Bruno Walter – kapellimestari, pianisti ja säveltäjä (1876–1962)
Bruno Walter (1876–1962) — saksalaissyntyinen kapellimestari, pianisti ja säveltäjä; uralta Euroopan konserttisaleista Hollywoodiin, merkittävä musiikin vaikuttaja.
Bruno Walter (lausutaan: "Valter"), (s. Berliini 15. syyskuuta 1876; kuoli Beverly Hills, Kalifornia 17. helmikuuta 1962) oli saksalaissyntyinen kapellimestari, pianisti ja säveltäjä. Hän oli yksi aikansa suurimmista kapellimestareista. Hän kasvoi Saksassa, mutta myöhemmin hänestä tuli itävaltalainen, ja natsien tultua valtaan hän muutti useisiin muihin maihin ja asettui lopulta Yhdysvaltoihin, jossa hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen. Hänen nimensä oli alun perin Bruno Schlesinger, mutta vuodesta 1896 lähtien hänet tunnettiin yleensä nimellä Bruno Walter. Walterista tuli hänen virallinen sukunimensä vuonna 1911, kun hänestä tuli Itävallan kansalainen.
Varhaiselämä ja koulutus
Bruno Walter kasvoi musiikkiperheessä ja sai peruskoulutuksensa pianossa ja sävellyksessä. Hän opiskeli Berliinissä, ja varhaisina vuosinaan hän toimi erilaisissa tehtävissä teatteri- ja oopperapiireissä, mikä antoi hänelle käytännön kokemusta sekä orkesterin että laulajien johtamisesta. Nuorena hän kiinnostui erityisesti 1800‑ ja 1900‑luvun romantiikasta ja saksalaisesta oopperaperinteestä.
Ura ja yhteistyö Gustav Mahlerin kanssa
Walterista tuli myöhemmin yksi Gustav Mahleryhteisön läheisimmistä yhteistyökumppaneista ja merkittävistä tulkitsijoista. Mahlerin kanssa syntynyt suhde vaikutti suuresti Waltersin taiteelliseen ajatteluun ja ohjelmavalintoihin: hän tuli tunnetuksi erityisesti Mahlerin musiikin ymmärtävästä, tekstin ja ilmaisun korostavasta tulkinnasta. Mahlerin ohella Walter oli arvostettu tulkitsija klassisen ja varhaisen romanttisen ohjelmiston teoksista, kuten Mozartista, Beethovenista ja Brahmsista.
Kapellimestarina ja konserttien johtajana
Uransa aikana Walter johti monia merkittäviä orkestereita ja oopperataloja eri maissa. Hänet tunnetaan analyyttisestä mutta inhimillisestä johtamistavastaan: hän korosti musiikin muusikillista kerrontaa, artikulaatiota ja sointivärien vivahteita. Waltersin tulkinnat ovat usein sanottu yhdistävän rakenteellisen selkeyden ja lämpimän ilmaisuvoiman.
Sävellystyö ja pianistina esiintyminen
Vaikka Walter tunnetaan ensisijaisesti kapellimestarina, hän sävelsi myös pienimuotoista musiikkia ja esiintyi ajoittain pianistina. Hänen sävellyksensä eivät saavuttaneet yhtä suurta huomiota kuin hänen johtamistyönsä, mutta ne heijastavat samalla runsaasti hänen musiikillista älykkyyttään ja käsitystään orkesterin väreistä.
Pako Euroopasta ja elämä Yhdysvalloissa
Kun natsit nousivat valtaan ja antisemitismi uhkasi Euroopan musiikkielämää, Walter pakeni ja työskenteli useissa maissa ennen lopullista muuttoaan Yhdysvaltoihin. Siellä hän jatkoi aktiivista uraansa sekä konsertti‑ että äänitelevyllä, vaikutti amerikkalaiseen konserttielämään ja sai laajaa arvostusta myös uusien yleisöjen keskuudessa. Hänestä tuli lopulta Yhdysvaltain kansalainen.
Äänitteet ja perintö
Walter teki lukuisia äänitettyjä tulkintoja, jotka ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä historiallisina dokumentteina hänen tulkintafilosofiastaan. Hänen äänitteensä tarjoavat kuvan kapellimestarista, joka korosti musiikin sanomaa ja laulavuutta enemmän kuin pelkkää tekniikkaa tai bravuuriutta. Nykyään Walteria pidetään yhtenä 1900‑luvun merkittävimmistä kapellimestareista, jonka tulkinnat vaikuttivat moniin myöhempiin johtajiin ja lahjoivat uutta ymmärrystä mm. Mahlerin ja Mozartin teoksiin.
