Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) — maat 2019-arvioiden mukaan
Päivitetty lista: Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) 2019 — 187 maata vertailussa, luokitukset, elinajanodote, koulutus ja elintaso.
Tämä on luettelo kaikista maista inhimillisen kehitysindeksin mukaan, jotka sisältyvät Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman inhimillisen kehityksen raporttiin (julkaistaan 15. joulukuuta 2020) ja jotka on koottu vuoden 2019 arvioiden perusteella. Se kattaa 187 YK:n jäsenvaltiota (193:sta) sekä Hongkongin (Kiinan kansantasavallan) ja palestiinalaisalueet; kuusi YK:n jäsenvaltiota ei ole mukana, koska tietoja ei ole riittävästi. Vertailun vuoksi mukana on myös maailman alueiden ja maaryhmien keskimääräinen HDI.
Inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI) on vertaileva mittari, jolla mitataan elinajanodotetta, lukutaitoa, koulutusta ja elintasoa eri maissa maailmanlaajuisesti. Se on vakiintunut tapa mitata hyvinvointia, erityisesti lasten hyvinvointia. Sitä käytetään erottamaan, onko maa kehittynyt, kehitysmaa vai alikehittynyt maa, ja mittaamaan talouspolitiikan vaikutusta elämänlaatuun. Indeksin kehittivät vuonna 1990 pakistanilainen taloustieteilijä Mahbub ul Haq ja intialainen taloustieteilijä Amartya Sen.
Maat jakautuvat neljään laajaan inhimillisen kehityksen luokkaan: Erittäin korkea inhimillinen kehitys (66 maata), korkea inhimillinen kehitys (53 maata), keskitasoinen inhimillinen kehitys (37 maata) ja matala inhimillinen kehitys (36 maata).
Vuosina 2007-2010 kahteen ensimmäiseen ryhmään viitattiin kehittyneinä maihin, ja kaksi viimeistä ryhmää kuuluvat kaikki kehitysmaihin. Alkuperäinen "korkean inhimillisen kehityksen" luokka on jaettu kahtia, kuten edellä vuoden 2007 raportissa.
Jotkin poistetut vanhemmat ryhmittelyt (korkean/keskituloisen/alhaisen tulotason maat) perustuivat ostovoimapariteettina ilmaistuun bruttokansantuotteeseen (BKT) henkeä kohti, ja ne on korvattu toisella indeksillä, joka perustuu ostovoimapariteettina ilmaistuun bruttokansantuloon (BKTL) henkeä kohti.
Mittaustapa ja komponentit
HDI rakentuu kolmesta pääulottuvuudesta, joista kukin mitataan omalla indeksoidulla muuttujallaan. Vuoden 2010 metodologiamuutoksen jälkeen HDI lasketaan kolmen ulottuvuuden geometrisena keskituotteena:
- Terveyden ulottuvuus: elinajanodote syntymähetkellä (life expectancy at birth).
- Koulutuksen ulottuvuus: mittarina käytetään keskimääräisiä koulutusvuosia (mean years of schooling) aikuisväestöllä sekä odotettavissa olevia koulutusvuosia (expected years of schooling) kouluiässä oleville.
- Tulotaso: ostovoimapariteetilla (PPP) korjattu bruttokansantulo (BKTL/GNI) henkeä kohden.
Jokainen ulottuvuus normalisoidaan siten, että arvo sijoittuu välille 0–1 käyttämällä ennalta määriteltyjä minimi- ja maksimiarvoja (ns. goalposts). Lopullinen HDI on näiden kolmen indeksiarvon geometrinen keskiarvo, mikä vähentää ääripistemäisten arvojen vaikutusta.
Luokittelu ja kynnysarvot
UNDP jakaa HDI-arvot neljään luokkaan seuraavilla kynnysarvoilla:
- Erittäin korkea inhimillinen kehitys: HDI ≥ 0,800
- Korkea inhimillinen kehitys: 0,700 ≤ HDI < 0,800
- Keskitasoinen inhimillinen kehitys: 0,550 ≤ HDI < 0,700
- Matalan tason inhimillinen kehitys: HDI < 0,550
Lisämittarit ja rajoitukset
HDI tarjoaa tiiviin yleiskuvan maiden kehitystasosta, mutta sillä on myös tunnettuja rajoituksia:
- Se antaa keskiarvon, joka voi peittää taustalla olevat tulot- ja hyvinvointierot. Tästä syystä UNDP julkaisee myös IHDI (Inequality-adjusted Human Development Index), joka ottaa huomioon epätasa-arvon vaikutuksen.
