Pyrénées-Atlantiques: Ranskan Nouvelle-Aquitainen departementti

Pyrénées-Atlantiques — Nouvelle-Aquitainen rannikko ja Pyreneiden vuoristo: luonto, rannat, baskilais-gascon kulttuuri ja aktiivinen matkailu.

Pyrénées-Atlantiques (Gascon: Pirenèus-Atlantics; baski: Pirinio-Atlantiarrak tai Pirinio-Atlantikoak) on departementti Nouvelle-Aquitainen alueella Ranskassa. Se on saanut nimensä Pyreneiden vuoristosta ja Atlantin valtamerestä.

Perustiedot ja hallinto

Departementin numero on 64. Nykyisen muotonsa mukaan Pyrénées-Atlantiques perustettiin Ranskan kansalliskokouksen aikaan vuosina 1790–1791 alun perin nimellä Basses-Pyrénées, ja se sai nykyisen nimensä Pyrénées-Atlantiques vuonna 1969. Prefektuuri (pääkaupunki) on Pau. Departementti jakaantuu kolmeen arrondissementtiin: Pau, Bayonne ja Oloron-Sainte-Marie.

Maantiede

Pyrénées-Atlantiques ulottuu Atlantin rannikolta Pyreneiden vuoristoon asti, ja sen maisemat vaihtelevat hiekkarannoista ja rantakaupungeista reheviin jokilaaksoihin sekä vuoristoon, jossa on jyrkkiä rotkoja ja vuoristokyliä. Rannikko on tunnettu surffaukseen sopivista rannoistaan, kun taas sisämaa ja etelän vuoristoalueet tarjoavat mahdollisuuksia vaellukseen ja talviurheiluun.

Väestö ja kaupungit

• Asukasluku: noin 650 000–700 000 asukasta (vaihtelee vuosittain).
• Pinta-ala: noin 7 600–7 700 km².
• Tärkeitä kaupunkeja: Pau (prefektuuri), Bayonne, Biarritz, Anglet, Hendaye, Oloron-Sainte-Marie.

Historia ja kulttuuri

Departementti kattaa historialliset alueet Béarnin ja osan baskialueesta (Labourd, Basse-Navarre ja Soule). Alueella puhutaan perinteisesti ranskan ohella paikallisia kieliä: gasconin (béarnais) murretta ja baskin (euskara). Kulttuuri on rikas ja monimuotoinen: perinteiset festivaalit, baskilainen musiikki ja tanssi, paikallinen käsityö sekä vahva ruokaperinne näkyvät joka puolella maakuntaa.

Talous

Talous perustuu monipuolisesti maatalouteen, elintarviketeollisuuteen, matkailuun ja palveluihin. Alue on tunnettu muun muassa:

• maataloustuotteista (maissi, karjatalous ja juustotuotanto, mm. Ossau-Iraty),
• merellisistä elintarvikkeista ja perinteisistä tuotteista kuten jambon de Bayonne (Bayonnen kinkku),
• matkailusta — rannikolla rantalomat ja surffaus, Pyreneillä vaellus ja laskettelu.

Liikenneyhteydet ja saavutettavuus

Alueella on hyvä tie- ja rautatieverkko, ja useat lentokentät palvelevat matkustajia (esim. Biarritz ja Pau). Tärkeä moottoritie A63 yhdistää rannikon Bordeauxin suuntaan, ja sisämaan vuoristoteitä hyödynnetään sekä kaupallisessa liikenteessä että matkailussa.

Luonto ja vapaa-aika

Pyrénées-Atlantiques tarjoaa monipuolisia luontoelämyksiä: rantaviivaa, kosteikkoja, jokilaaksoja ja vuoristoa. Alueella on useita suojelualueita ja luontoreittejä, ja se on suosittu kohde vaeltajille, pyöräilijöille, surffaajille ja talviurheilun harrastajille. Tunnettuja hiihto- ja ulkoilukeskuksia ovat mm. La Pierre Saint-Martin vuoristossa.

Gastronomia ja tapahtumat

Ruoka on keskeinen osa paikallista identiteettiä. Perinteisiä tuotteita ovat muun muassa Bayonnen kinkku, vuoriston juustot kuten Ossau-Iraty sekä merellisemmät kalatuotteet. Alue järjestää vuosittain lukuisia juhlia ja tapahtumia, joista tunnettuja ovat esimerkiksi Bayonnen suuret kansanjuhlat (Fêtes de Bayonne) sekä paikalliset markkinat ja festivaalit.

Yhteenveto

Pyrénées-Atlantiques on maantieteellisesti ja kulttuurisesti monipuolinen departementti, jossa ranskalainen, gascon- ja baskivaikutteinen perinne yhdistyvät luonnonläheiseen matkailuun ja vilkkaaseen ruokakulttuuriin. Se tarjoaa sekä rannikon että vuoriston elämyksiä sekä vilkkaan paikallisen elämäntavan, joka kiinnostaa niin asukkaita kuin matkailijoita.

Maantiede

Pyrénées-Atlantiques on osa Nouvelle-Aquitainen aluetta Lounais-Ranskassa, ja se on pinta-alaltaan kymmenes Ranskan departementti 7 644,8 km:llä² (2 952 sq mi).