Luonne, opetustyö ja kunniamerkit
Walter oli tunnettu lämminhenkisenä, helposti lähestyttävänä ja samalla vaativana muusikkona. Hän jakoi tietojaan laajasti nuoremmille kollegoille ja muusikoille, ja monet hänen ajatuksistaan ja opillisista lähestymistavoistaan kulkivat eteenpäin seuraaville sukupolville. Häntä muistetaan myös useista palkinnoista ja kunnianosoituksista, jotka tunnustivat hänen merkittävän roolinsa 1900‑luvun musiikkielämässä.
Keskeisiä piirteitä ja vaikutusta
- Tulkinnallinen linja: lämpöä, laulavuutta ja selkeää muotoajattelua yhdistävä tyyli.
- Musiikillinen perintö: erityinen asema Mahlerin ja klassisen saksalaisen repertuaarin tulkitsijana.
- Elämänkaari: saksalaissyntyinen, myöhemmin itävaltalainen ja lopulta Yhdysvaltain kansalainen; elämäsiirrot natsien vainon seurauksena.
- Äänitteet: pitkä ääniteura, jonka nauhoitukset ovat tärkeä lähde 1900‑luvun tulkintaperinteestä.
Bruno Walterin elämä ja ura kuvaavat yhtä keskeistä polkua 1900‑luvun klassisen musiikin historiassa: hän oli silta vanhan eurooppalaisen ooppera‑ ja konserttiperinteen ja uuden, kansainvälisen musiikkielämän välillä. Hänen tulkintansa ja opillinen perintönsä elävät edelleen konserttisaleissa ja levyhyllyissä.
Nuori Bruno Walter
Life
Varhainen elämä ja ura
Bruno syntyi juutalaiseen perheeseen Berliinissä. Hän sai varhaisen musiikillisen koulutuksen Sternin konservatoriossa kahdeksanvuotiaana ja soitti pianoa julkisesti yhdeksänvuotiaana. Hän kävi konserteissa, joita johti suuri Hans von Bülow. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1891, hän kuuli Wagnerin oopperoita Bayreuthissa. Nämä kokemukset saivat hänet haluamaan kapellimestariksi.
Bruno aloitti kapellimestariuransa Kölnin oopperassa vuonna 1894. Myöhemmin samana vuonna hän siirtyi Hampurin oopperaan kuoronjohtajaksi. Siellä hän tapasi ja työskenteli Gustav Mahlerin kanssa, jolta hän oppi paljon. Mahler hankki hänelle työpaikan kapellimestarina Breslaun oopperassa. Tällöin hän muutti nimensä Schlesingeristä (joka tarkoittaa "joku Sleesiasta") Walteriksi. Sitten hän lähti Riikaan ja palasi Berliiniin vuonna 1900, jossa hän johti Staatsoper Unter den Lindenissä, jossa hän työskenteli kuuluisien ihmisten, kuten Richard Straussin ja Karl Muckin, kanssa.
Vuonna 1901 Mahler kutsui Walterin avustajakseen Wienin hovioopperaan. Ensimmäisessä esityksessään hän johti Verdin Aidan. Hänestä oli tulossa hyvin kuuluisa kaikkialla Euroopassa. Hän esiintyi Prahassa ja Lontoossa, jossa hän johti vuonna 1910 Covent Gardenissa Tristan ja Isolden ja Ethel Smythin The Wreckersin. Muutama kuukausi Mahlerin kuoleman jälkeen vuonna 1911 Walter johti Das Lied von der Erde -teoksen ensiesityksen Münchenissä sekä Mahlerin 9. sinfonian seuraavana vuonna Wienissä.
Vuosia kuuluisuutta Euroopassa
Walterista tuli Itävallan kansalainen vuonna 1911, mutta kaksi vuotta myöhemmin hän lähti Saksaan Baijerin kuninkaalliseksi musiikkijohtajaksi Müncheniin. Seuraavana vuonna Walter johti ensimmäisen konserttinsa Moskovassa. Hän jatkoi kapellimestaritoimintaa ensimmäisen maailmansodan aikana ja johti muun muassa Erich Korngoldin ja Hans Pfitznerin oopperoita. Hänen ystäviinsä Münchenissä kuului Eugenio Pacelli, josta tuli myöhemmin paavi Pius XII.
Walter lähti Münchenistä vuonna 1922 ja lähti seuraavana vuonna New Yorkiin. Hän johti New Yorkin sinfoniaorkesteria Carnegie Hallissa. Myöhemmin hän johti Detroitissa, Minnesotassa ja Bostonissa.
Palattuaan Eurooppaan Walter kutsuttiin soittamaan moniin paikkoihin, kuten Berliiniin Leipzigiin, Milanoon (La Scala) ja Lontooseen, jossa hän toimi Covent Gardenin saksalaisten kausien ylikapellimestarina vuosina 1924-1931.