- HDI ei suoraan mittaa naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa; tähän on olemassa erilliset indikaattorit kuten Gender Development Index (GDI) ja Gender Inequality Index (GII).
- Koulutuksen laatu, terveydenhoidon saatavuuden eroavaisuudet ja ympäristön kestävyys eivät välttämättä näy HDI-arvossa.
- Tilastotiedon saatavuus ja laatupoikkeamat voivat vaikuttaa arvioihin; tästä syystä muutama maa (kuusi YK:n jäsenvaltiota tässä erässä) jää pois raportista, koska luotettavia tietoja ei ole riittävästi.
Käyttötarkoitus ja merkitys
HDI:tä käytetään laajasti politiikan suunnittelussa, kansainvälisissä vertailuissa ja seurantatutkimuksissa. Se auttaa havainnollistamaan, miten talouskasvu kytkeytyy terveyteen ja koulutukseen, ja se antaa yksinkertaisen tavan seurata kehitystä ajan myötä. Raportissa esitetään usein myös alueellisia vertailuja, kehitystrendejä ja eriteltyjä mittareita (esimerkiksi moniulotteinen köyhyysindeksi, MPI), jotka täydentävät HDI:n antamaa kuvaa.
Huomioitavaa on, että vuoden 2019 arvioihin perustuva raportti julkaistiin 15. joulukuuta 2020, ja siihen sisältyvät tiedot heijastavat ennen COVID‑19‑pandemian laajempia vaikutuksia kerättyjä arvioita. Pandemia on sittemmin vaikuttanut monien maiden terveyteen ja talouteen, minkä seurauksena HDI‑arvioissa voi näkyä muutoksia tulevissa päivityksissä.
Maailmankartta, jossa näkyy inhimillisen kehityksen indeksi (perustuu vuoden 2019 tietoihin, julkaistu 15. joulukuuta 2020). ≥ 0.900 0.850-0.899 0.800-0.849 0.750-0.799 0.700-0.749 0.650-0.699 0.600-0.649 0.550-0.599 0.500-0.549 0.450-0.499 0.400-0.449 ≤ 0.399 Tietoja ei ole saatavilla
Maailmankartta, jossa esitetään inhimillisen kehityksen indeksin luokat maittain (vuoden 2019 tietojen perusteella, julkaistu 15. joulukuuta 2020). Erittäin korkea Korkea Medium Matala Tietoja ei ole saatavilla
= kasvaa.
= vakaa.
= vähenee.
| Sijoitus | Maa tai alue | HDI | |||
| Vuoden 2019 tiedot (vuoden 2020 raportti) | Muutos 5 vuoden aikana (2014) | Vuoden 2019 tiedot (vuoden 2020 raportti) | Keskimääräinen muutos vuodessa (2010-2019) | ||
| Erittäin korkea inhimillinen kehitys | |||||
| 1 |
| 0.957 |
| ||
| 2 |
| 0.955 |
| ||
| 2 |
| 0.955 |
| ||
| 4 |
| 0.949 |
| ||
| 4 |
| 0.949 |
| ||
| 6 |
| 0.947 |
| ||
| 7 |
| 0.945 |
| ||
| 8 |
| 0.944 |
| ||
| 8 |
| 0.944 |
| ||
| 10 |
| 0.940 |
| ||
| 11 |
| 0.938 |
| ||
| 11 |
| 0.938 |
| ||
| 13 |
| 0.932 |
| ||
| 14 |
| 0.931 |
