Ranskan departementit: 101 hallinnollista aluetta, prefektuurit ja aluejako
Departementit (tai departementit) ovat Ranskan ja monien Ranskan siirtomaiden hallinnollisia osia, jotka muistuttavat Englannin kreivikuntia. Départementit ovat eräänlainen paikallishallinto.
Ranskan 101 departementtia on nyt ryhmitelty 13 suurkaupunkialueeksi ja viideksi merentakaiseksi alueeksi. Niiden pääkaupunkeja kutsutaan prefektuureiksi.
Lyhyt historiateos
Departementit perustettiin Ranskan vallankumouksen aikana 1790-luvulla yhtenäistämään ja hajauttamaan valtion hallintoa. Alkuperäisenä tavoitteena oli luoda tasakokoisia, hallinnollisesti vertailukelpoisia alueita, joiden läpi pääkaupunkiin voisi kulkea päivän aikana. Sittemmin niiden lukumäärä ja rajat ovat muuttuneet useaan kertaan siirtomaa‑alueiden liittämisten, erikoisjärjestelyjen ja hallintoreformien myötä.
Organisaatio ja tehtävät
Departementit ovat keskeinen osa Ranskan paikallishallintoa. Ne jakautuvat yleensä pienempiin yksiköihin: arrondissements (aluerajat), cantons (vaalipiirit) ja communes (kunnat). Departementin hallinnollinen keskus on prefektuuri, ja osissa departementteja on myös sous‑préfectures eli alprefektuureja, jotka hoitavat arrondissementtien tehtäviä.
Keskeisiä departementtien tehtäviä ovat muun muassa:
- sosiaali‑ ja terveyspalvelut (esim. lasten ja vanhusten tukipalvelut),
- peruskoulujen (collèges) ylläpito ja koulutuksen tukitehtävät,
- paikallisten teiden ja infrastruktuurin ylläpito,
- alueellinen kehittäminen, kulttuuri ja vapaa‑aika,
- hätäpalvelut ja osa pelastustoimesta yhteistyössä valtion kanssa.
Hallinto ja päätöksenteko
Departementin ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuston kaltainen elin, nykyisin conseil départemental (suom. departementtineuvosto). Neuvoston jäsenet valitaan vaaleilla, ja neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka vastaa toimeenpanosta yhdessä hallinnon kanssa. Valtion edustaja departamentoissa on prefekti (préfet), joka nimetään keskushallinnosta ja edustaa valtion toimivaltaa paikallisesti.
Numerointi ja koodit
Jokaisella departementilla on virallinen numero, jota käytetään laajasti hallinnollisessa kirjanpidossa, postinumeroissa ja INSEE‑tilastoissa. Perinteisesti metropolialueen departementtien numerot ovat kaksinumeroisia (01–95), mutta Korsika käyttää erikoismerkintöjä 2A (Corse‑du‑Sud) ja 2B (Haute‑Corse). Merentakaiset departementit on numeroitu kolminumeroisina: 971 Guadeloupe, 972 Martinique, 973 Guyane, 974 La Réunion ja 976 Mayotte. Näitä koodeja näkyy mm. postiosoitteissa ja joissain rekistereissä.
Metropolitan ja merentakaiset departementit
Nykyinen 101 departementin määrä muodostuu yleensä seuraavasti:
- 96 metropoliittista departementtia (Ranskan manneralueella ja Korsikassa laskettuna kaksi Corsican departementtia),
- 5 merentakaista departementtia (DOM, département d'outre‑mer): Guadeloupe, Martinique, Guyane, La Réunion ja Mayotte.
Korsikan asema on erikoistapaus: se on saanut laajemman itsehallinnon statuksen, mutta departementit 2A ja 2B ovat edelleen olemassa hallinnollisina yksiköinä.
Prefektuurit
Prefektuuri on departementin hallinnollinen pääkaupunki, jossa sijaitsee prefektin virasto. Prefekti toimii keskushallinnon edustajana, valvoo lain ja julkisen järjestyksen noudattamista sekä koordinoi valtion palveluita alueella. Prefektin alaisuudessa työskentelee virkamiehiä ja usein myös alprefekteja (sous‑préfets) arrondissementtien tasolla.
Nykysuunta ja keskustelut
Departementtien roolia on ajoittain arvioitu uudelleen: 2000‑luvulla tehtiin useita aluehallinnon uudistuksia (mm. alueiden lukumäärän vähentäminen 2016), ja keskustelua käydään myös siitä, pitäisikö departementtien tehtäviä siirtää alueille tai kunnille tai yhdistellä joitain departementteja. Toistaiseksi departementit säilyvät Ranskan tärkeänä hallinto‑ ja palveluportaana.
Esimerkkejä
- Pariisi on departementti numero 75 (samalla kaupungilla on erikoisasema).
- Bouches‑du‑Rhône (Marseille) on numero 13, Gironde (Bordeaux) numero 33.
- Merentakaiset: Guadeloupe 971, Martinique 972, Guyane 973, La Réunion 974, Mayotte 976.
Yhteenvetona: Departementit ovat Ranskan keskeinen, historian myötä muotoutunut paikallishallinnon taso, joka vastaa monista arjen palveluista, infrastruktuurista ja sosiaalipolitiikasta. Ne toimivat yhdessä valtion ja kuntien kanssa muodostaen monitasoisen hallintojärjestelmän.
Huomautuksia:
|
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
Pariisin välittömässä läheisyydessä sijaitsevat departementit; numerot ovat ensimmäisen sarakkeen numeroita.
Ranskan pääkaupunkiseudun alueet ja departementit; numerot ovat ensimmäisen sarakkeen numeroita.
Ranskan departementit ja alueet
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä ovat dיpartementit?
V: Dיpartementit ovat Ranskan ja monien Ranskan siirtomaiden hallinnollisia osia, jotka muistuttavat Englannin kreivikuntia.
K: Mikä on dיpartementtien tarkoitus?
V: Dיpartementit toimivat eräänlaisena paikallishallintona.
K: Kuinka monta dיpartementtia Ranskassa on?
V: Ranskassa on 101 dיpartementtia.
K: Ovatko dיpartementit ryhmitelty alueiksi?
V: Kyllä, Ranskan 101 dיpartementtia on nyt ryhmitelty 13 suurkaupunkialueeksi ja viideksi merentakaiseksi alueeksi.
K: Mikä on kunkin departementin pääkaupungin nimi?
V: Kunkin departementin pääkaupunki on nimeltään prיfecture.
K: Onko muissa maissa samanlaisia järjestelmiä kuin Ranskan departementeissa?
V: Kyllä, myös monilla Ranskan siirtomailla on Ranskan departementtien kaltaiset järjestelmät.
