Keski-Atlantin harju – merenpohjan leviämisalue ja laattaraja
Tutustu Keski-Atlantin harjuun: merenpohjan leviämisalueeseen ja laattojenväliseen repeämään — tektoniikka, magma ja maailman pisin vedenalainen vuorijono.
Keski-Atlantin harju on merenpohjan leviämisalue Atlantin valtameren keskiosassa. Se on osa maailmanlaajuista valtameren keskiosien harjanteiden järjestelmää. Nämä harjanteet muodostavat maailman pisimmän vuorijonon, joka kulkee pitkälti veden alla; vain paikoin, esimerkiksi Islannin kohdalla, harju nousee merenpinnan yläpuolelle ja ilmenee maalla näkyvinä vuorimuodostelmina. Keski-Atlantin harju jakautuu useisiin osiin ja poikkeaa pituudeltaan ja muodoltaan eri alueilla johtuen paikallisista murtumista ja tuliperäisestä toiminnasta.
Harju erottaa toisistaan valtamerten mannerlaatat, ja se siirtää laattoja toisistaan noin 2,5 cm:n vuosivauhtia keskimäärin. Spreading-nopeus ei ole kauttaaltaan sama: joillakin osilla harjua laatat erkanevat hitaammin, toisilla hieman nopeammin. Pohjoisella osalla Keski-Atlantin harju on merkittävä tektoninen raja, jossa kohtaavat mm. Pohjois-Amerikan ja Euraasian laatat, eteläisemmillä osuuksilla puolestaan Etelä-Amerikan ja Afrikan laatat. Koska leviämisnopeus on kohtalaisen hidas verrattuna esimerkiksi Tyynenmeren itäiseen harjuun, Keski-Atlantin harjulla muodostuvat rakenteet ovat usein jyrkempiä ja repeämät selvemmin erottuvia.
Keski-Atlantin harjuun kuuluu syvä repeämälaakso, joka kulkee harjun keskellä lähes koko sen pituudelta. Repeämässä, joka on tektonisten laattojen välinen raja, vaipasta peräisin oleva magma pääsee merenpohjaan. Uutta magmaa nousee merenpohjaan lähellä harjun akselia. Kiteytynyt magma muodostaa uuden basaltti- ja gabrokuoren, eli pintakerroksen koostumus on pääosin basaltinen mutta syvemmällä muodostuu karkeakiteisempää gabbroa. Uuden merenpohjan syntyminen tekee harjun lähiympäristöstä nuorempaa kuin kauempana mantereen reunoilla oleva merenpohja.
Lisätietoa muodostumisesta ja merkityksestä
Keski-Atlantin harju on tyypillinen divergentti laatta- eli leviämisraja. Kun laatat erkanevat, vaipasta nouseva sulanut kiviaines muodostaa keskivuoriston jakavan repeämän läpi uutta kiviainesta. Tämän prosessin seurauksena merenpohja vanhenee ja ikääntyy harjun akselista pois päin. Levitäminen on myös synnyttänyt merenpohjaan symmetrisesti jaksottuvat magneettiset anomalialinjat, jotka kertovat Maan magneettikentän käänteistä geologisen ajan kuluessa—näitä "magnetisia raitoja" käytettiin 1960-luvulla laattojen liikkeen todentamiseen.
Vulkanismi, maanjäristykset ja hydrotermiset järjestelmät
Harjulla esiintyy jatkuvaa tuliperäistä toimintaa: pieniä tulivuorenpurkauksia, jatkuvaa laava- ja kivilujuuden uudistumista sekä usein myös maanjäristyksiä. Akselin läheisyydessä syntyy hydrotermisiä purkauksia, joissa merenpohjan kuumat vedet liuottavat kiviainesta ja muodostavat rikkipitoisia mineraalimuodostumia, ns. "black smoker" -raittoja. Nämä hydrotermiset purkaukset tukevat ainutlaatuisia ekosysteemejä, joissa elämä perustuu kemosynteesiin eivätkä fotosynteesiin.
Elinympäristöt, luonnonvarat ja tutkimus
Keski-Atlantin harju ja sen hydrotermiset lähteet isännöivät erikoistuneita eliöyhteisöjä, kuten putkieläimiä, simpukoita ja bakteeriyhteisöjä, jotka hyödyntävät rikki- ja metaaniyhdisteitä. Lisäksi harjun läheisyyteen kertyy metallipitoisia rautasulfideja ja muita mineraaleja, jotka herättävät kiinnostusta myös taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimusta tehdään muun muassa syvänmeren sukellusveneillä, kauko-ohjatuilla robotialuksilla ja kansainvälisillä porausohjelmilla (esim. ODP/IODP), joilla pyritään ymmärtämään harjun geologiaa, magmaprosesseja ja merenalaisia ekosysteemejä.