| ||
| 14 |
| 0.931 |
| ||
| 16 |
| 0.929 |
| ||
| 17 |
|
| 0.926 |
| |
| 18 |
| 0.922 |
| ||
| 19 |
| 0.919 |
| ||
| 19 |
| 0.919 |
| ||
| 19 |
| 0.919 |
| ||
| 22 |
|
| 0.917 |
| |
| 23 |
| 0.916 |
| ||
| 23 |
| 0.916 |
| ||
| 25 |
| 0.904 |
| ||
| 26 |
| 0.901 |
| ||
| 27 |
| 0.900 |
| ||
| 28 |
| 0.895 |
| ||
| 29 |
|
| 0.892 |
| |
| 29 |
| 0.892 |
| ||
| 31 |
|
| 0.890 |
| |
| 32 |
| 0.888 |
| ||
| 33 |
| 0.887 |
| ||
| 34 |
| 0.882 |
| ||
| 35 |
| 0.880 |
| ||
| 36 |
|
| 0.868 |
| |
| 37 |
| 0.866 |
| ||
| 38 |
| 0.864 |
| ||
| 39 |
| 0.860 |
| ||
| 40 |
| 0.854 |
| ||
| 40 |
| 0.854 |
| ||
| 42 |
| 0.852 |
| ||
| 43 |
| 0.851 |
| ||
| 43 |
|
| 0.851 |
| |
| 45 |
| 0.848 |
| ||
| 46 |
| 0.845 |
| ||
| 47 |
| 0.838 |
| ||
| 48 |
|
| 0.829 |
| |
| 49 |
| 0.828 |
| ||
| 50 |
| 0.826 |
| ||
| 51 |
| 0.825 |
| ||
| 52 |
| 0.824 |
| ||
| 53 |
| 0.823 |
| ||
| 54 |
| 0.820 |
| ||
| 55 |
| 0.817 |
| ||
| 56 |
| 0.816 |
| ||
| 57 |
|
| 0.815 |
| |
| 58 |
| 0.814 |
| ||
| 58 |
| 0.814 |
| ||
| 60 |
|
| 0.813 |
| |
| 61 |
| 0.812 |
| ||
| 62 |
| 0.810 |
| ||
| 62 |
| 0.810 |
| ||
| 64 |
| 0.806 |
| ||
| 64 |
| 0.806 |
| ||
| 66 |
| 0.804 |
| ||
| Korkea inhimillinen kehitys | |||||
| 67 |
|
| 0.796 |
| |
| 67 |
| 0.796 |
| ||
| 69 |
| 0.795 |
| ||
| 70 |
| 0.783 |
| ||
| 70 |
| 0.783 |
| ||
| 72 |
| 0.782 |
| ||
| 73 |
| 0.780 |
| ||
| 74 |
|
| 0.779 |
| |
| 74 |
| 0.779 |
| ||
| 74 |
| 0.779 |
| ||
| 74 |
| 0.779 |
| ||
| 78 |
| 0.778 |
| ||
| 79 |
| 0.777 |
| ||
| 79 |
| 0.777 |
| ||
| 81 |
| 0.776 |
| ||
| 82 |
| 0.774 |
| ||
| 83 |
| 0.767 |
| ||
| 84 |
| 0.765 |
| ||
| 85 |
| 0.761 |
| ||
| 86 |
| 0.759 |
| ||
| 86 |
| 0.759 |
| ||
| 88 |
| 0.756 |
| ||
| 88 |
| 0.756 |
| ||
| 90 |
| 0.750 |
| ||
| 91 |
| 0.748 |
| ||
| 92 |
|
| 0.744 |
| |
| 93 |
|
| 0.743 |
| |
| 94 |
| 0.742 |
| ||
| 95 |
|
| 0.740 |
| |
| 95 |
|
| 0.740 |
| |
| 97 |
| 0.738 |
| ||
| 97 |
| 0.738 |
| ||
| 99 |
| 0.737 |
| ||
| 100 |
|
| 0.735 |
| |
| 101 |
| 0.734 |
| ||
| 102 |
|
| 0.729 |
| |
| 103 |
| 0.728 |
| ||
| 104 |
|
| 0.725 |
| |
| 105 |
| 0.724 |
| ||
| 106 |
|
| 0.720 |
| |
| 107 |
| 0.718 |
| ||
| 107 |
| 0.718 |
| ||
| 107 |
| 0.718 |
| ||
| 110 |
| 0.716 |
| ||
| 111 |
| 0.715 |
| ||
| 111 |
|
| 0.715 |
| |
| 113 |
| 0.711 |
| ||
| 114 |
| 0.709 |
| ||
| 115 |
|
| 0.708 |
| |
| 116 |
|
| 0.707 |
| |
| 117 | NA |
| 0.704 | NA | |
| 117 |
| 0.704 |
| ||
| 119 |
| 0.703 |
| ||
| Keskisuuri inhimillinen kehitys | |||||
