Koninklijk Concertgebouworkest — Amsterdamin kuninkaallinen orkesteri

Kuninkaallinen Concertgebouw-orkesteri (hollanniksi Koninklijk Concertgebouworkest) on alankomaalainen orkesteri. Orkesterin kotipaikka on Amsterdam. "Concertgebouw" (lausutaan: "Con-SERT-ghe-bouw") on hollanninkielinen sana, joka tarkoittaa "konserttisalia". Lähes vuosisadan ajan orkesterin nimi oli vain "Concertgebouw Orchestra", mutta vuonna 1988 kuningatar Beatrix antoi sille "kuninkaallisen" arvonimen.

 

Perustaminen ja varhaisvuodet

Orkesteri perustettiin vuonna 1888, samaan aikaan kun Amsterdamin Concertgebouw -konserttisali avattiin. Sen ensimmäinen kapellimestari oli Willem Kes, joka perusti orkesterille korkean ammattitason ja laajan konserttitoiminnan. Varhaisvuosikymmenten aikana orkesterista muodostui nopeasti Alankomaiden johtava sinfoniaorkesteri.

Merkittävät kapellimestarit ja kehitys

Orkesterin historiaa leimaavat pitkät ja vaikutusvaltaiset kapellimestarikaudet. Erityisesti Willem Mengelberg (johtajana 1895–1945) teki orkesterista kansainvälisesti tunnetun ja edisti romanttista ja myöhäisromanttista ohjelmistoa — hän esitti paljon mm. Gustav Mahlerin musiikkia ja toi orkesterille laajaa mainetta. Myöhemmin orkesteria ovat johtaneet muun muassa Eduard van Beinum, Bernard Haitink, Riccardo Chailly ja Mariss Jansons, jotka kaikki ovat vaikuttaneet orkesterin äänensävyyn ja kansainväliseen asemaan.

Soittajat, ohjelmisto ja konserttitoiminta

Soittajamäärä vaihtelee ohjelmiston mukaan, mutta orkesterissa työskentelee yleensä noin sata ammattimuusikkoa. Repertuaari kattaa laajasti klassisen musiikin: barokista nykymusiikkiin, mutta erityisen tunnettu Concertgebouworkest on romanttisen ja 1900-luvun repertuaarin tulkinnoistaan. Orkesteri järjestää säännöllisesti kausi- ja tilauskonsertteja Concertgebouwn salissa sekä lukuisia kamarimusiikki- ja erikoisohjelmia. Se tekee myös koulutus- ja yleisötyötä sekä tarjoaa konsertteja eri yleisöille, muun muassa nuorille kuulijoille.

Konserttisali ja akustiikka

Amsterdamin Concertgebouw on kuuluisa erinomaisesta akustiikastaan, ja se on ollut orkesterin kotisali perustamisestaan lähtien. Salin akustiikka ja intiimi tunnelma ovat olleet keskeisiä tekijöitä orkesterin soinnin ja maineen muotoutumisessa.

Levytysten ja kansainvälisen toiminnan perinne

Concertgebouworkestilla on pitkä levytysperinne ja se on tehnyt lukuisia arvostettuja äänitteitä yhdessä eri levymerkkien kanssa. Orkesteri kiertää säännöllisesti kansainvälisesti ja vierailee usein Euroopan suurilla konserttilavoilla, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja muissa maanosissa. Lisäksi sen konsertteja on lähetetty radio- ja televisiolähetyksinä ja viime vuosina myös suoratoistopalveluissa, mikä on laajentanut orkesterin kuulijakuntaa maailmanlaajuisesti.

Maine ja kulttuurinen merkitys

Kuninkaallinen Concertgebouw-orkesteri lukeutuu maailman arvostetuimpiin sinfoniaorkestereihin. Sen pitkä historia, korkea taiteellinen taso ja konserttisalin ainutlaatuinen akustiikka ovat tehneet siitä kulttuurisesti merkittävän instituution sekä Alankomaiden että kansainvälisesti. Orkesteri jatkaa sekä perinteisen että uudempien sävellysten esittelyä, ja se toimii tärkeänä vaikuttajana klassisen musiikin kentällä.

