous

Mayojen yhteiskunta oli monimuotoinen ja hierarkkinen: kaupunkivaltioilla oli hallitsijoita, pappien ja aateliston ryhmiä sekä käsityöläisiä ja viljelijöitä. Kaupungit, kuten Tikal, Palenque ja Copán, toimivat uskonnollisina ja hallinnollisina keskuksina. Mayat harjoittivat laajaa sisäistä ja alueellista kauppaa, mikä näkyy taiteen ja rakennusten eri tyyleissä.

Ruokavalio perustui viljelyyn. Mayojen peruselintarvikkeita olivat viljellyt kasvikset kuten maissi, pavut, kurpitsa ja chilipaprika. Viljelymenetelmiin kuului mm. metsänraivaus, laidunnus, tiivistetty maanviljely ja kosteikkojen hyödyntäminen riippuen alueen maaperästä ja ilmastosta.

Taide, rakentaminen ja teknologia

Mayat olivat taitavia taiteessa ja rakentamisessa. He rakensivat pyramideja, temppeleitä, palatseja ja urheilukenttiä (mm. pallopeli) kivestä käyttäen monimutkaisia kivimuurauksia ja koristeaiheita. Temppelit ja monumentit on usein koristeltu kuvakirjoituksella ja reliefeillä, jotka kertovat hallitsijoiden teoista ja uskonnollisista rituaaleista.

Kirjoitus, matematiikka ja tähtitiede

Mayat kehittivät kehittyneen kirjoitusjärjestelmän, joka sisälsi hieroglyfejä. He käyttivät myös kehittynyttä numerojärjestelmää, jossa on mukana nollan käsite — harvinainen piirre antiikin kulttuureissa. Tämä antoi heille edellytykset pitkälle kehittyneeseen matematiikkaan ja laskentaan.

Papisto seurasi taivaan liikkeitä ja tutkimus kohdistui sekä tähtiin että planeettoja myöten. Astronomiset havainnot auttoivat laatimaan tarkkoja kalentereita, kuten 260 päivän rituaalikalenterin (tzolk'in), 365 päivän aurinkokalenterin (haab') ja pitkä laskenta (Long Count), joita käytettiin ajan laskemiseen, rituaaleihin ja historiallisten tapahtumien merkitsemiseen.

Katoaminen ja muutokset

Suurten kaupunkikeskusten hidas heikkeneminen alkoi noin 900 jKr. tai sen jälkeen. Yhtenä syynä pidetään monisyisiä tekijöitä, kuten pitkäaikaisia kuivuusjaksoja, ympäristön ylirasitusta ja metsäkatoa, sisäistä sotaa ja poliittista epävakautta sekä kauppaverkostojen romahtamista. Nämä tekijät eivät välttämättä vaikuttaneet kaikkiin alueisiin samaan aikaan; joillain alueilla mayakulttuuri jatkoi kukoistustaan pidempään.

Eurooppalaisten saapuminen ja nykyaika

Konkistadorit ja eurooppalaiset saapuivat 1500-luvulla, ja espanjalainen valloitus johti laajoihin muutoksiin alueen väestössä, yhteiskunnassa ja uskonnossa. Kuitenkin Mayat eivät kadonneet: monet mayayhteisöt säilyttivät kieltä, tapoja ja uskomuksia, ja nykypäivän maya-elinkeinot ja kulttuuriperinteet kertovat jatkuvuudesta.

Mayojen kulttuuriperintö näkyy arkeologisissa kohteissa, koristeissa, perinteisessä kansantaiteessa ja rituaaleissa. Monet mayakielet ovat yhä käytössä, ja esimerkiksi achi-kieltä puhuvien keskuudessa tunnetaan perinteinen näytelmä Rabinal Achi, jota pidetään merkittävänä osana kulttuuriperintöä.

Merkitys ja tutkimus

Mayasivilisaatio on arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti yksi Amerikan merkittävimmistä. Tutkimus jatkuu: arkeologit, kielitutkijat ja muut asiantuntijat kartuttavat tietoa mayojen yhteiskunnasta, uskonnosta, tieteestä ja päivittäiselämästä. Monet kaivaukset ja analyysit valaisevat sekä suurten kaupunkien elämää että maaseudun asutusta ja vaihtokauppaa.

Mayojen perintö näkyy myös nykykulttuurissa ja tieteessä: heidän kalenterinsa, astronomiset havainnot sekä taiteelliset ja arkkitehtoniset saavutuksensa kiinnostavat edelleen sekä tutkijoita että yleisöä.