| 120 |
|
| 0.697 |
| |
| 121 |
| 0.686 |
| ||
| 122 |
|
| 0.682 |
| |
| 123 |
| 0.674 |
| ||
| 124 |
| 0.673 |
| ||
| 125 |
| 0.668 |
| ||
| 126 |
| 0.665 |
| ||
| 127 |
| 0.663 |
| ||
| 128 |
| 0.660 |
| ||
| 129 |
|
| 0.654 |
| |
| 130 |
| 0.646 |
| ||
| 131 |
| 0.645 |
| ||
| 132 |
|
| 0.634 |
| |
| 133 |
| 0.632 |
| ||
| 134 |
| 0.630 |
| ||
| 135 |
| 0.625 |
| ||
| 136 |
|
| 0.620 |
| |
| 137 |
| 0.613 |
| ||
| 138 |
|
| 0.611 |
| |
| 138 |
| 0.611 |
| ||
| 140 |
|
| 0.609 |
| |
| 141 |
| 0.606 |
| ||
| 142 |
| 0.602 |
| ||
| 143 |
| 0.601 |
| ||
| 144 |
| 0.594 |
| ||
| 145 |
|
| 0.592 |
| |
| 146 |
| 0.584 |
| ||
| 147 |
| 0.583 |
| ||
| 148 |
| 0.581 |
| ||
| 149 |
|
| 0.574 |
| |
| 150 |
|
| 0.571 |
| |
| 151 |
|
| 0.567 |
| |
| 151 |
| 0.567 |
| ||
| 153 |
|
| 0.563 |
| |
| 154 |
| 0.557 |
| ||
| 155 |
| 0.555 |
| ||
| 156 |
|
| 0.554 |
| |
| Matala inhimillinen kehitys | |||||
| 157 |
|
| 0.546 |
| |
| 158 |
| 0.545 |
| ||
| 159 |
| 0.544 |
| ||
| 160 |
| 0.543 |
| ||
| 161 |
|
| 0.539 |
| |
| 162 |
| 0.538 |
| ||
| 163 |
| 0.529 |
| ||
| 164 |
| 0.528 |
| ||
| 165 |
|
| 0.527 |
| |
| 166 |
|
| 0.524 |
| |
| 167 |
| 0.515 |
| ||
| 168 |
| 0.512 |
| ||
| 169 |
| 0.511 |
| ||
| 170 |
| 0.510 |
| ||
| 170 |
|
| 0.510 |
| |
| 172 |
|
| 0.496 |
| |
| 173 |
| 0.485 |
| ||
| 174 |
| 0.483 |
| ||
| 175 |
| 0.480 |
| ||
| 175 |
|
| 0.480 |
| |
| 175 |
| 0.480 |
| ||
| 178 |
|
| 0.477 |
| |
| 179 |
| 0.470 |
| ||
| 180 |
|
| 0.459 |
| |
| 181 |
| 0.456 |
| ||
| 182 |
| 0.452 |
| ||
| 182 |
| 0.452 |
| ||
| 184 |
| 0.434 |
| ||
| 185 |
|
| 0.433 |
| |
| 185 |
| 0.433 |
| ||
| 187 |
| 0.398 |
| ||
| 188 |
| 0.397 |
| ||
| 189 |
|
| 0.394 |
| |
.svg.png){kind=small}
.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
|}
Luettelo maista maanosittain
Afrikka
| 10 korkeinta HDI:tä
| 10 alhaisinta HDI:tä
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aasia
| 10 korkeinta HDI:tä
| 10 alhaisinta HDI:tä
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eurooppa
| 10 korkeinta HDI:tä
| 10 alhaisinta HDI:tä
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pohjois-Amerikka ja Karibia
| 10 korkeinta HDI:tä
| 10 alhaisinta HDI:tä
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Oseania
| Sijoitus | Maa | HDI | |
| Uudet vuoden 2020 arviot vuodelle 2019 | |||
| Erittäin korkea inhimillinen kehitys | |||
| 1 | 0.944 | ||
| 2 | 0.931 | ||
| 3 | 0.826 | ||
