AlegsaOnline.com

Neutraali Moresnet – pieni eurooppalainen mikrovaltio 1816–1919

Tutustu Neutraali Moresnetiin — kiehtovaan 1816–1919 toimineeseen eurooppalaiseen mikrovaltioon: rajakonflikti, monikielisyys ja erikoinen historia 3,5 km² alueella.

Tekijä: Leandro Alegsa

14-10-2025

Moresnet tai Neutraali Moresnet (esperanto: Neŭtra Moresneto) oli hyvin pieni alue, joka oli olemassa vuosina 1816-1919. Sen koko oli 3,5 km². Se oli olemassa, koska sen naapurit eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, kenen pitäisi omistaa se, joten he päättivät tehdä siitä puolueettoman alueen, jossa molemmilla naapureilla olisi valtaa. Se sijaitsi 7 km Aix-la-Chapellesta (Saksa) lounaaseen ja etelään pisteistä, joissa Saksan, Belgian ja Alankomaiden rajat yhtyivät Vaalserbergillä. Asukkaat olivat saksalaisia, flaameja, vallooneja ja hollantilaisia.

Lyhyt historia

Neutraali Moresnet syntyi Wienin kongression jälkivaikutuksena. Alueen merkittävin luonnonvara oli rikki- ja sinkkivarantojäkälä (tunnettu erityisesti La Vieille Montagne -kaivoksesta), jonka takia Prussia ja Alankomaiden kuningaskunta eivät halunneet luopua sen hallinnasta. Ratkaisuna vuonna 1816 syntyi niin sanottu kondominium: alue jäi molempien maiden yhteisvaltioalueeksi, eli kumpikaan ei ottanut täyttä suvereniteettia itselleen.

Hallinto ja arki

Neutraali Moresnetilla oli oma paikallishallintonsa, mutta sen ylin valta kuului kahdelle komissaarille, yksi kummastakin valtavallasta. Päivittäisestä hallinnosta vastasi paikallinen pormestari ja neuvosto, ja paikallinen oikeusjärjestely oli sekoitus saksankielisiä ja latinalaisia käytäntöjä. Asukkaiden määrä oli pieni — käytännössä muutamien tuhansien luokkaa — ja kielten ja kulttuurien sekoitus näkyi arkielämässä: puheessa käytettiin niin saksaa, hollantia kuin ranskaa.

Taloudellinen merkitys

Alueen talous perustui pitkälti sinkkikaivokseen ja siihen liittyvään teollisuuteen. Kaivosyhtiöt, erityisesti La Vieille Montagne, tarjosivat työpaikkoja ja loivat Neutraalille Moresnetille taloudellisen perustan. Kaivostoiminnan ja teollisuuden ansiosta alue oli suhteellisen vauras verrattuna moniin muihin saman kokoisiin yhteisöihin.

Kulttuuri ja erikoisuudet

Neutraali Moresnet tunnetaan myös muutamista erikoisista historiallisista ilmiöistä. Paikallisia johtohahmoja yhdisti usein halu korostaa alueen erityisasemaa; 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esiintyi ideoita alueen kokonaisesta itsenäistämisestä. Yksi tunnetuimmista ehdotuksista oli tehdä esperantosta virallinen kieli ja ottaa käyttöön ystävällismielinen nimi kuten "Amikejo" (esperanton sanasta 'ystävyyden paikka'). Tällaiset ideat jäivät lopulta pienimuotoisiksi liikkeiksi, mutta ne ovat yksi syy siihen, miksi Moresnet on historiallisesti tunnettu kuriositeetti.

Alueen lopullinen kohtalo ja perintö

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopan rajat muuttuivat. Versailles'n rauhansopimuksessa vuonna 1919 Neutraali Moresnet päätettiin liittää Belgiaan. Vuodesta 1920 lähtien alue on ollut osa Belgiaa (nykyisin Kelmisin kunnan osa, ranskankieliseltä nimeltään La Calamine). Moresnetin historian muistoksi paikalliset museot ja muistomerkit kertovat alueen erikoisesta asemasta Euroopan rajamaiden välissä.

Yhteenveto: Neutraali Moresnet oli pieni mutta merkittävä esimerkki siitä, miten taloudelliset intressit ja kansainväliset neuvottelut voivat synnyttää poikkeuksellisia hallintomuotoja. Vaikka alue ei koskaan saavuttanut laajaa itsenäisyyttä, sen historia tarjoaa kiinnostavia näkökulmia 1800- ja 1900-lukujen eurooppalaiseen politiikkaan ja kulttuuriin.

