Nürnbergin oikeudenkäynnit 1945–1949: IMT ja 12 jatko-oikeudenkäyntiä

Syväluotaava katsaus Nürnbergin oikeudenkäynteihin 1945–1949: IMT, 12 jatko-oikeudenkäyntiä, vastuukysymykset ja oikeusprosessi natsirikoksia vastaan.

Tekijä: Leandro Alegsa

22-01-2026 17:18

Nürnbergin oikeudenkäyntejä oli kaksi päätyyppiä ja ne järjestettiin Nürnbergin oikeustalossa (oikeussali 600) vuosina 1945–1949. Ne merkitsivät uuden aikakauden alkua kansainvälisessä rikosoikeudessa: niiden kautta kehittyivät käsitteet kuten yksilön rikosoikeudellinen vastuu, rikokset ihmisyyttä vastaan sekä hyökkäyssodan kriminalisointi.

Kansainvälinen sotarikostuomioistuin (IMT) 1945–1946

Ensimmäinen ja tunnetuin oikeudenkäyntiryhmä oli natsi-Saksan ylimpien johtajien oikeudenkäynnit, jotka järjesti kansainvälinen sotarikostuomioistuin (IMT). Istunto alkoi 20. marraskuuta 1945 ja tuomio annettiin 1. lokakuuta 1946. Syytteissä olivat muun muassa rikokset rauhaa vastaan, sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan sekä salaliitto näiden rikosten toteuttamiseksi.

Tuomioistuimen toimintaan osallistuivat tuomarit ja syyttäjät neljästä sodanaikaisesta liittoutuneesta maasta: Ranskasta, Neuvostoliitosta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Yhdysvalloista. IMT:n syytteiden kohteena oli 24 johtajaa; osa kuoli tai todettiin kykenemättömiksi ennen oikeudenkäyntejä. Tuomioissa annettiin sekä kuolemantuomioita että eri pituisia vankeusrangaistuksia, ja osa syytetyistä vapautettiin.

12 jatko-oikeudenkäyntiä (Nürnbergin sotaoikeudenkäynnit) 1946–1949

Toinen kokonaisuus muodostui 12:sta niin kutsutusta jatko-oikeudenkäynnistä (saksaksi nachfolgende Prozesse). Nämä oikeudenkäynnit koskivat alempiasteisia natsiviranomaisia, sotilas- ja hallintovirkailijoita sekä eri alojen toimijoita, kuten lääkäreitä, tuomareita, teollisuusjohtajia ja ministeriövirkamiehiä. Vaikka jatko-oikeudenkäynnit pidettiin samassa oikeussalissa kuin IMT-oikeudenkäynnit, amerikkalaiset hoitivat ne yksin.

Näissä prosesseissa käsiteltiin muun muassa lääketieteellisiä kokeita ja ihmisoikeusrikkomuksia (tunnetuin on niin sanottu Lääkärioikeudenkäynti), tuomioistuinlaitoksen roolia oikeudellisissa rikkomuksissa (Tuomareiden oikeudenkäynti), sekä teollisuuden ja byrokratian vastuuta pakkotyöstä, riistosta ja sotateollisuuden avusta natsien rikoksiin. Jatko-oikeudenkäyntien kautta tarkennettiin vastuun periaatteita esim. esimiestyöhön ja organisaatioiden rooliin liittyen.

Oikeudenkäyntien käytännöt: Kartoitettiin todisteita, asiakirjoja ja silminnäkijälausuntoja; käytettiin myös elokuvamateriaalia ja virallisia natsiasiakirjoja.
Rangaistukset: Rangaistukset vaihtelivat vapauttamisesta kuolemantuomioihin ja eri pituisista vankeusrangaistuksista. Useimmat pitkät vankilarangaistukset aikanaan myös lievennettiin 1950-luvulla osin poliittisista syistä.
Kritiikki: Oikeudenkäyntejä on kritisoitu mm. "voittajan oikeutena" (victor’s justice) eli valikoivana rankaisuna, ja osin soveltuvien sotarikos- ja kansainvälisoikeudellisten käsitteiden uutuudesta johtuvina ongelmina.

