Hökkelikylät eli slummit: syyt, olosuhteet ja vaikutukset kaupungeissa
Hökkelikylät eli slummit: tutki syitä, ankarat olosuhteet ja kaupungeille aiheutuvat terveys-, talous- ja yhteisövaikutukset sekä ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.
Hökkelikylät ovat slummeja monien kaupunkien laitamilla – erityisesti kehittyvissä maissa. Taloudellisesti kehittyneemmissä maissa hökkelikyliä ei yleensä ole yhtä paljon, mutta niiden ilmenemismuotoja voi näkyä lähes missä tahansa kaupungeissa, joissa on puutetta kohtuuhintaisesta asumisesta. Rakennusmateriaalit ovat usein heikkolaatuisia: vanerista, aaltopahvista, muovilevyistä, pahvista tai mistä tahansa saatavilla olevasta materiaalista. Usein epäsäännölliset rakenteet riittävät vain pitämään sateen loitolla tai suojaamaan kesäauringolta. Myös lemmikkieläimet ja muut eläimet jätetään usein vaeltelemaan ruokaa ja vettä etsien, mikä lisää terveysriskejä.
Syntyyn vaikuttavat tekijät
Hökkelikylien syntyyn vaikuttaa useita tekijöitä, usein samanaikaisesti:
- Migraatio: nopea muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin ilman vastaavaa asumisen ja palvelujen laajentumista.
- Poverty and lack of affordable housing: vähävaraiset perheet hakeutuvat halvoille maankäytön alueille, joilla heidän on helpompi rakentaa itse.
- Virallinen politiikka ja maankäytön hallinta: puutteellinen suunnittelu, byrokratia, maaoikeuksien epäselvyys ja korruptio voivat estää kohtuuhintaisen asumisen toteutumisen.
- Konfliktit ja katastrofit: sisäiset pakolaiset ja luonnonkatastrofit aiheuttavat kiireellistä tarvetta väliaikaiselle asunnolle, joka voi muuttua pysyväksi hökkelikyläksi.
Olosuhteet ja palveluiden puute
Puhtaan veden, sanitaation ja käymälöiden puute altistaa ihmiset, erityisesti lapset, usein hepatiitin ja koleran kaltaisille sairauksille. Monissa hökkelikyissä ei ole toimivaa vesijohtoverkostoa tai viemäröintiä, ja jätevedet ja jätteet voivat kulkeutua suoraan asuinalueille.
Monet niistä on rakennettu maalle ilman lupaa, ja usein niissä ei ole teitä, numeroitua katua, sähkö- tai puhelinlinjoja. Joissakin hökkelikylien kodeissa on jonkin verran palveluja, mutta ne ovat huonokuntoisia ja aiheuttavat terveys- ja tulipaloriskin. Joskus hökkelikylät voivat kattaa kokonaisia kaupunginosia, ja niissä voi asua miljoonia asukkaita, kuten Brasilian kaupungeissa – katso Favelat.
Monet hökkelikyläasutukset on rakennettu jokien rannoille, minkä vuoksi asukkaat kärsivät tulvien vaikutuksista tai vedessä olevista teollisuusmyrkyistä. Jotkut on rakennettu lähelle kaatopaikkoja, mikä lisää altistumista haitallisille aineille ja palokuormille.
Terveys, koulutus ja sosiaaliset seuraukset
Hökkelikylien asukkaiden terveys on usein heikentynyt: aliravitsemus, tartuntataudit, hengitystiesairaudet ja krooniset vaivat ovat tavallisia. Heiltä puuttuu usein koulutus, minkä vuoksi nuoret jäävät helposti ilman muodollista työtä ja joutuvat elantonsa etsimään epävirallisilta työmarkkinoilta. Lisäksi he kärsivät korkeasta rikollisuudesta ja itsemurhakuormituksesta, ja heidän elinajanodotteensa on usein lyhyempi kuin kaupungin varakkaammilla alueilla.
Ympäristö- ja turvallisuusriskit
Hökkelikylät altistavat asukkaat monenlaisille riskeille: tulipalot leviävät helposti tiheästi rakennetussa ympäristössä, tulvat voivat tuhota asuntoja ja infrastruktuuria, ja läheisyys teollisuusalueisiin tai kaatopaikkoihin lisää kemiallisten saastumien riskiä. Rakenteiden heikko laatu ja epävirallinen maankäyttö vaikeuttavat myös pelastus- ja evakuointitoimia hätätilanteissa.
