Ydinonnettomuus | Vakavimmat ydinonnettomuudet

Fukushima, Onagawa ja Tōkai...

Japanissa tapahtui 11. maaliskuuta 2011 voimakkuudeltaan 9,0 magnitudin tuhoisa Sendain maanjäristys ja tsunami. Sen seurauksena Fukushima Daiichin, Fukushima Dainin, Onagawan ja Tōkain ydinvoimalat, joihin kuuluu yksitoista (11) reaktoria, suljettiin automaattisesti maanjäristyksen jälkeen.

Fukushima Daiichissa ja Dainissa hyökyaallot ylittivät merivallit ja tuhosivat diesel-varavoimajärjestelmät. Tämä tehon menetys aiheutti vakavia ongelmia, kuten kaksi suurta räjähdystä Fukushima Daiichissa ja säteilyvuotoja. Yli 200 000 ihmistä on evakuoitu. Kuuden arvioidun ydinvoimalan seismiset mittaukset osoittivat, että voimalat olivat altistuneet maanpinnan huippukiihtyvyydelle, joka oli 0,037-0,383 g, ja maanpinnan huippunopeudelle, joka oli 6,18-52,62 cm/s.

Vuosi onnettomuuden jälkeen Fukushiman onnettomuuteen liittyvien kuolemantapausten virallinen määrä on ollut viisi: yksi kuoli maanjäristyksen seurauksena, toinen sai sydänkohtauksen, kaksi ihmistä hukkui, ja viimeinen henkilö kuoli lokakuussa ilmoittamattomiin syihin. Yksikään kuolemantapauksista ei ole johtunut säteilystä.

 

Tšernobylin katastrofi

Tšernobylin onnettomuus oli Tšernobylin ydinvoimalaitoksessa 26. huhtikuuta 1986 tapahtunut suuri onnettomuus, jossa laitoksessa tapahtui räjähdys ja myöhemmin ympäröivän alueen radioaktiivinen saastuminen. Se on toistaiseksi ydinvoiman historian pahin ydinonnettomuus. Radioaktiivinen laskeuma levisi läntisen Neuvostoliiton, Itä- ja Länsi-Euroopan, Skandinavian, Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Pohjois-Amerikan itäosien yli. Suuret alueet Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä vaurioituivat pahoin, minkä vuoksi vastuuhenkilöt joutuivat evakuoimaan ja asuttamaan uudelleen yli 336 000 ihmistä. Virallisten Neuvostoliiton jälkeisten tietojen mukaan noin 60 prosenttia radioaktiivisesta laskeumasta päätyi Valko-Venäjälle.

Onnettomuus sai monet ihmiset huolestumaan Neuvostoliiton ydinvoimateollisuuden turvallisuudesta. Sen seurauksena suunnitelmat uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta keskeytettiin, ja Neuvostoliiton hallituksen, joka ei ollut kovin avoin tietojensa suhteen, oli julkistettava enemmän tietojaan. Nykyään itsenäiset Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä ovat joutuneet käyttämään paljon rahaa ja aikaa Tšernobylin onnettomuudesta aiheutuneisiin dekontaminaatio- ja terveydenhuoltokustannuksiin. Kukaan ei tiedä, kuinka monta ihmistä kuoli onnettomuuden seurauksena. Tämä johtuu siitä, että neuvostoliittolaiset salasivat tietoja, eivät täyttäneet täydellisiä luetteloita eivätkä antaneet lääkäreiden luetella "säteilyä" syynä joidenkin ihmisten kuolemaan. Suurinta osaa odotettavissa olevista pitkäaikaisista kuolemantapauksista, kuten syöpäkuolemista, ei ole vielä tapahtunut, ja on vaikea sanoa, että Tšernobyl olisi ollut täydellinen syy heidän kuolemiinsa.

Fukushima I:ssä ja II:ssa tsunamiaallot ylittivät merimuurit ja tuhosivat dieselkäyttöiset varavoimajärjestelmät, mikä johti vakaviin ongelmiin, kuten kahteen suureen räjähdykseen Fukushima I:ssä ja säteilyvuotoihin.

 

Three Mile Islandin onnettomuus

Maaliskuun 28. päivänä 1979 Pennsylvanian Dauphinin piirikunnassa lähellä Harrisburgia sijaitsevan Three Mile Islandin ydinvoimalaitoksen (TMI-2) yksikkö 2 kärsi osittaisesta ytimen sulamisesta.

Three Mile Islandin onnettomuus oli Yhdysvaltain kaupallisen ydinvoiman historian pahin onnettomuus, vaikka se ei johtanut laitoksen työntekijöiden tai lähiyhteisön jäsenten kuolemaan tai loukkaantumiseen.

