Seitsemän kuolemansyntiä

Jotkut kristinuskon kannattajat sanovat, että on olemassa syntejä, jotka ovat kaikkien muiden syntien syitä. On seitsemän syntiä, joita he kutsuvat kuolemansynneiksi. Vaikka Raamattu ei luettele seitsemää kuolemansyntiä, ne ovat kirjassa Jumalallinen komedia.

Seitsemän kuolemansyntiä ovat järjestyksessä (aloittaen kevyimmästä ja vähiten pahasta), kuten Danten jumalallisessa komediassa (Purgatorio):

• Himo (haureus) - Luvaton seksuaalinen halu, kuten halu harrastaa seksiä avioliiton ulkopuolisen henkilön kanssa. (Danten määritelmä oli "liiallinen rakkaus toisiin", ja tämä vähensi rakkautta, jota ihminen voi antaa Jumalalle).
• Ahmiminen - Ruoan tuhlaaminen, joko syömällä liikaa ruokaa, juomaa tai huumeita, vääränlainen ruoan himo sen maun vuoksi tai ruoan antamatta jättäminen apua tarvitseville ("liiallinen nautinnon rakkaus" oli Danten määritelmä).
• Ahneus (ahneus, ahneus) - Ahneus on sitä, kun joku haluaa enemmän asioita kuin hän tarvitsee tai voi käyttää. Dante kirjoitti, että ahneus on liiallista "rakkautta rahaan ja valtaan". Esimerkkejä ahneudesta ovat ilmastointi, kartanot, luksusautot ja urheiluajoneuvot.
• Laiskuus (myös accidie, acedia) - Laiskuus; joutilaisuus ja ajan tuhlaaminen. Laiskuutta vihataan, koska:

·         Toisten on tehtävä enemmän töitä

·         Viivyttää sitä, mitä Jumala haluaa ihmisen tekevän, tai jättää sen kokonaan tekemättä.

·         Se tekee elämästä vaikeampaa itselle, koska hyödyllistä työtä ei saada tehtyä.

·         Se, kuten ahmiminen, on tuhlaamisen synti, sillä se tuhlaa aikaa, ehkä ylpeyden vuoksi.

·         Laiskuus on tasapainotila: ihminen ei tuota paljon, mutta ei myöskään tarvitse paljon (Danten teologiassa laiskuus on "Jumalan rakastamatta jättämistä koko sydämestään, koko mielestään ja koko sielustaan"; erityisiä esimerkkejä ovat laiskuus, pelokkuus, mielikuvituksen puute, omahyväisyys ja se, että ihminen ei tee sitä, mitä hänen pitäisi tehdä).

• Viha (viha, viha) - Sopimattomat (ei oikeat) vihan, koston tai jopa kieltämisen tunteet sekä oikeudenmukaisuuden ulkopuoliset rangaistushalut (Danten kuvaus oli "oikeudenmukaisuuden rakkaus vääristynyt kostoksi ja ilkeydeksi").
• Kateus (mustasukkaisuus) - toisten ihmisten vihaaminen sen vuoksi, mitä heillä on. Dante kirjoitti, että kateus on "rakkautta omaan hyvään, joka on vääristynyt haluksi riistää muilta ihmisiltä heidän hyvyytensä" (toisin sanoen ajattelua, että ihmisellä itsellään pitäisi olla enemmän, vaikka se tarkoittaisi, että joku muu saa vähemmän hänen takiaan).
• Ylpeys (turhamaisuus) - Halu olla tärkeä tai houkutteleva muiden silmissä tai liiallinen itserakkaus (itsensä pitäminen pois oikeasta asemasta Jumalaan tai lähimmäisiin nähden; Danten määritelmä oli "itserakkaus, joka on vääristynyt vihaksi ja halveksunnaksi lähimmäistä kohtaan").

Ihmiset näkevät, että jotkut näistä synneistä liittyvät toisiinsa. He ovat yrittäneet laittaa ne järjestykseen. Esimerkiksi ylpeyttä (suhteetonta itserakkautta) tarvitaan ahmimiseen (ruoan liikakuluttamiseen tai tuhlaamiseen), samoin kuin laiskuutta, kateutta ja useimpia muita. Jokainen näistä synneistä on tapa olla rakastamatta Jumalaa ja toisia yhtä paljon kuin itseään. Skolastiikka kehitti tahdon ominaisuuden ja substanssin skeeman selittämään näitä syntejä.

Kuten aiemmin mainittiin, latinankieliset sanat synneille ovat: superbia, avaritia, luxuria, invidia, gula, ira ja accidia. Näiden sanojen alkukirjaimet muodostavat keskiaikaisen latinankielisen sanan saligia, josta on peräisin verbi saligiare (tehdä kuolemansyntiä). Englanniksi on olemassa erilaisia muistisääntöjä syntien muistamiseksi, esimerkiksi PEG'S LAW (ylpeys, kateus, ahneus, laiskuus, himo, ahneus, viha).

Katolisen kirkon virallisessa katekismuksessa, joka koostuu 2 865 numeroidusta jaksosta ja joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 paavi Johannes Paavali II:n määräyksestä, seitsemää kuolemansyntiä käsitellään yhdessä kappaleessa. Kristittyjen tärkein moraalirikkomusten kodifikaatio on edelleen kymmenen käskyä ja autuaaksi tekeviä sanoja, jotka ovat myönteinen lausuma moraalista ja osa vuorisaarnaa.

Näiden syntien vastakohtia ovat seitsemän hyveellisyyttä (siveys, kohtuullisuus, hyväntekeväisyys, innokkuus, lempeys, anteliaisuus ja nöyryys), jotka vastaavat edellä mainittuja seitsemää kuolemansyntiä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitkä ovat seitsemän kuolemansyntiä?

K: Mistä käsite seitsemän kuolemansyntiä on peräisin?

K: Mainitaanko seitsemän kuolemansyntiä Raamatussa?

K: Miten seitsemän kuolemansyntiä on kuvattu taiteessa ja kirjallisuudessa?

K: Mikä on näiden syntien vastakohta?

K: Millaista pahuutta nämä käyttäytymismuodot tai tavat muodostavat?

K: Kuinka monta pahaa ajatusta autioisät tunnistivat?

Hae kirjaimella