Sepsis on erittäin vaarallinen sairaus, joka syntyy, kun infektio menee pieleen. Normaalisti elimistön immuunijärjestelmä pystyy taistelemaan bakteereja vastaan ja voittamaan infektion, mutta sepsiksessä jokin menee pieleen. Taudinaiheuttaja pääsi jossain vaiheessa vereen tai kudoksiin. Termiä sepsis käytetään usein viittaamaan verenmyrkytykseen (septikemiaan). Septikemia on vain yksi sepsiksen tyyppi. Bakteremia viittaa nimenomaan bakteerien esiintymiseen verenkierrossa (viruksista ja sienistä käytetään termejä viremia ja fungemia). Sepsis on lääketieteellinen hätätilanne, sillä se voi vaarantaa hengen, jos siihen ei puututa.

Mitkä infektiot voivat johtaa sepsikseen?

Sepsis voi kehittyä mistä tahansa vakavasta infektiosta. Yleisimpiä alkuperäpaikkoja ovat:

  • keuhkoinfektiot (esim. keuhkokuume)
  • virtsatieinfektiot
  • vatsaontelon infektiot (esim. peritoniitti)
  • ihon ja pehmytkudosten infektiot (esim. selluliitti)
  • leikkaushaavat tai laajat haavat

Riskitekijät

  • ikääntyminen (erityisesti yli 65-vuotiaat)
  • vakavat perussairaudet kuten diabetes, munuaissairaus, maksasairaus tai krooninen keuhkosairaus
  • heikentynyt immuunijärjestelmä (esim. pitkäaikainen kortikosteroidihoito, elinsiirto tai syöpähoidot)
  • pitkään sairaalassa oleminen tai laitteiden (esim. virtsakatetri, hengityskone) käyttö
  • vakavat vammat tai palovammat

Oireet

Sepsiksen oireet voivat olla epämääräisiä mutta kehittyvät usein nopeasti. Tärkeimpiä varoitusmerkkejä:

  • kuume, vilunväristykset tai hyvin korkea tai hyvin matala lämpö
  • nopea sydämen syke (takykardia)
  • nopea hengitys tai hengitysvaikeudet
  • sekavuus, vähentynyt tajunnan taso tai hämärä ajattelu
  • merkittävä väsymys tai heikkous
  • vähentynyt virtsaneritys (harva virtsaaminen)
  • kylmä, kalpea tai laikukas iho ja mahdollinen verenpaineen lasku

Jos esiintyy hengitysvaikeuksia, tajunnan muutoksia tai voimakasta heikkenemistä, on hakeuduttava välittömästi sairaalahoitoon.

Diagnoosi

Sepsiksen toteaminen perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriotutkimuksiin ja kuvantamiseen. Tyypillisiä tutkimuksia:

  • verikokeet (täysverenkuva, CRP, prokaltsitoniini, elektrolyytit, munuaisten ja maksan toimintakokeet)
  • veriviljelyt ennen antibiootin aloittamista (jos mahdollista)
  • virtsanäytteet, haavaviljelyt tai muut infektiolähteenä epäiltyjä näytteitä
  • rintakehän röntgen tai muut kuvantamistutkimukset infektion paikantamiseksi
  • tilanteen vakavuuden arviointi käyttäen esim. SOFA- tai qSOFA-merkkejä

Hoito

Sepsiksen hoito on kiireellistä ja vaatii usein sairaalahoitoa teho-osastolla:

  • Antibiootit: laaja-alainen antibioottihoito aloitetaan nopeasti (usein heti epäilyn herätessä) ja sitä tarkennetaan viljelyjen tulosten mukaan.
  • Nestehoito: suonensisäiset nesteet verenpaineen ylläpitämiseksi ja elintoimintojen tukemiseksi.
  • Verenpaineen tuki: jos nestehoito ei riitä, käytetään vasopressoreita (esim. noradrenaliini) verenpaineen nostamiseksi.
  • Lähteen kontrolli: tarvittaessa infektiolähteen poistaminen tai kirurginen toimenpide (esim. absessin puhkaisu, nekroottisen kudoksen poistaminen).
  • Tukihoidot: happihoito, hengityksen tukeminen (jos tarve), munuaisten korvaushoito (dialyysi) vaikeissa tapauksissa sekä muut elintoimintojen tukitoimet.

Hoito aloitetaan mahdollisimman nopeasti; viive antibioottihoidossa ja lähteen kontrollissa lisää komplikaatioiden ja kuoleman riskiä.

Milloin hakeutua hoitoon

Hakeudu välittömästi päivystykseen tai soita hätänumeroon jos:

  • sinulla tai läheiselläsi on vakava infektion oireita yhdistettynä tajunnan muutokseen, hengitysvaikeuksiin tai hyvin matalaan verenpaineeseen
  • nopea sydämen syke, kuume tai hypotermia yhdistyvät sekavuuteen tai vähentyneeseen virtsaneritykseen

Ennaltaehkäisy

  • rokotukset (esim. influenssa, pneumokokki) ja hyvä käsihygienia vähentävät infektioriskiä
  • haavojen asianmukainen hoito ja puhtaus
  • perussairauksien hyvä hoito (esim. diabetes) ja lääkehoitojen tarkkailu
  • terveydenhuollon laitteiden ja katetrien asianmukainen käyttö ja vaihtaminen

Näkymät ja pitkäaikaisvaikutukset

Sepsiksen ennuste riippuu taudin vakavuudesta, hoitoon pääsyn ajoituksesta, iästä ja muista sairauksista. Vaikea septinen sokki voi johtaa monielinvaurioon ja kuolemaan. Selviytyjillä voi esiintyä pitkäaikaisia ongelmia, kuten:

  • väsymys ja lihasheikkous
  • muisti- ja keskittymisvaikeudet
  • psykologiset oireet kuten ahdistus ja masennus
  • ajoittainen elintoimintojen heikkeneminen

Sepsis on vakava mutta hoidettavissa oleva tila, jos hoito aloitetaan ajoissa. Nopean tunnistamisen ja oikea-aikaisen hoidon merkitys on keskeinen potilaan selviytymisen ja toipumisen kannalta.