Nürnbergin periaatteet: sotarikosten määrittely, oikeusvaikutukset ja historia

Syventävä katsaus Nürnbergin periaatteisiin: sotarikosten määrittely, niiden oikeudelliset vaikutukset ja historiallinen tausta Nürnbergin oikeudenkäyntien jälkeen.

Tekijä: Leandro Alegsa

Nürnbergin periaatteet olivat suuntaviivat sotarikoksen määrittelemiseksi. Asiakirjan laati Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen lakikomissio kodifioidakseen ne oikeudelliset periaatteet, jotka olivat toisen maailmansodan jälkeen käytyjen natsipuolueen jäsenten Nürnbergin oikeudenkäyntien perustana.




 

Määritelmä ja keskeinen sisältö

Nürnbergin periaatteet kiteyttävät sen ajatuksen, että yksilöt voivat kantaa rikosoikeudellista vastuuta kansainvälisistä rikoksista. Periaatteet tunnistavat ja erittelevät kolme pääluokkaa rikoksia:

  • aggressiossa (rikokset rauhaa vastaan),
  • sotarikoksissa, ja
  • ihmiskunnan vastaisissa rikoksissa (crimes against humanity).

Lisäksi periaatteet korostavat muun muassa seuraavia oikeudellisia kohtia:

  • Yksilön vastuu: henkilö voidaan rangaista kansainvälisestä rikoksesta, vaikka hän olisi toiminut kotimaan lakien tai viranomaismääräysten mukaan.
  • Valtiollinen tai virallinen asema ei oikeuta rikoksiin: korkea asema, kuten pääministerin tai valtionpäämiehen virka, ei anna ehdotonta koskemattomuutta.
  • Ylivallan käskyjen seuraaminen ei yleensä vapauta vastuusta: käskyjen noudattaminen voi lieventää vastuuta vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa tekijällä ei objektiivisesti ollut mahdollisuutta valita toisin.
  • Myös avunanto ja osallisuus rikokseen ovat rangaistavia.

Oikeusvaikutukset ja merkitys

Nürnbergin periaatteet loivat perustan nykyaikaiselle kansainväliselle rikosoikeudelle. Niiden vaikutus ulottuu useille eri tasoille:

  • Kansainväliset tuomioistuimet: periaatteet vaikuttivat niin Nurnbergin sotarikostuomioihin kuin myöhempiin elimiin (esim. ICTY, ICTR ja Kansainvälinen rikostuomioistuin, ICC).
  • Kansainväliset sopimukset: periaatteet ovat innoittaneet ja tukeneet sopimuksia kuten Genocide Convention -sopimusta sekä Geneven yleissopimuksia ja niiden lisäpöytäkirjoja.
  • Kansallinen oikeus: ne ovat lisänneet mahdollisuuksia rankaista sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan myös kansallisten tuomioistuinten kautta ja oikeuttaa kansainvälisen toiminnan, kuten kansainvälisen oikeudenkäynnin perustamisen.
  • Periaatevastuu ja komentovastuu: käsite, jonka mukaan komentajat ja johtajat voidaan pitää vastuullisina alaistensa teoista, on saanut vahvan tuen näistä periaatteista.

Historia ja vaikutus nykypäivään

Nürnbergin oikeudenkäynnit (1945–1946) toivat esiin käytännön oikeudelliset kysymykset suurten oikeudellisten rikosten torjunnasta. Näiden oikeudenkäyntien perusteella kansainvälisen lakikomission kaltaiset elimet työstävät ja kodifioivat periaatteita, jotka myöhemmin ovat saaneet laajemman hyväksynnän kansainvälisessä oikeudessa.

Vaikka Nürnbergin prosessia on historiassa kritikoinut muun muassa näkökulmasta, että kyseessä olisi ollut "voittajien oikeuden toteuttaminen" (victor's justice) ja että jotkin oikeudelliset perusteet vaikuttivat retroaktiivisilta, periaatteiden keskeiset linjaukset ovat sittemmin vakiintuneet osaksi kansainvälistä oikeutta. Ne muodostavat oikeudellisen perustan, joka on mahdollistanut myöhempien sotarikosoikeudenkäyntien, kansainvälisten tuomioistuinten ja kansainvälisten sopimusten kehittymisen.

Keskeiset periaatteen vaikutukset käytännössä

  • Selkeä tunnustus siitä, että yksityishenkilöitä voidaan panna syytteeseen ja tuomita kansainvälisistä rikoksista.
  • Periaatteet ovat vähentäneet tilanteita, joissa valtiot voisivat vedota pelkkään kotimaan lakiin vapautuksena kansainvälisistä rikoksista.
  • Ne ovat toimineet oikeudellisena perustana myöhemmille mekanismeille, kuten sotarikostuomioille, sotilas- ja sotaa koskeville tutkintamekanismeille sekä kansainväliselle vastuunmuodostukselle.

