Saloth Sar (tunnetaan paremmin nimellä Pol Pot; 25. tammikuuta 1925 – 15. huhtikuuta 1998) oli Kambodžan johtaja vuosina 1975–1979. Hän johti punaisten khmerien ryhmää, joka koostui talonpoikaisvallankumouksellisista, jotka tekivät Kambodžasta sotilasdiktatuurin, jonka virallinen nimi oli Demokraattinen Kamputsea. Hänen hallintonsa tappoi arviolta 1,7–2,2 miljoonaa kambodžalaista, noin neljänneksen maan väestöstä. Pol Pot syrjäytettiin vallasta tammikuussa 1979, kun Vietnamin kommunistit miehittivät osan maasta ja auttoivat perustamaan korvaavan hallinnon.
Tausta ja nousu valtaan
Saloth Sar syntyi maaseudulla, opiskeli Ranskassa 1940-luvun lopulla ja oli alun perin kommunistisen liikkeen jäsen. Hän palasi Kambodžaan ja nousi 1960–1970-luvuilla Khmer Rouge -liikkeen (Punaisten khmerien) johtoon. Vietnamin sodan ja Sisällissodan myötä Khmer Rouge vahvistui ja sai tukea osin ulkomailta. Liikkeen radikaali agrarismin ja eliitin vastaisuuden ideologia lupasi "nollapisteen" (Year Zero): kaupunkien tyhjentämisen, rahan, koulutuksen ja uskonnon kieltämisen sekä teollisen yhteiskunnan purkamisen maatilapohjaisen utopian saavuttamiseksi.
Hallinnon käytännöt ja murhat
Pol Potin hallinto aloitti 17. huhtikuuta 1975 Phnom Penhin valloituksen jälkeen massiiviset pakkosiirrot kaupungeista maaseudulle. Kaupungit tyhjennettiin, rahatalous ja yksityisomaisuus kiellettiin, koulutettuja ihmisiä ja entisiä virkamiehiä pidettiin vihollisina. Hallinto perusti alueellisia työleirejä ja keskitti poliittisen vainon väkivallan tehostamiseksi. Tunnettuja paikkoja julmuuksille olivat muun muassa Tuol Slengin (S-21) vankila ja Choeung Ekin teloitusalueet (ns. "killing fields"). Uhrit sisälsivät intellektuelleja, etnisiä vähemmistöjä (esim. vietnamilaisia, cham-muslimeja), kristittyjä ja muita epäiltyjä "uudistamisen" vastustajia.
Ulkopoliittinen tausta ja sodan loppu
Pol Potin hallinto joutui konfliktin ja rajakiistojen vuoksi pian vastakkain Vietnamin kanssa. Vietnam hyökkäsi Kambodžaan joulukuussa 1978 ja valtasi pääosan maasta tammikuussa 1979, jolloin Demokraattinen Kamputsea kaatui ja punaisten khmerien valta päättyi. Pol Pot pakeni länsi- ja eteläosiin ja jatkoi aseellista taistelua osana edelleen toimivaa kapinallisliikettä useita vuosia. Kansainvälinen politiikka oli monimutkaista: jotkut maat vastustivat Vietnamin miehitystä ja tunnustivat edelleen punaisten khmerien edustajia pitkään.
Myöhemmät vaiheet, oikeudenkäynnit ja perintö
Pol Pot ei koskaan asetettu täysimittaiseen kansainväliseen oikeudenkäyntiin. Vuosituhannen vaihteen jälkeisinä vuosina Kambodžassa perustettiin kansainvälis-kambodžalainen tribunali (ECCC) painottamaan vastuuseenpanoa punaisten khmerien johtohenkilöille, mutta Pol Pot kuoli 15. huhtikuuta 1998 kotiarestissa ennen mahdollista oikeudenkäyntiä. Hänen kuolemansa olosuhteet ovat herättäneet spekulaatiota, mutta virallinen tieto kertoo, että hän kuoli vahvistettujen raporttien mukaan lähinnä sairauden ja painostavien olosuhteiden seurauksena.
Muistaminen ja merkitys
Punaisten khmerien aika on Kambodžan lähihistorian traagisin jakso: massamurhat, nälänhädät ja järjestelmällinen vaino jättivät syvät haavat yhteiskuntaan. Muistomerkit, museot (esim. Tuol Slengin museona säilynyt vankila) ja oikeudenkäynnit nykyisille johtajille pyrkivät selvittämään tapahtumia ja tuomaan oikeutta uhreille. Pol Potin valtakausi toimii varoittavana esimerkkinä ideologian äärimmäisestä toteuttamisesta, joka johti laajamittaiseen ihmisoikeuksien loukkaamiseen ja kansanmurhaan.