| Korkea inhimillinen kehitys | |||
| 4 |
| 0.743 | |
| 5 |
| 0.725 | |
| 6 | 0.715 | ||
| 7 |
| 0.704 | |
| Keskisuuri inhimillinen kehitys | |||
| 8 | 0.630 | ||
| 9 |
| 0.620 | |
| 10 |
| 0.609 | |
| 11 |
| 0.567 | |
| 12 | 0.555 | ||
Etelä-Amerikka
| Sijoitus | Maa | HDI | |
| Uudet vuoden 2020 arviot vuodelle 2019 | |||
| Erittäin korkea inhimillinen kehitys | |||
| 1 | 0.851 | ||
| 2 | 0.845 | ||
| 3 | 0.817 | ||
| Korkea inhimillinen kehitys | |||
| 4 | 0.777 | ||
| 5 | 0.767 | ||
| 6 | 0.765 | ||
| 7 | 0.759 | ||
| 8 | 0.738 | ||
| 9 | 0.728 | ||
| 10 | 0.718 | ||
| 11 | 0.711 | ||
| Keskisuuri inhimillinen kehitys | |||
| 12 |
| 0.682 | |
Luettelo maista mannertenvälisen alueen mukaan
Arabiliitto
| 10 korkeinta HDI:tä
| 10 alhaisinta HDI:tä
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kansainyhteisö
| 10 korkeinta HDI:tä
| 10 alhaisinta HDI:tä
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Itä-Aasia ja Tyynenmeren alue
| 10 korkeinta HDI:tä
| 10 alhaisinta HDI:tä
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan unioni
| 10 korkeinta HDI:tä
| 10 alhaisinta HDI:tä
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Islamilainen yhteistyöjärjestö
| 10 korkeinta HDI:tä
| 10 alhaisinta HDI:tä
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
OECD
| 10 korkeinta HDI:tä
| 10 alhaisinta HDI:tä
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pienet saarikehitysvaltiot
| 10 korkeinta HDI:tä
| 10 alhaisinta HDI:tä
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
HDI alueittain ja ryhmittäin
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Viimeisimmästä raportista puuttuvat maat
YK:n jäsenvaltiot (viimeisimmät UNDP:n tiedot)
| Vuosi | Maa | HDI | Sijoitus | Lähde | |
| Julkaisu | Tiedot | ||||
| Erittäin korkea inhimillinen kehitys | |||||
| 2009 | 2008 | 0.961 | 21 | ||
| 2009 | 2008 | 0.956 | 25 | ||
| Korkea inhimillinen kehitys | |||||
| 2009 | 2008 |
| 0.738 | 155 | |
| 2009 | 2008 | 0.733 | 156 | ||
| 2009 | 2008 | 0.721 | 164 | ||
| 2009 | 2008 | 0.711 | 168 | ||
| Alhainen inhimillinen kehitys | |||||
| 2009 | 2008 | 0.364 | 229 | ||
Huomautus: vuoden 2009 julkaisussa käytetään vanhaa HDI-kaavaa
Muut kuin YK:n jäsenvaltiot (viimeisimmät UNDP:n tiedot).
| Vuosi | Maa tai alue | HDI | Sijoitus | Lähde | |
| Julkaisu | Tiedot | ||||
| Korkea inhimillinen kehitys | |||||
| - | 2016 | 0.739 | - | ||
Muut kuin YK:n jäsenet (ei UNDP:n laskelmia).