Rise

Wienin kongressissa vuonna 1815 monet rajat ja maat muuttuivat. Yksi näistä rajoista oli uuden Alankomaiden Yhdistyneen kuningaskunnan ja Preussin välinen raja. Preussi ja Alankomaat olivat suurimmaksi osaksi samaa mieltä rajasta, koska se oli suurimmaksi osaksi sama kuin vanha raja. Moresnetin ympärillä oli ongelma. Moresnetin ja Neu-Moresnetin kylien välissä oli Vieille Montagnen (ranskaksi) / Altenbergin (saksaksi) sinkkikaivos. Molemmat maat halusivat saada tämän kaivoksen. Vuonna 1816 päätettiin, että itse Moresnetin kylästä tulisi osa Alankomaita, Neu-Moresnetistä osa Preussia ja kaivoksesta ja sitä ympäröivästä Kelmisin kylästä tulisi puolueeton alue, jossa molemmat maat jakaisivat vallan.

Neutraali Moresnet oli suunnilleen kolmion muotoinen. Etelärajana oli Aix-la-Chapellen ja Liègen välinen tie. Kaivos sijaitsi juuri tämän tien pohjoispuolella. Maan pohjoisin kohta oli Vaalserberg. Kun Belgia itsenäistyi Alankomaista vuonna 1830, Alankomaiden puolella olevasta maasta tuli Belgian aluetta. Vuodesta 1830 alkaen Belgia ja Preussi olivat siis vallassa Moresnetissä. Aluksi Moresnetiä hallitsi kaksi kuninkaallista komissaaria, yksi kummastakin naapurimaasta. Myöhemmin Moresnet sai omat hallitsijansa: pormestari ja kymmenjäseninen valtuusto asetettiin. Pormestari oli valtionpäämies, jonka valtuusto nimitti.

Suurin osa Moresnetin asukkaista työskenteli sinkkikaivoksessa. Myös monet naapurimaiden asukkaat työskentelivät sinkkikaivoksessa. Koska Moresnet oli puolueeton, verot olivat hyvin alhaiset eikä tuontitulleja ollut (kuten Andorrassa nykyään). Moresnetin asukkaat saivat valita, missä armeijassa he halusivat palvella, mutta heillä ei ollut omaa armeijaa.

Syksy

Kaivos oli ehtynyt vuoteen 1885 mennessä, joten Moresnetin asukkaiden oli löydettävä uusi tapa hankkia rahaa. Jotkut halusivat perustaa kasinon tai laskea liikkeeseen omia postimerkkejä. Tohtori Wilhelm Molly halusi muuttaa Moresnetin maaksi, jossa kaikki puhuisivat esperantoa. Hän halusi antaa maalle nimen Amikejo ("ystävyyden paikka"). Mikään näistä suunnitelmista ei onnistunut. Belgia ja Preussi (josta tuli osa Saksaa vuonna 1871) halusivat molemmat ottaa alueen haltuunsa. Vuonna 1914, ensimmäisessä maailmansodassa, Saksa hyökkäsi Belgiaan ja miehitti Moresnetin. Vuonna 1915 se liitettiin virallisesti siihen, joten Neutraalia Moresnetia ei enää ollut olemassa.

Vuonna 1919 sodan jälkeen Versaillesin sopimuksessa päätettiin, että Moresnetistä tulisi osa Belgiaa. Toisen maailmansodan aikana vuosina 1940-1944 Moresnet oli jälleen Saksan miehittämä, mutta vuodesta 1944 lähtien se on jälleen osa Belgiaa.

Viranomaisvalvonta
Yleistä	VIAF 1 WorldCat
Kansalliset kirjastot	Saksa Yhdysvallat

↑ https://www.the-low-countries.com/article/100-years-ago-tiny-country-neutral-moresnet-became-part-of-belgium

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Moresnet?

V: Moresnet, joka tunnettiin myös nimellä Neutral Moresnet, oli hyvin pieni alue, joka oli olemassa vuosina 1816-1919. Sen koko oli 3,5 km².

K: Miksi se oli olemassa?

V: Se oli olemassa, koska sen naapurit eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, kumman pitäisi omistaa se, joten he päättivät tehdä siitä puolueettoman alueen, jossa molemmilla naapureilla olisi valtaa.

K: Missä se sijaitsi?

V: Se sijaitsi 7 km Aix-la-Chapellesta (Saksa) lounaaseen ja etelään pisteistä, joissa Saksan, Belgian ja Alankomaiden rajat yhtyvät Vaalserbergillä.

K: Keitä olivat asukkaat?

V: Asukkaat olivat saksalaisia, flaameja, valloneita ja hollantilaisia.

K: Kuinka suuri Moresnet oli?

V: Moresnet oli kooltaan 3,5 km².

K: Milloin Moresnet oli olemassa?

V: Moresnet oli olemassa vuodesta 1816 vuoteen 1919.

K: Millainen valta kullakin naapurilla oli Moresnetin suhteen?

V: Kummallakin naapurilla oli yhtä paljon valtaa Moresnetin suhteen, koska siitä tehtiin puolueeton alue, jossa molemmilla naapureilla oli valtaa.