Merkitys ja perintö

Nürnbergin oikeudenkäynneillä oli pitkäkestoinen vaikutus kansainväliseen rikosoikeuteen. Niistä koottiin myöhemmin Nurnbergin periaatteet, jotka vaikuttivat Yhdistyneiden Kansakuntien oikeudellisiin asiakirjoihin, ja ne toimivat oikeudellisena perustana myöhäisemmille kansainvälisille tribunaleille (esim. Jugoslavian ja Ruandan erityistuomioistuimet) sekä lopulta rikostuomioistuimelle (ICC). Samalla ne muovasivat keskustelua yksilön vastuusta valtion ja armeijan käskyjen toteuttamisessa sekä korostivat, että ihmisyyttä vastaan suuntautuvista rikoksista voidaan kantaa rikosoikeudellista vastuuta.

Vaikka Nürnbergin prosessit eivät ratkaisseet kaikkia historiallisia ja oikeudellisia kysymyksiä, ne muodostavat keskeisen merkkipaalun toisen maailmansodan jälkeisessä oikeudellisessa ja moraalisessa tilinpidossa.

Tuomaristo

Pääasiallinen tutkimus

Kansainvälinen sotarikostuomioistuin avattiin 18. lokakuuta 1945 Berliinin korkeimman oikeuden rakennuksessa. Ensimmäisen istunnon puheenjohtajana toimi neuvostotuomari Nikitšenko. Syyttäjä nosti syytteet 24 suurinta sotarikollista ja kuutta rikollisjärjestöä vastaan - natsipuolueen, Schutzstaffelin (SS) ja Sicherheitsdienstin (SD), Gestapon, Sturmabteilungin (SA) ja Saksan asevoimien ylijohdon (OKW) johtoa.

Syytteet koskivat:

Yhteistyö muiden ihmisten kanssa (oikeudellisesti "osallistuminen salaliittoon") rauhaan kohdistuvan rikoksen tekemiseksi.
Sotarikokset
Rikokset ihmisyyttä vastaan
Hyökkäyssotien ja muiden rauhaan kohdistuvien rikosten suunnittelu, aloittaminen ja toimeenpano

24 syytettyä olivat:

