Platybelodon – lapionhampaat, sukupuuttoon kuollut miotseenin norsu
Platybelodon — lapionhampaat: sukupuuttoon kuollut miotseenin norsu. Tutustu jättimäiseen kasvinsyöjään, levikkeihin ja fossiililöytöihin maailmalla.
Platybelodon oli Gomphothere. Ne olivat sukupuuttoon kuolleita suuria kasvinsyöjiä, jotka olivat sukua nykyisille norsuille. Ne tunnetaan yleisesti nimellä lapionhampaat. Platybelodon eli mioseenikaudella noin 15–4 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa, Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Kuvaus
Platybelodon erottui muun muassa litteistä, lapion kaltaisista alahampaistaan (alakuhneista), jotka muodostivat laajan, litteän etualan. Alahampaat olivat laajentuneet ja litistyneet niin, että ne muistuttivat lapioa tai kauhaa. Niiden yläleuka ja torvi (proboscis) muistuttivat nykynorsujen vastaavia rakenteita, mutta hammasrakenne ja otsa-/leuan muoto poikkesivat nykyaikaisista norsuista. Suuruudeltaan platybelodontit olivat suuria ja lähentyivät nykyelefanttien kokoa tai olivat hieman pienempiä; ne pystyivät liikkumaan laajoilla alueilla ja elivät sekä rantamaisemissa että avoimemmissa metsiköissä.
Elintavat ja ravinto
Perinteisesti on ajateltu, että Platybelodon käytti alahampaitaan vedenalaisen kasvillisuuden lapioimiseen ja äyskäröimiseen, mikä sopii vesikasveja ja liejuista ravintoa syöneeseen elämäntapaan. Viimeaikaiset tutkimukset, muun muassa hampaan kulumisjälkien analyysit, ovat kuitenkin osoittaneet, että näitä hampaita käytettiin myös kovempien materiaalien käsittelyyn, kuten oksien katkaisuun tai puunkuoren kuorimiseen. Näin ollen lajin ravinto on todennäköisesti ollut monipuolinen: sekä pehmeitä vesikasveja että kasvinosia, kuten oksia ja kuorta.
Levinneisyys ja fossiilit
Fossiileja on löydetty laajoilta alueilta Afrikasta, Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta, mikä kertoo lajin laajasta levinneisyydestä mioseenin aikana. Löydöt koostuvat usein leukaluista, hampaista ja toisinaan osista kalloista ja alaleuoista — erityisesti alahampaat ovat tunnistettavia ja usein säilyviä fossiiliaineksia. Nämä löydöt ovat auttaneet selvittämään platybelodontien anatomiaa ja elintapoja sekä niiden sukulaisuussuhteita muihin proboskideihin.
Luokittelu ja merkitys
Platybelodon kuuluu gomfotereihin (perhe Gomphotheriidae), jotka ovat laaja ryhmä proboscideja ja ovat läheistä sukua nykyisille norsuille (perhe Elephantidae). Gomfotereiden monimuotoisuus antaa tutkijoille tietoa proboscideen evoluutiosta ja siitä, miten erilaiset hampaat ja leuan rakenteet ovat sopeutuneet eri ravintotyyppeihin ja elinympäristöihin.
Sukupuutto
Platybelodon katosi noin 4 miljoonaa vuotta sitten. Sukupuuttoon johtaneisiin tekijöihin on luultavasti vaikuttanut ilmastonmuutos ja siihen liittyvät muutokset elinympäristöissä sekä kilpailu muiden proboscideiden kanssa. Muutokset kasvillisuudessa saattoivat vähentää lajille sopivaa runsasta ravintoa, jolloin sen erityinen hampaisiin liittyvä saalistus- tai ruokintaan sopeutuminen ei enää riittänyt kilpailukyvyn ylläpitämiseen.
Miksi Platybelodon on kiinnostava?
Platybelodon on kiinnostava, koska sen erikoistuneet "lapionhampaat" kertovat siitä, miten monin eri tavoin proboscideat ovat sopeutuneet eri elinympäristöihin. Tutkimukset, kuten hammaspintojen kulumistutkimukset ja vertaileva anatomia, ovat muuttaneet käsityksiämme sen elintavoista ja osoittavat, että aiemmat yksinkertaistetut tulkinnat vedenalaisesta lapioimisesta olivat liioiteltuja. Platybelodontien fossiilit auttavat ymmärtämään laajempaa evoluutiota ja ympäristömuutoksia mioseenin aikana.
Paleobiologia
Platybelodonin uskottiin aiemmin syöneen ruohovaltaisten savannien soisilla alueilla ja käyttäneen hampaitaan vesikasvillisuuden ja puolivesikasvillisuuden lapioimiseen.
Hampaiden kulumiskuviot viittaavat kuitenkin siihen, että se käytti alempia syöksyhampaitaan kuoren irrottamiseen puista. Ne saattoivat käyttää "lapion" reunan muodostavia teräviä etuhampaita enemmänkin nykyaikaisen viikatteen tapaan tarttumalla rungollaan oksiin ja hankaamalla niitä alempia hampaita vasten leikatakseen ne puusta.
Etsiä