Sylvia Plath (27. lokakuuta 1932 - 11. helmikuuta 1963) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten runoudestaan, mutta hän kirjoitti myös romaaneja, lastenkirjoja, novelleja, kirja-arvosteluja ja lehtiartikkeleita. Hänen tunnetuin romaaninsa on The Bell Jar, joka perustuu osittain hänen elämäänsä. Hän avioitui toisen kuuluisan runoilijan, Ted Hughesin kanssa. Hän kuoli itsemurhaan vuonna 1963.

 

Elämä ja opiskelu

Sylvia Plath syntyi Bostonissa, Massachusettsissa. Hän oli varhaisesta iästä lähtien lahjakas kirjoittaja ja sai tunnustusta runoistaan ja esseistään jo kouluaikana. Hän opiskeli Smith Collegessa, josta hän sai myöhemmin Fulbright‑stipendin Cambridgeen (Newnham College). Cambridge‑vuodet olivat sekä tuotteliaita että henkilökohtaisesti vaikeita; Plath koki vakavia mielenterveyden ongelmia ja hänelle annettiin myös sähköshokkiterapiaa sairaalahoitojaksojen aikana.

Perhe ja yksityiselämä

Vuonna 1956 Plath meni naimisiin brittiläisen runoilijan Ted Hughesin kanssa. Pariskunnalla oli kaksi lasta: tytär Frieda (s. 1960) ja poika Nicholas (s. 1962). Avioliitto oli sekä luova että kuormittava; suhde kärsi myöhemmin uskottomuuksista ja erimielisyyksistä, mikä vaikutti Plathin henkiseen tilaan.

Kirjallinen tuotanto ja teemat

Plathin varhaista runotuotantoa leimaa tarkka kieli, voimakas kuvallisuus ja henkilökohtainen, usein itseä paljastava sävy. Hän liitetään usein niin sanottuun "confessional"‑runouteen, jossa käsitellään intiimejä kokemuksia, mielenterveyden ongelmia, äitiyttä, naisen roolia ja kuoleman teemoja.

  • The Colossus (runokokoelma, 1960) — Plathin ensimmäinen laajempi runoteos.
  • The Bell Jar (romaani, julkaistiin alun perin nimellä "Victoria Lucas", 1963) — osittain omaelämäkerrallinen romaani nuoren naisen psyykkisestä romahduksesta.
  • Ariel (runokokoelma, julkaistu postuumisti 1965) — sisältää monia hänen tunnetuimpia ja vaikuttavimpia runojaan.
  • The Collected Poems (1981, toim. Ted Hughes) — koontiteos, jonka myötä Plathille myönnettiin postuumisti Pulitzer‑palkinto runoudesta vuonna 1982.

Mielenterveys ja kuolema

Plath kamppaili pitkään masennuksen kanssa ja teki elinaikanaan useita itsemurhayrityksiä. Hänen kuolemansa 11. helmikuuta 1963 Lontoossa todettiin itsemurhaksi: hän kuoli hiilimonoksidin myrkytykseen kotonaan. Kuolema ja sen olosuhteet ovat herättäneet paljon keskustelua, ja ne ovat olleet osa Plathin jälkimaineen käsittelyä niin kirjallisuustutkimuksessa kuin populaarikulttuurissakin.

Perintö ja vaikutus

Sylvia Plath on yksi 1900‑luvun vaikutusvaltaisimmista ja kiistanalaisimmista englanninkielisistä runoilijoista. Hänen teoksensa ovat vaikuttaneet lukemattomiin myöhempiin kirjailijoihin ja runoilijoihin, ja ne ovat olleet tärkeitä feministisessä kirjallisuuskriittisessä keskustelussa. Plathin tekstit herättävät voimakkaita tunteita ja tutkimuskysymyksiä muun muassa tekijän ja tekstin välisestä suhteesta, henkilökohtaisuuden julkaisemisesta sekä toimittajien ja perheenjäsenten roolista kirjailijan perinnön muokkaajina. erityisesti Ted Hughesin rooli Plathin käsikirjoitusten toimittajana ja julkaisemisessa on aiheuttanut pitkäaikaista kiistaa ja tutkijoiden kiinnostusta.

Plathin runot ja romaani ovat käännetty useille kielille, ja niiden suomenkielisiä painoksia on saatavilla. Hänen elämästään ja tuotannostaan on kirjoitettu lukuisia elämäkertoja, kritiikkejä ja tutkimuksia, jotka kertovat sekä hänen kirjallisesta merkityksestään että henkilökohtaisista kamppailuistaan.