Hepatiitti on maksasairaus, jossa maksa on tulehtunut. Maksan tulehtumiseen voi olla useita syitä, ja sen mukaan puhutaankin useista eri hepatiittityypeistä. Yleisimmät muodot ovat hepatiitti A, hepatiitti B ja hepatiitti C. Useimmat hepatiittitapaukset ovat virusten aiheuttamia, mutta hepatiitti voi syntyä myös muista taudinaiheuttajista, myrkyistä tai elimistön omista reaktioista.

Syyt

Hepatiitin voi aiheuttaa:

  • Virukset — yleisimmin hepatiitti A-, B- ja C-virukset.
  • Bakteerit, sienet ja loiset — jotkin bakteerit, sienet tai loiset voivat aiheuttaa maksainfektiota. Myöskin Tuberkuloosia tai kuppausta aiheuttavat bakteerit voivat joskus vaikuttaa maksaan, ja malariaa aiheuttava loinen voi vaurioittaa maksaa.
  • Alkoholi — pitkäaikainen runsas alkoholinkäyttö voi johtaa alkoholihepatiittiin ja myöhemmin maksakirroosiin. Noin joka neljännellä henkilöllä, joka juo yli kolme alkoholijuomaa päivässä (10–15 päivän aikana), on jonkinlainen alkoholin aiheuttama hepatiitti.
  • Lääkkeet ja kemikaalit — monet lääkkeet ja ympäristön kemikaalit voivat olla maksamyrkyllisiä. Erityisesti parasetamoli (yliannostus), keltainen fosfori ja muut voimakkaat myrkyt voivat aiheuttaa vakavan akuuttin maksavaurion.
  • Autoimmuunisairaudet — elimistön oma immuunivaste voi hyökätä maksakudokseen (autoimmuuninen hepatiitti).
  • Metaboliset tai perinnölliset sairaudet — esimerkiksi hemokromatoosi ja Wilsonin tauti vaikuttavat maksaan ja voivat aiheuttaa hepatiitti-tyyppistä tulehdusta.
  • Rasvamaksa — ei-alkoholiperäinen rasvamaksa (NAFLD) ja siitä kehittyvä ei-alkoholiperäinen steatohepatiitti (NASH) voivat aiheuttaa tulehdusta ja vaurioittaa maksaa.

Muodot ja tartuntatavat

Hepatiitti A tarttuu yleensä ulosteen kautta saastuneen ruuan tai veden välityksellä ja aiheuttaa useimmiten äkillisen, lyhytaikaisen infektion. Rokote suojaa tehokkaasti hepatiitti A:ta vastaan.

Hepatiitti B leviää verikontaktissa, suojaamattomassa seksissä, äidiltä lapselle synnytyksessä ja yhteisten neulojen välityksellä. Hepatiitti B voi olla akuutti tai krooninen; krooninen infektio lisää maksakirroosin ja maksasyövän riskiä. Hepatiitti B:hen on tehokas rokote.

Hepatiitti C tarttuu pääasiassa veren välityksellä (esimerkiksi yhteisistä neuloista) ja johtaa usein krooniseen infektioon. Hepatiitti C:n hoito on muuttunut viime vuosina tehokkaiksi suun kautta otettaviksi suoraan vaikuttaviksi lääkkeiksi (DAA), jotka parantavat suurimmassa osassa tapauksista.

Oireet

Hepatiitin oireet vaihtelevat syystä ja taudin vaiheesta riippuen. Monet akuutit virustartunnat aiheuttavat:

  • väsymystä ja yleistä huonovointisuutta,
  • kuumetta, pahoinvointia ja oksentelua,
  • vatsakipua tai – paineen tuntua oikean ylävatsan alueella,
  • ihon ja silmien kellastumista (keltatauti),
  • vaaleita ulosteita ja tummaa virtsaa,
  • kutinaa, ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Krooninen hepatiitti voi olla pitkään lähes oireeton, mutta se voi hiljalleen johtaa maksavaurioon, kirroosiin ja maksasyöpään. Akuutti vaikea maksavaurio voi ilmetä sekavuutena, verenvuotoherkkyytenä ja elintoimintojen pettämisen oireina — tällöin tarvitaan kiireellistä hoitoa.

Diagnoosi ja tutkimukset

Hepatiitin selvittämiseksi käytetään yleensä:

  • verikokeita, jotka mittaavat maksaentsyymien (ALT, AST), bilirubiinin ja muiden merkkiaineiden pitoisuuksia,
  • virusserologisia testejä ja molekyylidiagnostiikkaa (esim. hepatiitti B- ja C-viruksen vasta-aineet, viruksen nukleiinihappotestit ja viraload),
  • kuvantamistutkimuksia (ultraääni, tarvittaessa CT tai MRI), jotka arvioivat maksan rakennetta,
  • joissain tapauksissa maksabiopsiaa, joka antaa tarkempaa tietoa tulehduksen luonteesta ja arpeutumisasteesta.

Hoito

Hoitomuoto riippuu hepatiitin syystä:

  • Virushepatiitit: hepatiitti A: useimmiten tukihoitoa ja lepoa, koska tauti paranee itsestään. Hepatiitti B: akuuttitapauksissa tukihoitoa; vaikeissa tai kroonisissa tapauksissa käytetään viruslääkkeitä. Hepatiitti C: nykyään tehokkaat suorat vaikuttavat lääkkeet (DAA) parantavat useimmat potilaat.
  • Alkoholihepatiitti: ensisijaisesti alkoholin käytön lopettaminen, ravitsemustuki ja tarvittaessa lääkehoito; vakavissa tapauksissa sairaalahoito ja mahdollinen maksansiirto.
  • Lääkkeiden aiheuttama hepatiitti: myrkytyksen lopettaminen, tarvittaessa spesifinen hoito (esim. N-asetyylikysteiini parasetamolimyrkytyksessä) ja tukihoito.
  • Autoimmuuninen hepatiitti: immunosuppressiivinen hoito (kortikosteroidit ja muut lääkkeet).
  • Edenneet maksavauriot: kirroosin ja maksakorvausta vaativissa tilanteissa maksansiirto voi olla tarpeen.

Ehkäisy

Hepatiitin ehkäisyyn kuuluu:

  • rokotukset hepatiitti A:ta ja B:tä vastaan,
  • hygienia — käsihygienia ja turvallinen elintarvikehuolto vähentävät A-tyypin tartuntoja,
  • veriturvallisuus — veren ja elinten seulonnat sekä sterilien välineiden käyttö terveydenhuollossa,
  • turvallinen seksikäyttäytyminen ja kondomin käyttö tartuntavaarallisten kontaktien välttämiseksi,
  • ei-jakoisia neuloja tai muita pistoleikkureita — huumeisiin liittyvien tartuntojen ehkäisy,
  • alkoholin kohtuukäyttö tai sen välttäminen ja varovaisuus lääkeaineiden kanssa, jotta vältetään maksavauriot.

Ennuste ja komplikaatiot

Akuutit virusherätusepäilyt paranevat usein täysin, mutta erityisesti hepatiitti B ja C voivat muuttua kroonisiksi. Pitkittynyt tulehdus lisää riskiä maksakirroosiin ja maksasyöpään. Oireettomuus on yleistä kronisessa vaiheessa, siksi riskiryhmien seulonta ja hoito ovat tärkeitä komplikaatioiden estämiseksi.

Jos epäilet hepatiittia tai olet altistunut tartunnalle, ota yhteys terveydenhuoltoon. Varhainen diagnoosi ja hoito parantavat ennustetta ja ehkäisevät infektion leviämistä.