1920-luvun lopulla natsijohtaja Adolf Hitler valitti usein, että Berliinin oopperan kapellimestarit olivat juutalaisia. Hän puhui usein Walterista ja lisäsi, että tämän oikea nimi oli "Schlesinger". Kun natsit nousivat valtaan vuonna 1933, Walter lähti Itävallasta. Hän johti usein Concertgebouw-orkesteria ja hänet kutsuttiin New Yorkiin johtamaan konsertteja New Yorkin filharmonikkojen kanssa. Kun natsit ottivat vallan Itävallassa (Anschluss), Walter johti konserttia Pariisissa. Ranska tarjosi Walterille Ranskan kansalaisuutta. Hänen tyttärensä oli Wienissä. Natsit pidättivät hänet, mutta Walter onnistui taivuttelemaan heidät vapauttamaan hänet.
Elämä Yhdysvalloissa
Marraskuun 1. päivänä 1939 hän purjehti Yhdysvaltoihin, jossa hän asui loppuelämänsä. Hänen kotinsa oli Beverly Hillsissä Kaliforniassa. Monet siellä asuneet ihmiset olivat paenneet Euroopasta natsien takia. Heistä tuli hänen ystäviään. Heidän joukossaan oli saksalainen kirjailija Thomas Mann. Hän työskenteli monien kuuluisien amerikkalaisten orkestereiden kanssa, kuten Chicagon sinfoniaorkesterin, Los Angelesin filharmonikkojen, NBC:n sinfoniaorkesterin, New Yorkin filharmonikkojen ja Philadelphian orkesterin kanssa. Sodan jälkeen hän palasi usein Eurooppaan. Hän esiintyi Edinburghin festivaaleilla sekä Salzburgissa, Wienissä ja Münchenissä. Myöhemmässä elämässään hän teki monia stereonauhoituksia Columbia Sinfoniaorkesterin kanssa. Hän esiintyi viimeisen kerran suorassa konsertissa 4. joulukuuta 1960 Los Angelesin filharmonikkojen ja pianisti Van Cliburnin kanssa. Hänen viimeinen äänityksensä oli sarja Mozartin overtuureja Columbian sinfoniaorkesterin kanssa maaliskuun lopussa 1961. Bruno Walter kuoli sydänkohtaukseen Beverly Hillsin kodissaan vuonna 1962.
Bruno Walter
Hänen maineensa
Vuosina 1923-1961 Walter teki satoja äänityksiä. Aikaisemmat tallenteet, jotka on tehty aikana, jolloin Walterin kapellimestaruus oli parhaimmillaan, ovat usein melko huonoja äänitteitä. Kun hän teki viimeiset äänityksensä stereolevyjen keksimisen jälkeen, hän oli jo melko sairas. Varhaisina vuosinaan hän esitti ensimmäisiä Mahlerin musiikin esityksiä. Hän johti Das Lied von der Erde -teoksen ensiesityksen Wienin filharmonikkojen kanssa. Vuonna 1936 hän teki saman teoksen ensimmäisen levytyksen saman orkesterin kanssa, jolla oli edelleen sama johtaja: Arnold Rosé, joka oli Mahlerin lanko. Tämä äänitys tehtiin juuri ennen natsien Anschlussia, joka pakotti Walterin ja Rosén maanpakoon. Vuosia myöhemmin, vuonna 1952, Walter ja Wienin filharmonikot tekivät jälleen kuuluisan levytyksen Das Lied von der Erde -teoksesta, jossa laulajina olivat Kathleen Ferrier ja Julius Patzak. Hän levytti myös Mahlerin yhdeksännen sinfonian. Koska Walter oli työskennellyt läheisesti Mahlerin kanssa, eikä Mahler ollut koskaan johtanut kumpaakaan näistä kahdesta suuresta teoksestaan, voimme kuvitella, että Walterin äänitykset näyttävät meille, miten Mahler olisi halunnut musiikin soitettavan. Walter teki monia äänityksiä muista suurista saksalaisista säveltäjistä, kuten Mozartista, Haydnista, Beethovenista, Schubertista, Johannes Brahmsista, Johann Strauss II:sta ja Anton Brucknerista.
Walter tunnettiin ystävällisenä ja vaatimattomana miehenä, toisin kuin jotkut muut kapellimestarit, jotka käyttäytyivät kuin diktaattorit. Hän oli erinomainen pianisti ja säesti joskus laulajia, kuten Kathleen Ferrieriä, konserteissa. Hän myös sävelsi useita teoksia. Hän kirjoitti omaelämäkerran nimeltä "Teema ja muunnelmia".
Karikatyyri Walterin johtamisesta
Etsiä