Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä
Yhdistyneen kuningaskunnan ja Gibraltarin kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä järjestettiin 23. kesäkuuta 2016. Siinä oli tarkoitus päättää, pysyisikö Yhdistynyt kuningaskunta Euroopan unionissa (EU).
Kansanäänestyksen tuloksena 51,9 prosenttia äänistä kannatti EU:sta eroamista.
Kesäkuun 24. päivänä silloinen konservatiivipuolueen johtaja ja pääministeri David Cameron ilmoitti eroavansa. Hänen tilalleen tuli 13. heinäkuuta Theresa May.
"Äänestä pysy" -banderolli Kirk Deightonissa, Pohjois-Yorkshiressä.
Remain-kampanja
Remain-kampanjan jäsenet halusivat Yhdistyneen kuningaskunnan pysyvän Euroopan unionissa. Poliittisia puolueita, jotka halusivat Yhdistyneen kuningaskunnan pysyvän EU:ssa, olivat muun muassa työväenpuolue, liberaalidemokraatit ja Skotlannin kansallispuolue. Heidän mukaansa EU:ssa oleminen antoi Yhdistyneelle kuningaskunnalle monia etuja kaupassa.
Pääministeri David Cameron kannatti EU:ssa pysymistä, mutta konservatiivipuolue oli puolueeton. Jokaisen kansanedustajan oma näkemys oli oma asiansa. Muita tunnettuja konservatiiveja, jotka halusivat pysyä EU:ssa, ovat George Osborne, Theresa May ja Philip Hammond.
Leave-kampanja
Leave-kampanjan, jota kutsutaan yleisesti Brexitiksi, jäsenet halusivat, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista. EU:sta eroamista kannattaneisiin poliittisiin puolueisiin kuuluvat muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue, Respect-puolue ja monet konservatiivipuolueen jäsenet. Lähtöä kannattaneet olivat erityisen huolissaan EU:n "avoimien rajojen" politiikasta ja massamaahanmuutosta.
Tunnettuja konservatiivipuolueen jäseniä, jotka halusivat erota EU:sta, olivat muun muassa Iain Duncan Smith, Michael Gove ja Boris Johnson.
Puolueiden politiikat
Taulukoissa luetellaan poliittiset puolueet, joilla oli kansanäänestyksen aikaan paikkoja parlamentin alahuoneessa, ylähuoneessa, Euroopan parlamentissa, Skotlannin parlamentissa, Pohjois-Irlannin yleiskokouksessa, Walesin yleiskokouksessa tai Gibraltarin parlamentissa.
Iso-Britannia
Asema | Poliittiset puolueet | Viite | |
Pysy osoitteessa | Englannin ja Walesin vihreä puolue | ||
Plaid Cymru - Walesin puolue | |||
Skotlannin vihreä puolue | |||
Jätä | |||
Neutraali |
Pohjois-Irlanti
Asema | Poliittiset puolueet | Viite | |
Pysy osoitteessa | Pohjois-Irlannin allianssipuolue | ||
Vihreä puolue Pohjois-Irlannissa | |||
Sinn Féin | |||
Ulsterin unionistipuolue (UUP) | |||
Jätä | |||
Demokraattinen unionistipuolue (DUP) | |||
People Before Profit Alliance (PBP) | |||
Traditional Unionist Voice (TUV) |
Gibraltar
Asema | Poliittiset puolueet | Viite | |
Pysy osoitteessa | Gibraltarin sosiaalidemokraatit | ||
Gibraltarin sosialistinen työväenpuolue | |||
Gibraltarin liberaalipuolue |
Lopulliset tulokset
Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä, 2016 | ||
Valinta | Äänet | % |
pysyä Euroopan unionin jäsenenä | 16,141,241 | 48.11 |
Jätä Euroopan unioni | 17,410,742 | 51.89 |
Ääniä yhteensä | 33,551,983 | 100.00 |