Alueella on kaksi pientä alueellista erillisaluetta - jäänne keskiajalta - jotka kuuluvat naapurimaakunnan Hautes-Pyrénées'n departementtiin.

Osasto on osastojen ympäröimä:

• Landes ja Gers pohjoisessa,
• Hautes-Pyrénées itään,

etelässä Espanja ja lännessä Biskajanlahti (Atlantin valtameri).

Pyreneiden vuoristo sijaitsee departementin eteläosassa, ja se ulottuu idästä länteen Col d'Aubisquelta, joka on 30 kilometriä Tarbesista ja Pauista etelään sijaitseva sola, Bidasoa-joen suulle.

Pic Palas (42°50′58″N 0°18′48″E / 42.84944°N 0.31333°E / 42.84944; 0.31333 (Palas)) on 2 974 metrin korkeudellaan departementin korkein kohta ja myös Aquitanian alueen korkein kohta; se on Espanjan rajalla.

Departementin pääjoki on Adour, johon laskevat kaikki departementin joet, lukuun ottamatta joitakin rannikon pieniä jokia. Muita tärkeitä jokia ovat Gave d'Oloron- ja Gave de Pau -jokien muodostama Gaves réunis ja Nive.

Ilmasto

Paun ilmasto on merellinen länsirannikon ilmasto (Köppenin ilmastoluokitus Cfb), jossa talvet ovat leutoja ja kesät lämpimiä.

Vuoden keskilämpötila Pau'ssa on 13,5 °C (56,3 °F). Lämpimin kuukausi on keskimäärin heinäkuu, jonka keskilämpötila on 20,7 °C (69,3 °F). Viilein kuukausi on keskimäärin tammikuu, jonka keskilämpötila on 6,6 °C (43,9 °F).

Vuoden keskimääräinen sademäärä Pauissa on 1051,6 mm. Kuukausi, jossa sataa keskimäärin eniten, on joulukuu, jossa sataa 104,1 mm (4,1 in). Vähiten sademäärä on keskimäärin helmikuussa, jolloin keskimääräinen sademäärä on 73,7 mm.

Ilmastotiedot Uzein (Pau), Pyrénées-Atlantiques, Ranska
Kuukausi	Jan	Helmikuu	Mar	Apr	Toukokuu	Jun	Heinäkuu	Elokuu	Sep	Lokakuu	Marraskuu	Joulukuu	Vuosi
Päivän keskiarvo °C (°F)	6.6 (43.9)	7.4 (45.3)	10.0 (50.0)	11.9 (53.4)	15.6 (60.1)	18.7 (65.7)	20.7 (69.3)	20.7 (69.3)	18.2 (64.8)	14.7 (58.5)	9.8 (49.6)	7.2 (45.0)	13.5 (56.2)
Keskimääräinen sademäärä mm (tuumaa)	84.9 (3.34)	74.7 (2.94)	79.2 (3.12)	73.1 (2.88)	97.9 (3.85)	88.3 (3.48)	86.6 (3.41)	79.1 (3.11)	89 (3.5)	100.4 (3.95)	94.2 (3.71)	103.8 (4.09)	1,051.2 (41.38)
Lähde: [1]

 
Pyrénées-Atlantiquesin kartta  

Demografiset tiedot

Pyrénées-Atlantiquesin asukkaat tunnetaan ranskaksi nimellä Basques et Béarnais (naiset: Basques et Béarnaises). Baskit asuvat pääasiassa departementin länsiosassa ja Béarnais't itäosassa. Vuodesta 1790 vuoteen 1969, ennen departementin nimenmuutosta, tämän departementin asukkaat tunnettiin nimellä Bas-Pyrénéens.

Pyrénées-Atlantiquesin väkiluku vuonna 2014 oli 667 249, ja väestötiheys oli 87,3 asukasta/km² . Paun piirikunta on 305 089 asukkaallaan ylivoimaisesti suurin. Kahdessa muussa, Bayonnessa ja Oloron-Sainte-Mariessa, on 287 546 ja 74 614 asukasta.

Pyrénées-Atlantiquesin väestön kehitys

- -

Kaupunki, jossa asuu enemmän ihmisiä, on pääkaupunki Pau, jossa on 77 489 asukasta, 11,6 % departementin kokonaisväestöstä. Bayonnen ja Oloron-Sainte-Marien aliprefektuurissa on vastaavasti 48 178 asukasta (7,2 %) ja 10 824 asukasta (1,6 %).

Departementin tärkeimmät kaupungit ovat:

Kaupunki	Väestö (2014)	Arrondissement
Pau	77,489	Pau
Bayonne (baski: Baiona)	48,178	Bayonne
Anglet (baski: Angelu)	38,633	Bayonne
Biarritz (baski: Miarritze)	24,713	Bayonne
Hendaye (baskiksi: Hendaia)	16,783	Bayonne
Saint-Jean-de-Luz  (baskia: Donibane Lohitzun)	13,431	Bayonne
Billère	13,336	Pau
Lons	12,616	Pau
Oloron-Sainte-Marie	10,824	Oloron-Sainte-Marie
Orthez	10,722	Pau

 
Petit Bayonne, näkymä Nive-joen yli  

Hae kirjaimella