Vaikutukset kaupunkeihin
Hökkelikylät vaikuttavat kaupunkien talouteen, sosiaaliseen koheesioon ja infrastruktuurin suunnitteluun. Ne voivat lisätä eriarvoisuutta ja segregoitumista, kuormittaa julkisia palveluja ja vaikeuttaa kaupunkisuunnittelua, jos tilannetta ei käsitellä ennakoivasti. Toisaalta hökkelikylien asukkaat muodostavat usein kaupungin merkittävän työvoimareservin ja osallistuvat kaupungin talouselämään epävirallisten työpaikkojen kautta.
Ratkaisu- ja lieventämismallit
Hökkelikylien ongelmiin ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. Tehokkaimmat lähestymistavat yhdistävät useita toimia:
- In-situ-upgraden eli olemassa olevien alueiden parantaminen: infrastruktuurin, veden, viemäröinnin ja katujen rakentaminen ilman massapoistumia.
- Oikeuksien ja maa-asiakirjojen säätäminen: turvallinen tonttioikeus kannustaa asukkaita investoimaan ja parantamaan kotejaan.
- Koordinoidut siirrot ja uudisrakentaminen: joskus tarvitaan hyvin suunniteltuja, oikeudenmukaisia uudelleensijoituksia, joissa asukkaiden etu ja korvaukset huomioidaan.
- Osallistava kaupunkisuunnittelu: asukkaiden ja paikallisten järjestöjen osallistaminen suunnitteluun ja päätöksentekoon parantaa toimivuutta ja hyväksyttävyyttä.
- Palveluiden toimittaminen: koulujen, terveyspalveluiden, jätehuollon ja sähköjen järjestäminen sekä hätä- ja tulvariskien vähentäminen.
- Taloudellisen inkluusion edistäminen: mikrorahoitus, ammattikoulutus ja epävirallisen talouden integroiminen tarjoavat kestäviä elinkeinoja.
Kansainvälinen viitekehys
Maailmanlaajuisesti UN-Habitat ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet korostavat tarvetta tehdä kaupungeista inklusiivisia, turvallisia, kestäviä ja resilienssejä (SDG 11). Monissa maissa on toteutettu sekä onnistuneita että epäonnistuneita hankkeita hökkelikylien parantamiseksi; opit korostavat yhteisölähtöisyyden, pitkäjänteisen rahoituksen ja poliittisen sitoutumisen merkitystä.
Johtopäätös
Hökkelikylät ovat monisyinen ilmiö, joka heijastaa kaupunkien, talouden ja yhteiskunnan rakenteellisia haasteita. Kestävät ratkaisut vaativat yhdistelmän infrastruktuuriparannuksia, juridista selkeyttä, osallistavaa kaupunkisuunnittelua ja taloudellisia mahdollisuuksia asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi. Ilman pitkäjänteistä ja ihmisnäkökulmaan perustuvaa lähestymistapaa hökkelikylien olosuhteet pysyvät haavoittuvina sekä asukkaille että koko kaupungille.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat hökkelikylät?
V: Hökkelikylät ovat slummeja monien kaupunkien laitamilla, erityisesti kolmannen maailman maissa. Ne koostuvat usein edullisista taloista, jotka on rakennettu vanerista, aaltopahvista, muovilevyistä, pahvista tai mistä tahansa saatavilla olevasta materiaalista.
K: Missä hökkelikyliä voi olla?
V: Hökkelikyliä on pääasiassa kolmannen maailman maissa, mutta ei yleensä taloudellisesti kehittyneemmissä maissa.
K: Mitä palveluja hökkelikylissä on yleensä?
V: Joissakin hökkelikylien kodeissa voi olla joitakin palveluja, kuten sähkö- tai puhelinlinjoja, mutta ne ovat usein huonokuntoisia ja aiheuttavat terveys- ja tulipaloriskin.
K: Kuinka suuri hökkelikylä voi olla?
V: Hökkelikylä voi kattaa kokonaisia kaupunginosia, ja siellä voi asua miljoonia asukkaita - kuten Brasilian kaupungeissa - katso Favelat.
K: Mitä ympäristöongelmia hökkelikylien asukkaat kohtaavat?
V: Hökkelikylien asukkaat kärsivät usein tulvista, jotka johtuvat siitä, että ne on rakennettu jokien rannoille, ja teollisuusmyrkyistä, jotka saastuttavat vettä. Lisäksi jotkin niistä on rakennettu lähelle kaatopaikkoja, mikä aiheuttaa lisää terveysongelmia asukkaille.
Kysymys: Mitä muita ongelmia asukkaat kohtaavat ympäristöongelmien lisäksi?
V: Asukkaat kärsivät myös huonosta terveydentilasta, puutteellisesta koulutuksesta, korkeasta rikollisuudesta ja itsemurhista sekä lyhyemmästä elinajanodotteesta kuin muut näiden alueiden ulkopuolella asuvat ihmiset.
Etsiä