* Äänten kokonaismäärä sisältää vain kelvolliset äänet. Noin 25 359 ääntä oli mitätön tai tyhjä. Lähde: Tilastokeskus:
Yhdistyneen kuningaskunnan alueelliset tulokset
Alue | Äänestysaktiivisuus, | Äänet | Äänestysprosentti | |||
Pysy osoitteessa | Jätä | Pysy osoitteessa | Jätä | |||
| 74.2% | 1,033,036 | 1,475,479 | 41.18% | 58.82% | |
| Itä-Englannissa | 75.7% | 1,448,616 | 1,880,367 | 43.52% | 56.48% |
| Lontoo | 69.7% | 2,263,519 | 1,513,232 | 59.93% | 40.07% |
| 69.3% | 562,595 | 778,103 | 41.96% | 58.04% | |
| Luoteis-Englannissa | 70% | 1,699,020 | 1,966,925 | 46.35% | 53.65% |
| 62.7% | 440,707 | 349,442 | 55.78% | 44.22% | |
| 67.2% | 1,661,191 | 1,018,322 | 62.00% | 38.00% | |
| 76.8% | 2,391,718 | 2,567,965 | 48.22% | 51.78% | |
| 76.7% | 1,503,019 | 1,669,711 | 47.37% | 52.63% | |
| 71.7% | 772,347 | 854,572 | 47.47% | 52.53% | |
| West Midlands | 72% | 1,207,175 | 1,755,687 | 40.74% | 59.26% |
| Yorkshire ja Humber | 70.7% | 1,158,298 | 1,580,937 | 42.29% | 57.71% |
Jätä Pysy osoitteessa Paikalliset piirit
Reaktiot
Pian tulosten julkistamisen jälkeen David Cameron ilmoitti eroavansa lokakuussa 2016. Johtajavaalin jälkeen Theresa Maysta tuli pääministeri 13. heinäkuuta.
Skotlannin hallitus ilmoitti 24. kesäkuuta 2016 suunnittelevansa toisen itsenäisyyskansanäänestyksen järjestämistä. Myös Pohjois-Irlannin poliitikko Martin McGuinness vaati Irlannin yhdistymistä koskevaa kansanäänestystä. Lontoon itsenäisyyden puolesta syntyi jopa liike, ja verkossa esitetty vetoomus saavutti tuhansia allekirjoituksia.
William Oliver Healey ehdotti 24. toukokuuta 2016 "Bregret"/"Regrexit"-vetoomusta. Se tehtiin tukemaan toisen Euroopan unionin jäsenyyskansanäänestyksen järjestämistä. Kesäkuun 25. päivään mennessä yli kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä oli allekirjoittanut vetoomuksen. Pyynnöt toisesta kansanäänestyksestä hylättiin myöhemmin hallituksen toimesta.
Theresa May käynnisti 50 artiklan virallisesti 29. maaliskuuta 2017. Tämä tarkoittaa, että neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja Euroopan unionin välillä ovat alkaneet. Neuvottelujen odotetaan kestävän kaksi vuotta, ja niiden päätyttyä Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut EU:sta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mistä kansanäänestyksessä oli kyse?
A: Kansanäänestyksessä oli tarkoitus päättää, pysyisikö Yhdistynyt kuningaskunta Euroopan unionissa (EU).
K: Milloin kansanäänestys järjestettiin?
V: Kansanäänestys järjestettiin 23. kesäkuuta 2016.
K: Missä se järjestettiin?
V: Se järjestettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Gibraltarilla.
K: Mikä oli kansanäänestyksen tulos?
V: 51,9 prosenttia äänistä kannatti EU:sta eroamista.
K: Kuka ilmoitti eroavansa kansanäänestyksen tuloksen jälkeen?
V: David Cameron, silloinen konservatiivipuolueen johtaja ja pääministeri, ilmoitti erostaan kansanäänestyksen tuloksen jälkeen.
K: Milloin Theresa Maysta tuli pääministeri?
V: Theresa Maysta tuli pääministeri 13. heinäkuuta.
Kysymys: Kuka korvasi David Cameronin pääministerinä tämän eron jälkeen?
V: Theresa May korvasi David Cameronin pääministerinä tämän eron jälkeen.