Moresnet | hyvin pieni alue, joka oli olemassa vuosina 1816-1919

Rise

Wienin kongressissa vuonna 1815 monet rajat ja maat muuttuivat. Yksi näistä rajoista oli uuden Alankomaiden Yhdistyneen kuningaskunnan ja Preussin välinen raja. Preussi ja Alankomaat olivat suurimmaksi osaksi samaa mieltä rajasta, koska se oli suurimmaksi osaksi sama kuin vanha raja. Moresnetin ympärillä oli ongelma. Moresnetin ja Neu-Moresnetin kylien välissä oli Vieille Montagnen (ranskaksi) / Altenbergin (saksaksi) sinkkikaivos. Molemmat maat halusivat saada tämän kaivoksen. Vuonna 1816 päätettiin, että itse Moresnetin kylästä tulisi osa Alankomaita, Neu-Moresnetistä osa Preussia ja kaivoksesta ja sitä ympäröivästä Kelmisin kylästä tulisi puolueeton alue, jossa molemmat maat jakaisivat vallan.

Neutraali Moresnet oli suunnilleen kolmion muotoinen. Etelärajana oli Aix-la-Chapellen ja Liègen välinen tie. Kaivos sijaitsi juuri tämän tien pohjoispuolella. Maan pohjoisin kohta oli Vaalserberg. Kun Belgia itsenäistyi Alankomaista vuonna 1830, Alankomaiden puolella olevasta maasta tuli Belgian aluetta. Vuodesta 1830 alkaen Belgia ja Preussi olivat siis vallassa Moresnetissä. Aluksi Moresnetiä hallitsi kaksi kuninkaallista komissaaria, yksi kummastakin naapurimaasta. Myöhemmin Moresnet sai omat hallitsijansa: pormestari ja kymmenjäseninen valtuusto asetettiin. Pormestari oli valtionpäämies, jonka valtuusto nimitti.

Suurin osa Moresnetin asukkaista työskenteli sinkkikaivoksessa. Myös monet naapurimaiden asukkaat työskentelivät sinkkikaivoksessa. Koska Moresnet oli puolueeton, verot olivat hyvin alhaiset eikä tuontitulleja ollut (kuten Andorrassa nykyään). Moresnetin asukkaat saivat valita, missä armeijassa he halusivat palvella, mutta heillä ei ollut omaa armeijaa.

Syksy

Kaivos oli ehtynyt vuoteen 1885 mennessä, joten Moresnetin asukkaiden oli löydettävä uusi tapa hankkia rahaa. Jotkut halusivat perustaa kasinon tai laskea liikkeeseen omia postimerkkejä. Tohtori Wilhelm Molly halusi muuttaa Moresnetin maaksi, jossa kaikki puhuisivat esperantoa. Hän halusi antaa maalle nimen Amikejo ("ystävyyden paikka"). Mikään näistä suunnitelmista ei onnistunut. Belgia ja Preussi (josta tuli osa Saksaa vuonna 1871) halusivat molemmat ottaa alueen haltuunsa. Vuonna 1914, ensimmäisessä maailmansodassa, Saksa hyökkäsi Belgiaan ja miehitti Moresnetin. Vuonna 1915 se liitettiin virallisesti siihen, joten Neutraalia Moresnetia ei enää ollut olemassa.

Vuonna 1919 sodan jälkeen Versaillesin sopimuksessa päätettiin, että Moresnetistä tulisi osa Belgiaa. Toisen maailmansodan aikana vuosina 1940-1944 Moresnet oli jälleen Saksan miehittämä, mutta vuodesta 1944 lähtien se on jälleen osa Belgiaa.

1. ↑ https://www.the-low-countries.com/article/100-years-ago-tiny-country-neutral-moresnet-became-part-of-belgium