Puritanismi: Puritaanit, opit ja vaikutus Englannissa ja Amerikassa

Puritanismi: Puritaanit, opit ja vaikutus Englannissa ja Amerikassa — kattava ja mukaansatempaava kuvaus puritaanien uskosta, elämäntavasta ja heidän pitkäaikaisesta yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan.

Puritaanit olivat 1500- ja 1600-luvuilla englantia puhuvien protestanttien ryhmä. Puritaanien mielestä Englannin uskonpuhdistus ei ollut mennyt tarpeeksi pitkälle. He eivät myöskään olleet samaa mieltä joistakin asioista, joita Englannin kirkko teki.

Kuningas Henrik VIII erosi roomalaiskatolisesta kirkosta vuonna 1534 ja perusti protestanttisen Englannin kirkon. Tämä kirkko säilyi vuoteen 1553 asti. Kuningatar Maria palautti kirkon roomalaiskatoliseksi vuoteen 1558 asti, jolloin Englannin kuningattareksi tuli Elisabet I. Koska hän oli protestantti, monet ihmiset olivat tyytyväisiä, mutta olivat sitä mieltä, että kirkko ei ollut muuttunut tarpeeksi ja muistutti edelleen liikaa katolilaisuutta.

Puritaaniksi kutsuttiin henkilöä, joka yritti tulla puhtaammaksi jumalanpalveluksen ja opin avulla. Puritaanien elämäntapaa ja uskomuksia kutsuttiin puritanismiksi. Puritanismin tärkeimmät osat olivat hurskaus (uskonnollisten sääntöjen noudattaminen), yksinkertainen pukeutuminen ja vaatimaton elämä.

Puritaanit uskoivat joihinkin samoihin asioihin kuin kalvinistit ja skotlantilaiset presbyteerit. Kaikki nämä ryhmät olivat omistautuneet Raamatulle ja moraalisesti puhtaille.

Yksi puritaanien tärkeimmistä uskomuksista oli, että jokaisen ihmisen oli ymmärrettävä Raamattu omalla tavallaan. (Tämä uskomus on yhteinen useimmille protestanteille.) Puritaanit yrittivät elää Raamatun opetusten mukaan kaikin tavoin. He yrittivät olla moraalisesti puhtaita pienimmissäkin asioissa. He yrittivät myös olla kaikin tavoin hengellisesti puhtaita. He ajattelivat, että ihminen oli olemassa Jumalan kunniaksi. He uskoivat, että ihmisen tärkein tehtävä elämässä oli tehdä Jumalan tahto (se, mitä Jumala halusi). Jumalan tahdon tekeminen palkitsisi ihmisen onnellisuudella tulevaisuudessa.

Koska puritaanit eivät olleet samaa mieltä Englannin kirkon toimintatavoista, he tekivät uudistuksia tai muutoksia omissa kirkoissaan ja yhteisöissään. Jotkut Euroopan reformoidut kirkot tekivät samanlaisia muutoksia. Puritaanit tekivät saarnaamisesta hyvin tärkeää. He käyttivät mahdollisimman vähän rituaaleja ja koristeita. Hyvin usein saarnoissa puhuttiin helvetistä. Yksi kuuluisa saarna on "Syntiset vihaisen jumalan käsissä", jonka kirjoitti Jonathan Edwards, tärkeä puritaanisaarnaaja. Saarnassa puhutaan siitä, että Jumala on vihainen ihmisille syntisen käytöksen vuoksi ja heittää heidät rangaistukseksi helvetin tuleen.

Monet puritaaniryhmät muuttivat Uuteen Englantiin, jotta he voisivat perustaa siellä omia yhdistyksiään ja harjoittaa puritanismia haluamallaan tavalla. Puritaanien uskomuksista ja kirjoituksista tuli hyvin tärkeitä Uudessa Englannissa. Yksi tärkeä teos oli puritaanien John Bunyanin "Pyhiinvaeltajan matka".

Tausta ja kehitys

Puritanismin juuret ovat 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun protestanttisissa liikekunnissa, jotka halusivat puhdistaa Englannin kirkkoa katolisista vaikutteista ja palauttaa jumalanpalveluksen ja kirkon opin yksinkertaisempaan, Raamattuun perustuvaan muotoon. Reformaatio Englannissa oli monivaiheinen: Henrik VIII teki katkeran eron paavin valtapiiristä, mutta protestanttiset uudistukset etenivät huomattavasti enemmän kuningas Edvard VI:n aikana (1547–1553). Maria I pyrki palauttamaan katolilaisuuden 1553–1558, ja lopulta Elisabet I (hallitsi 1558–1603) loi niin sanotun Elizabethin uskonnollisen kompromissin, jonka monista puritaaneista koettiin olevan riittämätön.

Uskonopit ja käytännöt

Puritaanit ammensivat paljon vaikutteita kalvinismista: esillä olivat muun muassa Jumalan kaikkivaltius ja korostus Raamatun auktoriteetista. Useimmat puritaanit uskoivat ennalta määräämiseen (predestinaatio), mutta painottivat myös henkilökohtaista jumalasuhdetta ja pyhitystä. He korostivat saarnaa, yksilön Raamatunlukua ja hartautta sekä kirkon yksinkertaista järjestystä ilman monia katolisia tapoja ja rituaaleja.