Yhteenveto: Nürnbergin periaatteet eivät olleet pelkkä historiallisen hetken oikeudellinen ratkaisu, vaan ne muovasivat pysyvästi kansainvälistä rikosoikeutta. Ne korostavat yksilön vastuuta, rajoittavat virallista koskemattomuutta ja sitouttavat sekä kansainvälisen että kansallisen oikeuden torjumaan sotarikoksia ja ihmiskunnan vastaisia tekoja.

Periaatteet

Periaate I

"Jokainen henkilö, joka tekee teon, joka on kansainvälisen oikeuden mukaan rikos, on siitä vastuussa ja rangaistavissa."

Periaate II

"Se, että sisäisessä lainsäädännössä ei määrätä rangaistusta teosta, joka on kansainvälisen oikeuden mukaan rikos, ei vapauta teon tehnyttä henkilöä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta."

Periaate III

"Se, että henkilö, joka on syyllistynyt tekoon, joka on kansainvälisen oikeuden mukaan rikos, on toiminut valtionpäämiehenä tai vastuullisena hallituksen virkamiehenä, ei vapauta häntä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta."

Periaate IV

"Se, että henkilö toimi hallituksensa tai esimiehensä käskyn mukaisesti, ei vapauta häntä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta, jos hänellä oli tosiasiassa mahdollisuus tehdä moraalinen valinta".

Ennen Nürnbergin oikeudenkäyntejä tätä puolustusta kutsuttiin nimellä "ylemmät määräykset". Nürnbergin oikeudenkäyntien jälkeen monet kutsuvat tätä puolustusta "Nürnbergin puolustukseksi". Viime aikoina samasta puolustuksesta on käytetty myös kolmatta termiä, "lailliset määräykset".

Periaate V

"Jokaisella kansainvälisen oikeuden mukaisesta rikoksesta syytetyllä henkilöllä on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tosiasioiden ja lain perusteella."

Periaate VI

"Jäljempänä esitetyt rikokset ovat kansainvälisen oikeuden mukaan rangaistavia rikoksia:

(a) Rikokset rauhaa vastaan:

(i) hyökkäyssodan tai kansainvälisten sopimusten, sopimusten tai vakuutusten vastaisen sodan suunnittelu, valmistelu, aloittaminen tai käyminen;

(ii) osallistuminen yhteiseen suunnitelmaan tai salaliittoon i alakohdassa mainittujen tekojen toteuttamiseksi.

(b) Sotarikokset:

Sodan lakien tai tapojen rikkominen, johon kuuluvat muun muassa miehitetyllä alueella tai miehitetyllä alueella olevan siviiliväestön murhaaminen, pahoinpitely tai karkottaminen orjatyöhön tai muuhun tarkoitukseen, sotavankien tai merillä olevien henkilöiden murhaaminen tai pahoinpitely, panttivankien tappaminen, julkisen tai yksityisen omaisuuden ryöstäminen, kaupunkien, taajamien tai kylien tahaton tuhoaminen tai tuhoaminen, jota ei voida perustella sotilaallisella välttämättömyydellä.

(c) Rikokset ihmisyyttä vastaan:

siviiliväestöön kohdistuvat murhat, tuhoamiset, orjuuttamiset, karkotukset ja muut epäinhimilliset teot| tai poliittisista, rodullisista tai uskonnollisista syistä tapahtuva vainoaminen, kun tällaiset teot tehdään tai vainoaminen tapahtuu rauhan- tai sotarikoksen toimeenpanemiseksi tai sen yhteydessä."."

Periaate VII

"Osallisuus rauhanvastaisen rikoksen, sotarikoksen tai ihmisyyttä vastaan tehdyn rikoksen tekemiseen VI periaatteen mukaisesti on kansainvälisen oikeuden mukainen rikos."


 

Aiheeseen liittyvät sivut

 

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä ovat Nürnbergin periaatteet?


A: Nürnbergin periaatteet ovat joukko suuntaviivoja sen määrittämiseksi, mikä on sotarikos.

K: Kuka on luonut asiakirjan?


A: Asiakirjan loi Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen oikeuden komissio.

K: Milloin se laadittiin?


V: Se luotiin toisen maailmansodan jälkeen kodifioidakseen ne oikeudelliset periaatteet, jotka olivat natsipuolueen jäsenten Nürnbergin oikeudenkäyntien perustana.

K: Miksi ne perustettiin?


V: Ne perustettiin antamaan ohjeita siitä, miten määritetään, mikä on sotarikos.

K: Mikä on niiden tarkoitus?


V: Niiden tarkoituksena on varmistaa, että sotarikoksiin syyllistyneet joutuvat vastuuseen ja että oikeus toteutuu.

K: Miten ne määrittelevät sotarikokset?


V: Nürnbergin periaatteet antavat ohjeita siitä, miten sotarikoksiin syyllistyneet henkilöt voidaan tunnistaa ja asettaa syytteeseen.

K: Mikä on niiden merkitys?


V: Nürnbergin periaatteilla on ollut merkittävä vaikutus kansainväliseen oikeuteen, sillä niissä esitetään selkeät kriteerit sen määrittämiseksi, milloin henkilö on syyllistynyt sotarikokseen ja hänet olisi saatettava vastuuseen teoistaan.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3