Paraves on haaraan perustuva klaadi, joka sisältää linnut (klaadi Aves) ja muita läheisesti sukua olevia dinosauruksia. Paravesiin kuuluvat Avialae, kuten Archaeopteryx, ja Deinonychosauria, johon kuuluvat dromaeosauridit ja troodontidit. Paraves-ryhmän edustajia tunnetaan fossiiliaineistosta erityisesti myöhäisellä jurakaudella ja liitukaudella, ja monet lajit ovat löytöjä erityisesti Kiinasta (esimerkiksi Liaoningin alueelta). Paraves-heimoon kuuluu sekä lentokykyisiä että lentokyvyttömiä tai vain liukua mahdollisesti käyttäneitä muotoja, ja niillä on usein kehittyneitä höyhenrakenteita, pitkänomaisia eturaajoja sekä muita lintumaiseen sukuun viittaavia piirteitä.
Määritelmä ja taksonomia
Paul Sereno keksi nimen Paraves vuonna 1997. Sereno määritteli kladin vuonna 1998 haaraan perustuvaksi kladiksi, joka sisältää kaikki Maniraptorat, jotka ovat lähempänä nykyisiä lintuja kuin Oviraptoria. Tällainen haaraan perustuva (branch-based) määritelmä tarkoittaa, että kaikki ne maniraptorat, jotka ovat filogenettisesti lähempänä nykyisiä lintuja kuin oviraptororyhmä, luetaan Paravesiin. Nykyiset filogeneettiset analyysit pitävät Paravesia laajana ryhmänä, jonka sisällä suhteet esimerkiksi dromaeosauridien, troodontidien ja Avialae-linjan välillä voivat vaihdella tutkimusmenetelmästä ja aineistosta riippuen.
Ominaisuudet ja fossiiliesimerkit
Paravesin tuntomerkkeihin kuuluu yleisesti pitkät, usein höyhenpeitteiset eturaajat, kehittyneet rintalastan ja lapaluun rakenteet sekä muut maniraptoreille tyypilliset luustolliset muutokset. Useilla paraviineilla on löydetty hyvin säilyneitä fossiileja, joissa näkyvät monimutkaiset höyhenrakenteet; joillakin lajeilla höyhenet ovat olleet selvästi lentoelementtejä (esim. epäsymmetriset siipihöyhenet), kun taas toisilla ne ovat saattaneet toimia lämmöneristeenä, näyttönä tai liukumisen apuvälineenä.
Xu ja kollegat ovat osoittaneet, että varhaisilla paraviineilla esiintyi myös niin sanottuja "nelisiipisiä" morfologioita: basaalisemmissa tai varhaisissa jäsentesimerkkejä ovat mm. Avialae-heimon edustaja (Pedopenna), Dromaeosauridae-heimon jäsen (Microraptor) sekä Troodontidae-heimon jäsen (Anchiornis). Näillä takajäsenissä olleet pitkät höyhenet viittaavat siihen, että siipimäiset rakenteet voivat olla kehittyneet useampaan kertaan tai että varhaisilla vaiheilla koko kehon höyhenpeite ja eri raajojen roolit lentoon tai liukumiseen olivat monimuotoisia.
Merkitys lintujen evoluutiossa
Paraves on keskeinen ryhmä, kun tutkitaan lintujen (Aves) syntyä ja lennon evoluutiota. Fossiililöydöt, kuten Archaeopteryx sekä monet Liaoningin alueen hyvin säilyneet lajit, ovat tarjonneet suoraa näyttöä höyhenistä ja siipirakenteista, jotka yhdistävät dinosaurukset nykylintuihin. Paravesin monimuotoisuus – lentokykyiset, liitävät ja maalla eläneet muodot – antaa viitteitä siitä, että lennon alkuperä oli monimutkainen prosessi, johon osallistuivat erilaiset toiminnalliset prekursorit (esim. liuku, hyppääminen, nopea juoksu ja vaatetus/pehmeä lämpöeristys).
Tutkimuksen nykytilanne ja avoimet kysymykset
Vaikka Paravesin yleinen käsite on vakiintunut, yksityiskohdat klaadin sisäisistä suhteista ja joidenkin ryhmien, kuten troodontidien ja varhaisten avialae-lajien, tarkasta sijoittumisesta vaihtelevat. Uudet fossiililöydöt ja kehittyvät kuva- ja analyysimenetelmät (esim. kolmeulotteinen tomografia ja monipuoliset filogeneettiset aineistot) tarkentavat jatkuvasti kuvaa siitä, miten linnut kehittyivät ja millaisia välimuotovaiheita on olemassa.
Paravesin tutkimus on siten keskeinen osa paleontologiaa ja evoluutiobiologiaa, koska se yhdistää näkökulmia morfologiasta, käyttäytymisestä ja ekologisesta sopeutumisesta lintumaisten piirteiden synnyssä.