Onnettomuus eteni viiden jännittyneen päivän ajan, kun useat paikalliset, osavaltio- ja liittovaltion tason virastot yrittivät diagnosoida ongelmaa ja päättää, vaatiiko meneillään oleva onnettomuus väestön täydellistä hätäevakuointia vai ei. Onnettomuuden kaikki yksityiskohdat selvisi vasta paljon myöhemmin. Lopulta reaktori saatiin hallintaan. Vaikka noin 25 000 ihmistä asui onnettomuushetkellä viiden mailin säteilyetäisyydellä saaresta, mitään tunnistettavia säteilystä johtuvia vammoja ei ilmennyt, ja hallituksen raportissa todettiin, että "onnettomuudesta johtuvien kuolemaan johtaneiden syöpien ennakoitu määrä on noin yksi". Onnettomuudella oli kuitenkin vakavia taloudellisia ja suhdevaikutuksia, ja puhdistusprosessi oli hidas ja kallis. Onnettomuus johti myös ydinvoiman suosion merkittävään laskuun, ja se oli monille esimerkki ydinteknologiaan liittyvistä pahimmista peloista, ja sitä pidettiin maailman pahimpana siviilikäytössä tapahtuneena ydinvoimaonnettomuutena siihen asti, kunnes seitsemän vuotta myöhemmin tapahtui Tšernobylin onnettomuus.

 
Davis Bessen reaktorin pään tarkastus.  


Three Mile Islandin ydinvoimala koostui kahdesta painevesireaktorista, joista kumpikin oli omassa suojarakennuksessaan ja niihin liitetyissä jäähdytystorneissa. TMI-2 on taustalla.  

Davis-Besse

Davis-Bessen ydinvoimalaitos on Erie-järven lounaisrannalla lähellä Oak Harboria Ohiossa sijaitseva yhden reaktorin ydinvoimalaitos. Nuclear Regulatory Commissionin mukaan Davis-Besse on aiheuttanut kaksi viiden vaarallisimman ydinvoimalaonnettomuuden joukossa Yhdysvalloissa vuodesta 1979 lähtien.

 

SL-1 onnettomuus

SL-1 eli Stationary Low-Power Reactor Number One oli Yhdysvaltain armeijan kokeellinen ydinvoimareaktori, jossa tapahtui tammikuussa 1961 höyryräjähdys ja sulaminen, jossa kolme sen käyttäjää kuoli. Välitön syy oli se, että huoltoryhmä veti epäasianmukaisesti irti reaktorin yhden säätösauvan. Tapahtuma on ainoa raportoitu kuolemaan johtanut reaktorionnettomuus Yhdysvalloissa.

 

Windscale tulipalo

Lokakuun 10. päivänä 1957 Cumbrian Windscalen kaupungissa sijaitsevan brittiläisen ydinreaktorin grafiittiydin syttyi tuleen, jolloin ympäristöön vapautui huomattavia määriä radioaktiivista saastetta. Tapahtumaa, joka tunnetaan nimellä Windscalen tulipalo, pidettiin maailman pahimpana ydinonnettomuutena Three Mile Islandin onnettomuuteen asti vuonna 1979.

Tulipalosta itsestään vapautui arviolta 20 000 curieta (700 terabecquereliä) radioaktiivista ainetta lähiympäristöön. Erityistä huolta aiheutti radioaktiivinen isotooppi jodi-131, jonka puoliintumisaika on vain 8 päivää, mutta joka imeytyy ihmiskehoon ja varastoituu kilpirauhaseen. Tämän seurauksena jodi-131:n käyttö johtaa usein kilpirauhassyöpään.

Ympäröivältä alueelta ei evakuoitu ketään, mutta maidon saastuminen saattoi olla vaarallista. Maito noin 500 km²:n lähialueelta tuhoutui (laimennettiin tuhatkertaisesti ja heitettiin Irlanninmereen) noin kuukauden ajan.

 

Mayak onnettomuus

Majak on ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitoksen nimi 150 kilometriä Tšeljabinskista luoteeseen Venäjällä. Työolot Majakissa aiheuttivat vakavia terveysriskejä ja useita onnettomuuksia, joista yksi vakava onnettomuus tapahtui vuonna 1957.