Puritaninen elämäntapa sisälsi tiukkoja moraalisia normeja: säädyllisyys pukeutumisessa, alkoholin ja viihteen rajoittaminen, sunnuntain pyhittäminen ja kirkon kurin ylläpito. Opetusta ja lukutaitoa pidettiin tärkeänä, koska Raamatun lukeminen oli keskeistä uskossa kasvamiselle.

Kirkon järjestys ja erot

Puritaanit eivät olleet yhtenäinen ryhmä. He jakautuivat esimerkiksi separatisteihin, jotka halusivat kokonaan irtautua Englannin kirkosta, ja non-separatisteihin, jotka pyrkivät uudistamaan kirkkoa sisältäpäin. Monet puritaanit olivat myös presbyteerisiä tai kannattivat paikallisten seurakuntien itsehallintoa (congregationalismi). Nämä erot johtivat usein yhteisöllisiin jännitteisiin ja siihen, että osa ryhmistä muutti pois Englannista.

Puritaanit ja yhteiskunta: Englannin sisäiset muutokset ja siirtokunnat

1600-luvulla puritaaneilla oli suuri vaikutus Englannin poliittiseen elämään. He olivat näkyvästi mukana Englannin sisällissodassa (1642–1651), jonka seurauksena monia puritaaneja kannatti parlamentaarisia joukkoja vastaan Stuartien monarkiaa. Periodi, jolloin Oliver Cromwell ja parlamentti olivat vallassa (Interregnum 1649–1660), antoi puritaaneille mahdollisuuden harjoittaa sääntelyä ja uudistuksia laajemmin kuin ennen.

Puritaanit myös muuttivat paljon Amerikkaan. Jotkut, kuten niin kutsutut pilgrims (separatistit), lähtivät jo 1620 Plymouthiin; laajempi suuri muuttoliike tunnetaan nimellä Great Migration 1630-luvulla, jolloin tuhannet puritaanit asettuivat New Englandiin. Siellä he perustivat yhteisöjä, joissa uskonnollinen elämä, koulutus ja yhteisön lait olivat keskeisiä. Esimerkiksi Harvard perustettiin vuonna 1636 kouluttamaan pappeja ja oppineita siirtokuntiin.

Kulttuuri, kirjallisuus ja arkipäivän elämä

Puritaanit vaikuttivat oleellisesti Englannin ja Uuden Englannin kulttuuriin: he edistivät lukutaitoa, koulutusta ja kirjallisuutta. John Bunyanin "Pyhiinvaeltajan matka" (The Pilgrim’s Progress) on esimerkki puritaanisesta kirjallisuudesta, joka levisi laajalle ja jäi vaikutukseltaan pitkäikäiseksi. Saarnat ja hengelliset kirjat muovasivat ihmisten ajattelua, ja hartauskirjallisuus oli suosittua.

Kiistat ja seuraukset

Puritanismiin liittyi sekä positiivisia että kielteisiä ilmiöitä. Heidän ankara moraalikäsityksensä johti joskus kovaan yhteisön valvontaan ja suvaitsemattomuuteen eri mielipiteitä kohtaan. Tunnettu ja monimutkainen esimerkki on Salemin noitavainot (1692), jotka tapahtuivat Uudessa Englannissa ja ovat herättäneet paljon keskustelua puritanismin ja oikeusjärjestelmän suhteesta. On tärkeää huomata, että kaikki puritaanit eivät kannattaneet tällaisia ääripäitä.

Vaikutus ja perintö

Puritanismin suora poliittinen vaikutus väheni viimeistään kun Stuart-monarkia palautui (Restoration 1660) ja uskonnollinen kenttä Englannissa monipuolistui 1700-luvulla. Kuitenkin puritaanisista ihanteista jäi pitkäaikaisia vaikutuksia: työmoraali, korostus koulutuksesta ja yhteisön etiikasta näkyvät edelleen erityisesti Yhdysvaltain yhteiskunnassa. Sosiologi Max Weber onkin liittänyt modernin länsimaisen työetiikan osittain protestanttiseen ajatteluun, johon puritanismi on yksi vaikuttaja.

Yhteenvetona: puritanismi oli monimuotoinen liike, joka pyrki tiukkaan uskonnolliseen ja moraaliseen elämään. Se vaikutti merkittävästi sekä Englannin että Uuden Englannin uskonnolliseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kehitykseen — ja sen perintö näkyy edelleen monin tavoin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Keitä olivat puritaanit?

K: Mikä oli heidän elämäntapansa ja uskomustensa nimi?

K: Mitkä olivat joitakin puritanismin tärkeitä osia?

K: Miten he yrittivät olla hengellisesti puhtaita?

K: Mitä uudistuksia he tekivät kirkoissaan ja yhteiskunnissaan?

K: Miksi monet ryhmät muuttivat Uuteen Englantiin?

K: Mikä on esimerkki puritaanin kirjoittamasta tärkeästä teoksesta?

Hae kirjaimella