"I" syytteessä "G" syytteessä ja todettu syylliseksi "O" Ei syytettä

Nimi	Count				Lause	Huomautukset
	1	2	3	4
Martin Bormann	I	O	G	G	Kuolema	Hessin seuraaja natsipuolueen puoluesihteerinä. Tuomittiin poissaolevana kuolemaan. Hänen ruumiinsa löydettiin vuonna 1972.
Karl Dönitz	I	G	G	O	10 vuotta	Kriegsmarinen eli laivaston johtaja vuodesta 1943. Aloitti sukellusvenekampanjan. Tuli Saksan presidentiksi Hitlerin kuoleman jälkeen. Karl Dönitzin oikeudenkäynnissä esitetyissä todisteissa, jotka koskivat hänen käskyjään sukellusvenelaivastolle rikkoa Lontoon sääntöjä, amiraali Chester Nimitz totesi, että Yhdysvallat kävi rajoittamatonta sukellusvenesotaa Tyynellämerellä siitä päivästä lähtien, kun se liittyi sotaan. Dönitz todettiin syylliseksi vuoden 1936 toisen Lontoon laivastosopimuksen rikkomiseen, mutta hänen rangaistustaan ei arvioitu sukellusvenesodankäynnin kansainvälisen oikeuden rikkomisen perusteella.
Hans Frank	I	O	G	G	Kuolema	Valtakunnan lainopillinen johtaja 1933-1945 ja miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri 1939-1945. Ilmaisi surunsa.
Wilhelm Frick	I	G	G	G	Kuolema	Hitlerin sisäministeri 1933-1943 ja Böömin-Moravian valtakunnan suojelija 1943-1945. Yksi Nürnbergin rotulakien laatijoista.
Hans Fritzsche	I	I	I	O	Vapautettu	Suosittu radiokommentaattori ja natsien propagandaministeriön uutisosaston johtaja. Tuomittiin Joseph Goebbelsin tilalle.
Walther Funk	I	G	G	G	Elinkautinen vankeus	Hitlerin talousministeri. Seurasi Schachtia Reichsbankin johtajana. Vapautettiin sairauden vuoksi 16. toukokuuta 1957.
Reichsmarschall Hermann Göring	G	G	G	G	Kuolema	Luftwaffen komentaja 1935-1945, nelivuotissuunnitelman 1936-1945 ja useiden SS-osastojen päällikkö, Preussin pääministeri. Teki itsemurhan teloitusta edeltävänä iltana.
Rudolf Hess	G	G	I	I	Elinkautinen vankeus	Hitlerin sijainen, lensi Skotlantiin vuonna 1941 yrittämään rauhaa Ison-Britannian kanssa. Oikeudenkäynnin jälkeen hänet lähetettiin Spandaun vankilaan; kuoli siellä vuonna 1987.
Generaloberst Alfred Jodl	G	G	G	G	Kuolema	Wehrmacht. Keitelin sijainen ja OKW:n operaatio-osaston päällikkö 1938-1945. Myöhemmin Saksan tuomioistuin vapautti hänet syytteistä vuonna 1953.
Ernst Kaltenbrunner	I	O	G	G	Kuolema	Korkein elossa oleva SS-johtaja. Natsien keskustiedustelupalvelun RSHA:n päällikkö 1943-45. Komensi myös monia Einsatzgruppen-joukkoja ja useita keskitysleirejä.
Wilhelm Keitel	G	G	G	G	Kuolema	Oberkommando der Wehrmachtin (OKW) päällikkö 1938-1945.
Gustav Krupp von Bohlen und Halbach	I	I	I		----	Merkittävä natsien teollisuusmies. Krupp AG:n toimitusjohtaja 1912-45. Lääketieteellisesti sopimaton oikeudenkäyntiin. Syyttäjät yrittivät korvata syytteessä hänen poikansa Alfriedin (joka johti Kruppia isänsä tilalla suurimman osan sodasta), mutta tuomarit hylkäsivät tämän, koska se oli liian lähellä oikeudenkäyntiä. Alfried joutui oikeuteen erillisessä Nürnbergin oikeudenkäynnissä orjatyövoiman käytöstä, joten hän välttyi pahimmalta julkisuudelta ja mahdollisesti kuolemalta.
Robert Ley	I	I	I	I	----	Saksan työväenrintaman (DAF) johtaja. Itsemurha 25. lokakuuta 1945, ennen oikeudenkäynnin alkua.
Konstantin Freiherr von Neurath	G	G	G	G	15 vuotta	Ulkoasiainministeri 1932-1938, seuraaja von Ribbentrop. Böömin ja Mährin suojelija 1939-43. Erosi vuonna 1943 riidan jälkeen Hitlerin kanssa. Vapautettiin terveydentilan vuoksi 6. marraskuuta 1954.
Franz von Papen	I	I	O	O	Vapautettu	Saksan liittokansleri vuonna 1932 ja varakansleri Hitlerin alaisuudessa vuosina 1933-1934. Suurlähettiläs Itävallassa 1934-38 ja suurlähettiläs Turkissa 1939-1944. Vaikka von Papen vapautettiin Nürnbergissä syytteistä, Saksan natsit vapauttava tuomioistuin luokitteli hänet sotarikolliseksi vuonna 1947 ja tuomitsi hänet kahdeksaksi vuodeksi pakkotyöhön. Hänet vapautettiin syytteistä valituksen jälkeen istuttuaan kaksi vuotta.
Erich Raeder	G	G	G	O	Elinkautinen vankeus	Kriegsmarinen ylipäällikkö vuodesta 1928 eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1943, Dönitz seurasi häntä. Vapautettiin sairauden vuoksi 26. syyskuuta 1955.
Joachim von Ribbentrop	G	G	G	G	Kuolema	Suurlähettiläs 1935-1936. Suurlähettiläs Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1936-1938. Ulkoasiainministeri 1938-1945.
Alfred Rosenberg	G	G	G	G	Kuolema	Rotuteorian ideologi. Myöhemmin Itäisten miehitettyjen alueiden ministeri 1941-1945.
Fritz Sauckel	I	I	G	G	Kuolema	Thüringenin Gauleiter 1927-1945. Natsien orjatyöohjelman valtuutettu 1942-1945.
Tohtori Hjalmar Schacht	I	I	O	O	Vapautettu	Merkittävä pankkiiri ja taloustieteilijä. Reichsbankin pääjohtaja 1923-1930 ja 1933-1938 sekä talousministeri 1934-1937. Myönsi rikkoneensa Versaillesin sopimusta.
Baldur von Schirach (seisoo)	I	O	O	G	20 vuotta	Hitlerjugendin johtaja 1933-1940, Wienin Gauleiter 1940-1943. Ilmaisi surunsa.
Arthur Seyß-Inquart	I	G	G	G	Kuolema	Auttoi Anschlußia (Saksan ja Itävallan yhdistämistä). Oli lyhyesti Itävallan liittokansleri 1938. Frankin sijainen Puolassa 1939-1940. Myöhemmin miehitettyjen Alankomaiden valtakunnankomissaari 1940-1945. Ilmaisi surunsa.
Albert Speer	I	I	G	G	20 vuotta	Hitlerin suosikkiarkkitehti ja henkilökohtainen ystävä sekä puolustusministeri vuodesta 1942. Hän käytti asevarusteluministerinä miehitetyiltä alueilta peräisin olevaa orjatyövoimaa asevarustustuotannossa. Ilmaisi surunsa.
Julius Streicher	I	O	O	G	Kuolema	Frankenin Gauleiter 1922-1945. Kiihotti vihanlietsontaa ja murhia juutalaisia vastaan viikkolehdessään Der Stürmer.

