Yhdistyneen kuningaskunnan ja Gibraltarin kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä järjestettiin 23. kesäkuuta 2016. Siinä oli tarkoitus päättää, pysyisikö Yhdistynyt kuningaskunta Euroopan unionissa (EU).

Kansanäänestyksen tuloksena 51,9 prosenttia äänistä kannatti EU:sta eroamista (”Leave”), kun taas noin 48,1 prosenttia äänesti jäämisen (”Remain”) puolesta. Äänestysprosentti oli korkea, noin 72 prosenttia äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan.

Kesäkuun 24. päivänä silloinen konservatiivipuolueen johtaja ja pääministeri David Cameron ilmoitti eroavansa. Hänen tilalleen tuli 13. heinäkuuta Theresa May.


 

Tausta ja kampanjat

Ennen kansanäänestystä keskustelu keskittyi muun muassa talouteen, maahanmuuttoon, lainsäädännön valtaan ja kansallisesta suvereniteetista. Leave-kampanja vetosi kontrollin palauttamiseen ja maahanmuuton rajoittamiseen, kun taas Remain-kampanja painotti taloudellisia seurauksia, investointien ja kaupan turvaamista sekä EU-jäsenyyden tuomia etuja.

Tulosten alueellinen jakauma

Tulokset erosivat merkittävästi alueittain. Suurin osa Englannista ja Walesista äänesti eroamisen puolesta, kun taas Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa enemmistö äänesti jäämisen puolesta. Gibraltar äänesti selvästi EU-jäsenyyden puolesta. Alueelliset erot nostivat esiin poliittisia jännitteitä, esimerkiksi Skotlannin itsenäisyyspyrkimysten uudelleenheräämisen.

Hallinnolliset ja poliittiset seuraukset

Seuraavat tärkeät vaiheet ja päätökset:

  • Lokakuussa 2016 Theresa May ilmoitti tarkoituksestaan käynnistää erosopimusneuvottelut, ja hallitus aktivoi myöhemmin EU:n toimielimissä niin sanotun Artikkeli 50:n prosessin (Artikkeli 50), mikä aloitti kahden vuoden erosopimusneuvottelujen aikataulun.
  • Neuvottelut EU:n kanssa johtivat vuoden 2019 ja 2020 aikana pitkäkestoisiin keskusteluihin vetäytymisen ehdoista, siirtymäajasta, kauppasuhteista ja erityiskysymyksistä kuten Pohjois-Irlannin rajasta.
  • Theresa Mayn sopimuspaketti kohtasi toistuvia parlamentin hylkäyksiä, mikä johti hänen eroamiseensa vuonna 2019. Hänen seuraajakseen nousi Boris Johnson (ei linkitetty tässä), joka neuvotteli uudelleen ja vei prosessin eteenpäin.
  • Yhdistynyt kuningaskunta jätti muodollisesti EU:n jäsenyyden 31. tammikuuta 2020. Tämän jälkeen alkoi siirtymäkausi, joka päättyi 31. joulukuuta 2020.
  • Joulukuun 2020 lopulla osapuolet saavuttivat kauppa- ja yhteistyösopimuksen (Trade and Cooperation Agreement, TCA), joka määritteli uusia sääntöjä kauppaan, turvallisuuteen ja yhteistyöhön vuoden 2021 alusta lähtien.

Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset

Brexit on vaikuttanut Britannian talouteen, kauppaan, investointeihin ja valuuttamarkkinoihin. Heti 2016 jälkeen punta heikkeni merkittävästi, ja yritykset sopeuttivat investointi- ja toimintastrategioitaan. Pitkän aikavälin vaikutuksista on käyty laajaa tieteellistä ja taloudellista keskustelua; vaikutukset vaihtelevat toimialoittain ja alueittain.

Muutoksia on myös ollut maahanmuutossa ja kansalaisoikeuksissa: vapaaehtoisen liikkumisen päättymisen myötä työntekijöiden, opiskelijoiden ja muiden liikkuvuus on muuttunut uusien maahanmuuttojärjestelyjen mukaan. Vetäytymissopimus sisälsi määräykset EU-kansalaisten oikeuksien suojaamisesta niille, jotka jo asuivat Isossa-Britanniassa ennen eroa.

Pohjois-Irlanti ja rajakysymys

Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen raja oli yksi vaikeimmista neuvottelukohdista, koska kiinteää rajaa haluttiin välttää rauhantilan (Good Friday Agreement) turvaamiseksi. Ratkaisuna syntyi erityisjärjestely, Pohjois-Irlannin protokolla, joka on herättänyt poliittisia ja kaupallisia haasteita ja keskustelua unionin ja Britannian välisestä tullivalvonnasta ja sääntelyn yhtenäisyydestä.

Poliittinen perintö ja nykytilanne

Brexit on muovannut Britannian sisäpoliittista kenttää: se vaikutti puolueiden kannatukseen, synnytti uusia poliittisia liikkeitä ja vahvisti keskustelua kansallisesta suvereniteetista sekä alueellisesta itsemääräämisoikeudesta (esim. Skotlanti). Vaikutukset näkyvät myös suhteissa EU:hun, ja neuvotteluyhteistyö jatkuu eri aloilla. Brexitin pitkäaikaisvaikutukset yhteiskuntaan, talouteen ja kansainvälisiin suhteisiin arvioidaan edelleen monitieteisesti.

Yhteenvetona: kesäkuun 2016 kansanäänestys oli käännekohta Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan unionin suhteissa. Päätös irtautua EU:sta käynnisti pitkän poliittisen ja hallinnollisen prosessin, jonka seurauksena Britannia lopulta jätti unionin ja aloitti uudenlaisten suhteiden rakentamisen EU:n kanssa.