Miksi harju on tärkeä?
Keski-Atlantin harju on keskeinen osa Maan laattatektoniikkaa ja merenpohjan uusiutumista. Sen tutkimus auttaa selittämään mannerlaattojen liikkeitä, magmaprosesseja, merenpohjan ikääntymistä ja merten kemiallista kierrosta. Lisäksi harjun hydrotermiset järjestelmät tarjoavat ainutlaatuisen ikkunan elämän sopeutumiseen äärimmäisissä olosuhteissa ja potentiaalisiin mineraalivarantoihin tulevaisuutta varten.
Keski-Atlantin harjun sijainti
Keski-Atlantin harju Islannissa
Keski-Atlantin selänteellä Islannissa kulkeva halkeama.
Kalliopaljastuma Islannissa, joka on näkyvä osa Keski-Atlantin selänteen, Pohjois-Amerikan mannerlaatan itäisimmän reunan, pintaa. Se on suosittu matkailukohde Islannissa.
Historia
Harju löydettiin HMS Challengerin retkikunnan aikana vuonna 1872. Aluksella ollut tutkijaryhmä löysi suuren kohouman keskeltä Atlantin valtamerta. He suunnittelivat tulevaa sijaintia Atlantin ylittävälle lennätinkaapelille. Harjun olemassaolo vahvistettiin kaikuluotaimella vuonna 1925.1950-luvulla maapallon merenpohjien kartoitus osoitti, että Keski-Atlantin selänteessä oli laaksoja ja harjuja. Sen keskuslaakso on seismologisesti aktiivinen ja monien maanjäristysten keskuspaikka. Ewing ja Heezen havaitsivat, että harju on osa 40 000 kilometrin pituista, periaatteessa yhtenäistä keski-meriharjanteiden järjestelmää, joka sijaitsee maapallon kaikkien valtamerten pohjissa. Tämän maailmanlaajuisen harjujärjestelmän löytäminen johti merenpohjan leviämisen teoriaan ja Wegenerin mannerten ajelehtimista ja laajenemista koskevan teorian yleiseen hyväksymiseen laattatektoniikkana.
Geologia
Harju alkoi muodostua triaskauden lopulla, ja se oli vastuussa Amerikan ja Afrikan ja Euroopan erottamisesta toisistaan Pangaian hajoamisen myötä.Harju sijaitsee Keski-Atlantin nousuksi kutsutun geologisen piirteen päällä, joka on Atlantin valtameren pituussuunnassa kulkeva progressiivinen pullistuma, ja harju sijaitsee tämän lineaarisen pullistuman korkeimmalla kohdalla. Tämän pullistuman uskotaan johtuvan astenosfäärin ylöspäin suuntautuvista konvektiovoimista, jotka työntävät valtameren kuorta ja litosfääriä ylöspäin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Keski-Atlantin harju?
A: Keski-Atlantin harju on paikka, jossa merenpohjan leviäminen tapahtuu Atlantin valtameren keskellä.
K: Mihin Keski-Atlantin harju kuuluu?
V: Keski-Atlantin selänne on osa maailmanlaajuista keski-merellisten selänteiden järjestelmää.
K: Missä sijaitsee maailman pisin vuoristoalue?
V: Maailman pisin vuoristo sijaitsee veden alla, lukuun ottamatta lyhyitä pätkiä, kuten Islantia.
K: Mikä erottaa valtamerten tektoniset laatat toisistaan?
V: Keski-Atlantin harju erottaa toisistaan valtamerten tektoniset laatat.
K: Kuinka paljon laattoja siirtyy erilleen vuodessa Keski-Atlantin harjun kohdalla?
V: Laatat etääntyvät toisistaan noin 2,5 senttimetriä vuodessa Keski-Atlantin selänteellä.
K: Mikä kulkee Keski-Atlantin selänteen keskellä?
V: Keski-Atlantin selänteen keskellä kulkee syvä repeämälaakso lähes koko sen pituudelta.
K: Mikä nousee merenpohjaan lähellä harjun akselia?
V: Uutta magmaa nousee merenpohjaan Keski-Atlantin harjun akselin lähellä.
Etsiä