| Vuosi | Maa tai alue | HDI | Sijoitus | Lähde | |
| Julkaisu | Tiedot | ||||
| Erittäin korkea inhimillinen kehitys | |||||
| 2017 | 2015 |
| 0.905 | 17 | |
| 2017 | 2015 | 0.885 | 27 | ||
| 2017 | 2015 | 0.845 | 40 | ||
| 2012 | 2010 |
| 0.822 | 39 | |
| 2012 | 2010 |
| 0.813 | 41 | |
| 2009 | 2008 | 0.985 | 2 | ||
| 2009 | 2008 |
| 0.983 | 4 | |
| 2009 | 2008 | 0.981 | 7 | ||
| 2009 | 2008 |
| 0.975 | 9 | |
| 2009 | 2008 | 0.961 | 20 | ||
| 2009 | 2008 | 0.958 | 23 | ||
| 2009 | 2008 | 0.950 | 33 | ||
| 2009 | 2008 | 0.950 | 34 | ||
| 2009 | 2008 | 0.945 | 35 | ||
| 2009 | 2008 | 0.933 | 43 | ||
| 2009 | 2008 |
| 0.908 | 49 | |
| 2009 | 2008 | 0.901 | 54 | ||
| Korkea inhimillinen kehitys | |||||
| 2012 | 2010 |
| 0.789 | 51 | |
| 2012 | 2010 |
| 0.763 | 65 | |
| 2012 | 2010 |
| 0.762 | 66 | |
| 2012 | 2010 | 0.750 | 72 | ||
| 2012 | 2010 | 0.739 | 76 | ||
| 2012 | 2010 |
| 0.737 | 77 | |
| 2012 | 2010 | 0.702 | Ei sovelleta | ||
| 2009 | 2008 |
| 0.894 | 59 | |
| 2009 | 2008 |
| 0.875 | 71 | |
| 2009 | 2008 | 0.873 | 72 | ||
| 2009 | 2008 | 0.869 | 76 | ||
| 2009 | 2008 |
| 0.865 | 79 | |
| 2009 | 2008 |
| 0.829 | 101 | |
| 2009 | 2008 |
| 0.827 | 103 | |
| 2009 | 2008 |
| 0.821 | 106 | |
| Keskisuuri inhimillinen kehitys | |||||
| 2012 | 2010 | 0.688 | Ei sovelleta | ||
| 2012 | 2010 |
| 0.653 | 104 | |
| 2009 | 2008 | 0.797 | 125 | ||
| 2009 | 2008 |
| 0.794 | 129 | |
| 2009 | 2008 |
| 0.750 | 149 | |
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
.svg.png){kind=small}
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on inhimillisen kehityksen indeksi (HDI)?
A: Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) on vertaileva mittari, joka mittaa elinajanodotetta, lukutaitoa, koulutusta ja elintasoa eri maissa maailmanlaajuisesti. Sitä käytetään erottamaan, onko maa kehittynyt, kehitysmaa vai alikehittynyt maa, ja mittaamaan talouspolitiikan vaikutusta elämänlaatuun.
K: Kuka kehitti HDI:n?
V: Pakistanilainen taloustieteilijä Mahbub ul Haq ja intialainen taloustieteilijä Amartya Sen kehittivät HDI:n vuonna 1990.
K: Kuinka monta maata on mukana tässä luettelossa?
V: Luettelossa on 187 Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiota (193:sta) sekä Kiinan kansantasavaltaan kuuluva Hongkong ja palestiinalaisalueet. Kuusi YK:n jäsenvaltiota ei ole mukana, koska tietoja ei ole riittävästi.
Kysymys: Miten maat luokitellaan HDI:n mukaan?
V: Maat jakautuvat neljään laajaan inhimillisen kehityksen luokkaan: Erittäin korkea inhimillinen kehitys (66 maata), korkea inhimillinen kehitys (53 maata), keskitasoinen inhimillinen kehitys (37 maata) ja matala inhimillinen kehitys (36 maata).
K: Mitä kutsuttiin "korkeaksi inhimilliseksi kehitykseksi" ennen vuotta 2007?
V: Ennen vuotta 2007 "korkeaan inhimilliseen kehitykseen" viitattiin kehittyneillä mailla, kun taas kaikki muut luokat ryhmiteltiin kehitysmaihin.
K: Mikä indeksi on korvannut BKT:n asukasta kohden maiden luokittelussa?
V: Alkuperäinen "korkean inhimillisen kehityksen" luokka on jaettu kahtia, kuten edellä on esitetty vuoden 2007 raportissa. Jotkin vanhemmat ryhmittelyt, jotka on poistettu, perustuivat bruttokansantuotteeseen (BKT) ostovoimapariteettina henkeä kohti, ja ne on korvattu toisella indeksillä, joka perustuu bruttokansantuloon (BKTL) ostovoimapariteettina henkeä kohti.
Etsiä