The Internationale – kommunistinen laulu: historia, sanat ja vaikutus
Tutustu "The Internationale" -kommunistisen laulun historiaan, sanoituksiin ja vaikutukseen: käännökset, merkitys ja rooli 1900-luvun poliittisissa liikkeissä.
"The Internationale" (ransk: L'Internationale, ransk: [lɛ̃.'tɛʀ.nas.jɔ.'nal(ə)]; venäj: С Интернационалом, S Internatsionalom, kiinaksi: 國際歌, Guójìgē) on hyvin tunnettu kommunistinen, sosialistinen ja sosialidemokraattinen/demokraattinen sosialistinen laulu. Vaikka se on alun perin kirjoitettu ranskaksi, se on käännetty monille muille kielille, myös englanniksi. Tunnetuimmat versiot ovat kuitenkin venäjän- ja kiinankieliset.
Eugene Pottierin kirjoittamat ranskankieliset sanat oli alun perin tarkoitus laulaa "La Marseillaise" -kappaleen sävelen mukaan, mutta belgialainen Pierre Degeyter loi sille oman sävelen.
Arkadi Jakolevitš Kotsin (Аркадий Яковлевич Коц) vuonna 1902 kirjoittama venäläinen versio hyväksyttiin Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan (Venäjän SFSR) kansallislauluksi vuonna 1918 ja sosialististen neuvostotasavaltojen liiton (Neuvostoliitto) kansallislauluksi vuonna 1922. Näin se pysyi vuoteen 1944 asti, jolloin se korvattiin Aleksandr Aleksandrovin kirjoittamalla Neuvostoliiton valtionhymnillä.
Kiinalaiset sanat on kirjoittanut Qu Qiubai (瞿秋白).
Laulu tunnetaan sen sävelmästä ja kertosäkeestä, joka ranskaksi alkaa sanoilla "C'est la lutte finale" (eli "Se on viimeinen taistelu").
Kuvagalleria
2 KuvatLyhyt historia
Laulun alkuperä sijoittuu Pariisin kommuunin jälkeiseen aikaan: ranskalainen runoilija ja poliitikko Eugène Pottier kirjoitti sanat vuonna 1871 vastauksena kommuunin kukistumiseen ja työväenliikkeen kokemuksiin. Myöhemmin, vuonna 1888, Pierre Degeyter sävelsi nykyisin tunnetun melodian, joka levisi nopeasti työväenliikkeen keskuuteen ja julkaistiin eri painoksina. Sävelmän tekijyydestä on keskusteltu ja kiistoja on ollut, mutta Degeyterille myönnetään yleisesti sävelmän laatiminen.
Sanoitukset ja käännökset
Alkuperäinen ranskankielinen teksti on poleeminen ja tulevaisuuteen katsova, kutsuen työläisiä yhdistymään ja kukistamaan riistäjänsä. Tekstiä on sovitettu ja lyhennetty eri maiden käyttöön; eri poliittiset suuntaukset (kommunistit, sosiaalid emokraatit, anarkistit) ovat toisinaan käyttäneet hieman erilaisia versioita. Englanninkielinen tunnettu käännös on peräisin useilta eri kääntäjiltä ja sovittajilta, ja laulu on käännetty sadoille kielille.
Venäjänkielinen versio, jonka teki Arkady Kots, tuli laajemmin tunnetuksi bolsevikkien ja myöhemmin neuvostovallan aikana. Kiinaan laulu saapui 1900-luvun alkupuolella, ja Qu Qiubai teki siitä kiinankielisen version, joka vakiintui kommunistisen liikkeen lauluksi. Käännökset eivät yleensä ole sanatarkkoja: ne mukauttavat sävyä ja sanomaa kunkin maan poliittiseen kontekstiin.
Vaikutus ja käyttö
"The Internationale" on toiminut globaalina symbolina työväenliikkeelle, kansainväliselle solidaarisuudelle ja vasemmistolaiselle politiikalle. Sitä on laulettu työväenmarssien, lakkojen, poliittisten kokousten ja vallankumouksellisten juhlien yhteydessä ympäri maailmaa. Monissa maissa se on ollut puolueiden ja järjestöjen virallinen tunnuslaulu; Neuvostoliiton ja joidenkin muiden sosialistivaltojen valtiollinen käyttö teki siitä myös valtiollisen symbolin tietyissä historiallisissa vaiheissa.
Musiikilliset piirteet ja esityskäytännöt
Sävelmä on suoraviivainen, melodialtaan helposti muistettava ja march-tyylinen, mikä sopii yhteislauluun ja kulkuetta korostavaan esitykseen. Kertosäkeessä toistuva iskulause (ranskaksi "C'est la lutte finale") toimii tunnistettavana ja voimakkaana huutona, joka yhdistää laulajat. Esitystavat vaihtelevat: yksinkertaisesta kuorolaulannasta orkesterisovituksiin ja rock- tai punk-tulkintoihin.