"I" syytteessä "G" syytteessä ja todettu syylliseksi "O" Ei syytettä

Kuolemantuomiot pantiin täytäntöön 16. lokakuuta 1946 hirttämällä käyttäen tehotonta amerikkalaista "vakiomenetelmää" pitkän pudotusmenetelmän sijasta. Teloittajana toimi John C. Woods. Ranskalaiset tuomarit ehdottivat sotilastuomion saaneiden teloittamista teloitusryhmällä, kuten sotilastuomioistuimissa on tapana, mutta Biddle ja neuvostotuomarit vastustivat tätä. He sanoivat, että sotilasupseerit toimivat niin huonosti, etteivät he ansainneet tulla kohdelluiksi kuin sotilaat. Vankilaan tuomitut vangit siirrettiin Spandaun vankilaan vuonna 1947.

Sotarikoksen määritelmä on kuvattu Nürnbergin periaatteissa, jotka on laadittu oikeudenkäynnin tuloksena. Saksalaisten lääkäreiden tekemät lääketieteelliset kokeet, joista nostettiin syytteet niin sanotussa lääkäreiden oikeudenkäynnissä, johtivat Nürnbergin säännöstön luomiseen, jonka tarkoituksena on valvoa tulevia oikeudenkäyntejä, joissa käytetään ihmisiä.

Neljää organisaatiota syytettiin rikollisuudesta. Vain SS todettiin syylliseksi. Näiden järjestöjen ei todettu olevan rikollisia:

Reichsregierung, (valtakunnan hallitus tai kabinetti)
Oberkommando ja Generalstab der Wehrmacht (puolustusvoimien ylijohto ja yleisesikunta).
Sturmabteilung (Myrskyjoukot tai "ruskeapaidat").

Göring ja Hess oikeudenkäyntien aikana

Aiheeseen liittyvät sivut

Benjamin B. Ferencz
Nürnbergin jatkokokeet

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitkä olivat Nürnbergin oikeudenkäyntien kaksi sarjaa?

A: Nürnbergin oikeudenkäyntien ensimmäisen sarjan järjesti Kansainvälinen sotarikostuomioistuin (IMT), ja siihen osallistuivat natsi-Saksan johtajat. Toiset oikeudenkäynnit, jotka tunnetaan jatko-oikeudenkäynteinä, pidettiin samassa oikeussalissa, mutta ne olivat amerikkalaisten yksin johtamia, ja niihin osallistui alempia natseja, kuten lääkäreitä ja Saksan ulkoministeriön virkamiehiä.

K: Kuka järjesti Nürnbergin ensimmäiset oikeudenkäynnit?

V: Nürnbergin ensimmäiset oikeudenkäynnit järjesti kansainvälinen sotarikostuomioistuin (IMT).

K: Kuka tuomitsi ja syytteli näissä oikeudenkäynneissä?

V: Näiden oikeudenkäyntien aikana tuomarit ja syyttäjät tulivat Ranskasta, Neuvostoliitosta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Yhdysvalloista.

K: Kuka johti jatko-oikeudenkäyntejä?

V: Jatko-oikeudenkäyntejä johtivat yksinomaan amerikkalaiset.

K: Minkälaisia ihmisiä tuomittiin näissä jatko-oikeudenkäynneissä?

V: Näissä jatko-oikeudenkäynneissä oli mukana alempien natsien ryhmiä, kuten lääkäreitä ja Saksan ulkoministeriön virkamiehiä.

K: Missä Nürnbergin oikeudenkäynnit pidettiin?

V: Molemmat Nürnbergin oikeudenkäynnit pidettiin yhdessä ainoassa oikeussalissa.

Etsiä