Vuonna 1957 tapahtui Kyshtymin onnettomuus, kun kymmeniä tuhansia tonneja liuennutta ydinjätettä sisältävän säiliön jäähdytysjärjestelmän vikaantuminen johti muuhun kuin ydinräjähdykseen, jonka voimakkuudeksi arvioitiin noin 75 tonnia TNT:tä (310 gigajoulea) ja joka vapautti noin 20 MCi (740 petabecquereliä) säteilyä. Tämän jälkeen ainakin 200 ihmistä kuoli säteilysairauteen, 10 000 ihmistä evakuoitiin kodeistaan ja 470 000 ihmistä altistui säteilylle.

 

Hyökkäykset ydinvoimaloita vastaan

Ydinreaktoreista tulee helppoja kohteita sotilaallisissa konflikteissa, ja kolmen viime vuosikymmenen aikana niihin on toistuvasti hyökätty:

• Joulukuun 18. päivän 1977 ja kesäkuun 13. päivän 1979 välisenä aikana: iskut Lemonizin ydinvoimalaan Espanjassa, kun se oli vielä rakenteilla.
• Syyskuussa 1980: Iran pommitti Al Tuwaithan ydinkompleksia Irakissa operaatio Scorch Swordissa.
• Kesäkuussa 1981: Israelin ilmaisku tuhosi täysin Irakin Osirakin ydintutkimuslaitoksen.
• 8. tammikuuta 1982: Umkhonto we Sizwe hyökkäsi Koebergin ydinvoimalaan Etelä-Afrikassa, kun se oli vielä rakenteilla.
• Vuosina 1984-1987 Irak pommitti Iranin Bushehrin ydinvoimalaa kuusi kertaa.
• Irakissa vuonna 1991: Yhdysvallat pommitti kolmea ydinreaktoria ja rikastuksen koelaitosta.
• Vuonna 1991: Irak laukaisi Scud-ohjuksia Israelin Dimonan ydinvoimalaan.
• Syyskuussa 2003: Israel pommitti rakenteilla olevaa syyrialaista reaktoria.

 

Säteilyonnettomuudet

Säteily on terveydelle haitallista, ja säteilyn aiheuttamia onnettomuuksia on sattunut paljon:

• 17 kuolemantapausta - Instituto Oncologico Nacional of Panama, elokuu 2000 - maaliskuu 2001. eturauhassyövän ja kohdunkaulan syövän hoidossa olevat potilaat saavat tappavia säteilyannoksia.
• 13 kuolonuhria - Sädehoito-onnettomuus Costa Ricassa vuonna 1996. 114 potilasta sai yliannostuksen säteilyä koboltti-60-lähteestä, jota käytettiin sädehoitoon.
• 11 kuolonuhria - Sädehoito-onnettomuus Zaragozassa, Espanjassa, joulukuussa 1990. Syöpäpotilaat saivat sädehoitoa; 27 potilasta loukkaantui.
• 10 kuolonuhria - Columbuksen sädehoito-onnettomuus, 1974-1976, 88 loukkaantumista koboltti-60-lähteestä.
• 8 kuolonuhria - Säteilyonnettomuus Marokossa maaliskuussa 1984.
• 7 kuolonuhria - Houstonin sädehoito-onnettomuus, 1980.
• 5 kuolonuhria - Kadonnut säteilylähde, Baku, Azerbaidžan, Neuvostoliitto, 5. lokakuuta 1982. 13 loukkaantunutta.
• 4 kuolonuhria - Goiânian onnettomuus, 13. syyskuuta 1987. 249 ihmistä sai vakavan säteilysaasteen kadonneesta säteilylähteestä.
• 4 kuolonuhria - Säteilyonnettomuus Mexico Cityssä, 1962.
• 3 kuolonuhria - Kolme kuoli ja kymmenen loukkaantui Samut Prakarnissa, Thaimaassa, kun sädehoitoyksikkö purettiin, helmikuussa 2000.
• 2 kuolonuhria - Tokaimuran ydinvoimalaonnettomuudessa kuoli kaksi ihmistä ja yksi toipui. Yksi teknikko sai kuolettavan säteilyannoksen ja kuoli 83 päivää myöhemmin, ja toinen teknikko kuoli muutamaa kuukautta myöhemmin. Heidän esimiehensä selvisi hengissä, mutta joutui pian sen jälkeen syytteeseen huolimattomuudesta.
• 1 kuolonuhri - Mayapurin säteilyonnettomuus, Intia, huhtikuu 2010.
• 1 kuolonuhri - Toimintahäiriö INES-tasolla 4 RA2:ssa Buenos Airesissa, Argentiinassa, lentokoneen kuljettaja Osvaldo Rogulich kuolee päiviä myöhemmin.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

• Ydinonnettomuudet Japanissa
• Nevada Test Site