Concertgebouw, Amsterdam  Zoom
Concertgebouw, Amsterdam  

Historia

Concertgebouw-niminen konserttisali avattiin 11. huhtikuuta 1888. Orkesteri perustettiin myöhemmin samana vuonna, ja se esiintyi ensimmäisen kerran 3. marraskuuta 1888 Willem Kesin johdolla, joka toimi orkesterin kapellimestarina seitsemän vuoden ajan.

Vuonna 1895 Willem Mengelbergistä tuli ylikapellimestari. Hän toimi kapellimestarina viisikymmentä vuotta. Hän teki siitä maailmanluokan orkesterin. Hänet muistetaan erityisesti siitä, että hän johti Gustav Mahlerin ja Richard Straussin musiikkia, jonka musiikki oli tuohon aikaan uutta.

Orkesterilla oli ylikapellimestarin lisäksi apulaiskapellimestarit, joita kutsuttiin nimillä "ensimmäinen kapellimestari" ja "toinen kapellimestari". Mengelbergin aikana "ensimmäisiä kapellimestareita" olivat Karl Muck (1921-1925), Pierre Monteux (1924-1934), Bruno Walter (1934-1939) ja Eugen Jochum (1941-1943), ja toisia kapellimestareita olivat säveltäjä Cornelis Dopper, Evert Cornelis ja Eduard van Beinum.

Vuonna 1945, toisen maailmansodan päätyttyä, Mengelberg ei saanut johtaa orkesteria, koska hän oli soittanut natseille. Häntä kiellettiin kuuden vuoden ajan johtamasta orkesteria, mutta hän kuoli vuonna 1951 juuri ennen kuuden vuoden määräajan päättymistä.

Vuosina 1945-1959 orkesterin pääkapellimestarina toimi Eduard van Beinum, joka oli joskus johtanut orkesteria vuodesta 1929 lähtien. Hän piti erityisesti Anton Brucknerin sinfonioista, ja hän äänitti Brucknerin kahdeksannen ja yhdeksännen sinfonian Philips Recordsille. Van Beinum johti orkesteria huhtikuuhun 1959 asti, jolloin hän sai äkillisesti sydänkohtauksen ja kuoli harjoitusten aikana. . Bernard Haitink johti Concertgebouw-orkesteria ensimmäisen kerran 7. marraskuuta 1956. Van Beinumin kuoleman jälkeen Haitinkista tuli orkesterin ensimmäinen kapellimestari syyskuussa 1959. Vuosina 1961-1963 Haitink ja Eugen Jochum jakoivat orkesterin ylikapellimestarin viran. Haitinkista tuli ainoa ylikapellimestari vuonna 1963, ja hän toimi tässä tehtävässä vuoteen 1988 asti. Hänellä oli apulaiskapellimestareita, kuten Edo de Waart ja Hans Vonk.

Haitink teki orkesterin kanssa useita äänityksiä. Alankomaiden hallitus aikoi 1980-luvun alussa vähentää orkesterin saamaa rahaa. Tämä tarkoittaisi, että 23 muusikkoa joutuisi menettämään työnsä. Haitink sanoi eroavansa, jos näin tehtäisiin. Onneksi hallitus muutti mielensä.

Riccardo Chaillysta tuli orkesterin ylikapellimestari vuonna 1985. Hän levytti useita sinfonioita, muun muassa Mahlerin, Brucknerin ja Šostakovitšin sinfonioita. Hänen lähdettyään vuonna 2004 ylikapellimestariksi tuli Mariss Jansons.

Gramophone-lehden joulukuun 2008 numerossa Royal Concertgebouw Orchestra arvioitiin maailman parhaaksi sinfoniaorkesteriksi.

 

(Kuninkaallisen) Concertgebouw-orkesterin ylikapellimestarit

 

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3