Kiistat ja nykypäivä
Laulu on herättänyt myös kritiikkiä ja kiistoja, erityisesti niiden osien vuoksi, jotka korostavat vallankumouksellista toimintaa ja luokkataistelua. Toisissa maissa sen esittäminen on ollut kiellettyä tai sensuroitua poliittisten jännitteiden vuoksi. Nykyään "The Internationale" esiintyy sekä historiallisena työväenliikkeen symbolina että kulttuuriperintönä: se muistuttaa aikakausista, jolloin järjestäytynyt työväenliike ja kansainvälinen solidaarisuus olivat keskeisiä poliittisia voimia.
Laulu on yhä osa monien vasemmistolaisten ja työväenperinteiden tapahtumia, ja siitä on tehty lukuisia sovituksia eri musiikkityyleihin. Sen sanoma — yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus ja vastustus sortoa vastaan — jatkaa vetoamistaan eri puolilla maailmaa.
Alkuperäinen ranskankielinen sanoitus
| Ranskan sanat | Kirjaimellinen englanninkielinen käännös |
| Ensimmäinen säkeistö | |
| Debout, les damnés de la terreDebout | Nouskaa, maan kaltoin kohdellut, |
| Toinen säkeistö | |
| Il n'est pas de sauveurs suprêmesNi | Ei ole mitään ylimpiä hallitsijoita tai sankareita, |
| Kolmas säkeistö | |
| L'état comprime et la loi tricheL | Valtio yrittää pysäyttää meidät ja laki huijaa, |
| Neljäs säkeistö | |
| Hideux dans leur apothéoseLes | Rumat, itsensä palvomisessa, |
| Viides säkeistö | |
| Les rois nous saoulaient de fuméesPaix | Kuninkaat myrkyttävät meidät auktoriteetilla Rauha |
| Kuudes säkeistö | |
| Ouvriers, paysans, nous sommesLe | Työläiset ja talonpojat, me |
Venäjän sanoitukset
| Venäjän käännökset | roomalainen translitterointi | Kirjaimellinen englanninkielinen käännös |
| Ensimmäinen säkeistö | ||
| Вставай, проклятьем заклеймённый, Припев: |: TГ¤mГ¤ on наш последний |
|: Eto yest' nash poslyedniy | Nouse ylös, kirouksen CHORUS: |: Tämä on viimeinen |
| Toinen säkeistö | ||
| Никто ei даст meille избавленья: | Nikto nye dast nam izbavlyen'yaNi | Kukaan ei lähetä meille pelastusta. |
| Kolmas säkeistö | ||
| Лишь мы, работники всемирнойВеликой | Lish' my, rabotniki vsyemirnoyVelikoy | Vain me, kaikki työläiset |
Kiinalaiset sanat
| Perinteinen kiinalainen | Yksinkertaistettu kiina | Pinyin | Kirjaimellinen englanninkielinen käännös |
| Ensimmäinen säkeistö | |||
| 起來,饑寒交迫的奴隸, 起來,饑寒交迫的奴隸, | 起来,饥寒交迫的奴隶,奴隶, | ||
| Toinen säkeistö | |||
| 從來就沒有什麼救世主,, | 从来就没有什么救世主, 从来就没有什么救世主, | ||
| Kolmas säkeistö | |||
| 壓迫的國家、空洞的法律, 壓迫的國家、空洞的法律, | 压迫的国家、空洞的法律,, | ||
| Neljäs säkeistö | |||
| 礦井和鐵路的帝王, 礦井和鐵路的帝王, | 矿井和铁路的帝王, 矿井和铁路的帝王, | ||
| Viides säkeistö | |||
| 國王用煙霧來迷惑我們,, | 国王用烟雾来迷惑我们,, | ||
| Kuudes säkeistö | |||
| 是誰創造了人類世界? | 是谁创造了人类世界? | ||
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on laulun nimi?
A: Laulun nimi on "The Internationale".
K: Kuka kirjoitti sanoituksen ranskankielisen version?
V: Ranskankieliset sanat on kirjoittanut Eugene Pottier.
Q: Kuka sävelsi kappaleen "The Internationale"?
V: Melodian on luonut belgialainen Pierre Degeyter.
Kysymys: Kuka kirjoitti "The Internationale" -kappaleen venäjänkielisen version?
V: Venäläisen version kirjoitti Arkadi Jakolevitš Kots (Аркадий Яковлевич Коц) vuonna 1902.
K: Milloin siitä tuli Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton kansallislaulu?
V: Siitä tuli Venäjän kansallislaulu vuonna 1918 ja Neuvostoliiton vuonna 1922.
K: Kuka kirjoitti kiinalaiset sanat "The Internationale" -kappaleeseen? V: Kiinalaiset sanat kirjoitti Qu Qiubai (瞿秋白).
K: Mitkä ovat joitakin kuuluisia repliikkejä tästä laulusta? V: Yksi kuuluisa repliikki tästä kappaleesta on "C'est la lutte finale", joka tarkoittaa suomeksi "Se on viimeinen taistelu".
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Tekijä
AlegsaOnline.com The Internationale – kommunistinen laulu: historia, sanat ja vaikutus Leandro Alegsa
URL: https://fi.alegsaonline.com/art/98212