Nystagmus (tanssivat silmät) – oireet, syyt ja hoitovaihtoehdot

Nystagmus (tanssivat silmät) – tunnista oireet, syyt ja hoitovaihtoehdot. Lue hoidot, arjen apukeinot ja neuvoja parempaan näköön ja toimintaan.

Nystagmus, jota kutsutaan usein "tanssiviksi silmiksi", on silmäsairaus, joka aiheuttaa silmien hallitsematonta, nopeaa, nykivää liikettä, yleensä sivulta toiselle, mutta joskus myös ylös ja alas tai ympyränmuotoista liikettä. Useimmilla nystagmusta sairastavilla on huono näkö. Se aiheuttaa ongelmia koulutuksessa, työelämässä ja monissa sosiaalisissa tilanteissa. Nystagmusta ei voida korjata silmälaseilla tai piilolinsseillä, vaikka monet nystagmusta sairastavat käyttävätkin silmälaseja tai piilolinssejä muiden silmäongelmien korjaamiseksi.

Oireet

• Toistuva, rytminen silmien liike (sivu- tai pystysuuntainen, joskus pyörivä).
• Heikentynyt näkökyky ja tarkentamisen vaikeus.
• Epävakaa silmänliike voi aiheuttaa pään kallistamista tai kääntämistä (ns. null-pisteen etsiminen) paremman näön saamiseksi.
• Oireet voivat johtaa päänsäryn, väsymyksen ja vaikeuden lukea tai seurata liikkuvia kohteita.
• Äkillisesti ilmaantuva nystagmus aiheuttaa usein huimausta ja oscillopsiaa (näky ympäristön puolisumuna tai tärinä), mikä viittaa hermoston akuuttiin vaurioon.

Tyypit ja syyt

• Kongenitaalinen (synnynnäinen) nystagmus: ilmaantuu lapsuudessa ja on yleensä ei-progredoiva. Usein idiopaattinen, mutta se voi liittyä synnynnäisiin verkkokalvon tai näköhermon poikkeavuuksiin, albinismiin tai muihin kehityshäiriöihin.
• Hankittu nystagmus: syntyy myöhemmällä iällä ja voi johtua aivorungon tai pikkuaivojen vaurioista, aivoverenkiertohäiriöstä, MS-taudista, infektioista, aivokasvaimesta, myrkytyksistä tai lääkkeiden sivuvaikutuksista.
• Joissain tapauksissa nystagmus liittyy myös silmän asentovirheisiin (esim. strabismus) tai hermoston rakenteellisiin poikkeavuuksiin.

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu yleensä perusteelliseen silmätutkimukseen ja potilashistoriaan. Tarvittaessa käytetään lisätutkimuksia, kuten:

• Näkökyvyn ja silmänliikkeiden arviointi (klininen tutkimus).
• Elektronystagmografia (ENG) tai videonystagmografia (VNG) silmänliikkeiden rekisteröimiseksi.
• Silmäpoliklinikan kuvantamistutkimukset (OCT, ERG) verkkokalvon ja näköhermon tutkimiseksi.
• Neurologiset tutkimukset ja tarvittaessa pään kuvantaminen (MRI) hankalan tai äkillisen nystagmuksen taustan selvittämiseksi.

Hoito ja kuntoutus

Tavoitteena on vähentää oireita ja parantaa potilaan toimintakykyä. Hoito räätälöidään nystagmuksen tyypin ja taustasyyn mukaan. Mahdollisia hoitomuotoja ovat:

• Optiset apuvälineet: vaikka tavallisilla silmälaseilla ei yleensä korjata itse nystagmusta, prismat voivat toisinaan auttaa siirtämään katsetta sellaiselle kohdalle, jossa liike on vähäisempää (null-piste). Myös voimakkaammilla korjauslaseilla tai erityisillä linssiratkaisuilla voidaan joskus parantaa näön toimivuutta.
• Kontaktlinssejä: joidenkin potilaiden kohdalla piilolasit parantavat näköä verrattuna laseihin, koska ne minimoivat kuvan siirtymistä silmämunan ja linssin välillä.
• Lääkkeet: joissain tapauksissa lääkkeet kuten gabapentiini, baklofene tai memantiini voivat vähentää nystagmuksen voimakkuutta. Teho vaihtelee ja lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia; lääkitys pitää suunnitella silmä- tai neurologin valvonnassa.
• Botuliinitoksiini: injektioita silmänlihaksiin käytetään harvoin ja paikallisesti vähentämään liikettä tietyissä tilanteissa.
• Kirurgiset toimenpiteet: esimerkiksi Kestenbaum- tai muu strabismusleikkaus voidaan tehdä siirtämään null-pistettä primaariasentoon tai pienentämään nystagmuksen amplitudia. Tenotomy-tyyppiset toimenpiteet voivat joissain potilaissa parantaa näöntarkkuutta ja vähentää liikehäiriötä.
• Kuntoutus ja apuvälineet: näön kuntoutus, low vision -palvelut, työ- ja koulutukselliset mukautukset, sekä fysioterapia ja toimintaterapia auttavat arjen toimissa ja ammatissa selviytymisessä.

Milloin hakeutua lääkäriin

• Jos lapsella havaitaan epätavallista silmien liikettä tai poikkeava päänasento, tulee hakeutua silmälääkärille lapsena.
• Äkillinen nystagmus, uusi huimaus, näön heikkeneminen tai muut neurologiset oireet vaativat välitöntä arviointia (pediatrian, silmälääkärin tai neurologin vastaanotolla).
• Jos nystagmus haittaa opiskelua, työntekoa tai päivittäistä toimintaa, kannattaa keskustella hoitovaihtoehdoista ja kuntoutuksesta.

Ennuste

Monilla kongenitaalisilla nystagmusta sairastavilla näkö on vakio ja tilanne ei välttämättä pahene vuosien aikana; monet oppivat kompensoimaan liikkeen ja toimimaan arjessa hyvin. Hankittu nystagmus voi olla merkki vakavammasta taustasairaudesta, ja sen ennuste riippuu perussyystä. Hoidon avulla useimmat potilaat saavat parannusta oireisiin ja toimintakykyyn, mutta täydellistä parannusta ei aina saavuteta.

Vinkkejä arkeen

• Käytä näyttöjä säästeliäästi ja säädä valaistusta, kontrastia ja fonttikokoa helpottamaan lukemista.
• Koulussa ja työpaikalla kannattaa hyödyntää tuki- ja apuvälineitä (pitkät pöydät, suurennuslaitteet, lisäaika kokeissa).
• Ota yhteyttä low vision -palveluihin ja potilasjärjestöihin vertaistuen ja käytännön neuvojen saamiseksi.

Yhteenvetona: nystagmus on moni-ilmeinen tila, jonka hoito perustuu oireiden lievittämiseen ja taustasyyn selvittämiseen. Jos nystagmuksen tausta on epäselvä tai oireet muuttuvat, tarvitaan lisätutkimuksia ja moniammatillista hoitoa.

Hae kirjaimella