NHL-kausi 1967–68 – laajennus, 12 joukkuetta ja Canadiensin Stanley Cup

Tutustu NHL-kauteen 1967–68: laajennus, 12 joukkuetta, 74 ottelua ja Montreal Canadiensin Stanley Cup -voitto St. Louis Bluesia vastaan.

Tekijä: Leandro Alegsa

NHL-kausi 1967-68 oli National Hockey Leaguen 51. kausi. Kaksitoista joukkuetta pelasi kukin 74 ottelua. Montreal Canadiens voitti Stanley Cupin uutta St. Louis Bluesia vastaan.

 

Laajennus ja uudet joukkueet

Kauden 1967–68 merkittävin muutos oli NHL:n laajentuminen kuudella uudella seuralla, mikä päätti niin kutsutun "Original Six" -kauden. Liiga laajeni kuudesta kahteentoista joukkueeseen, ja uudet seurat olivat:

  • Los Angeles Kings
  • Minnesota North Stars
  • Oakland Seals (myöhemmin California Golden Seals)
  • Philadelphia Flyers
  • Pittsburgh Penguins
  • St. Louis Blues

Laajennus laajensi NHL:n maantieteellistä kattavuutta erityisesti Yhdysvaltojen länsi- ja keskiosiin sekä toi sarjaan uusia markkina-alueita ja yleisöjä.

Kilpailuformaatti ja divisioonat

Uudet joukkueet jaettiin kahteen kuuden joukkueen divisioonaan. East Division koostui vanhoista Original Six -joukkueista, kun taas West Division oli muodostettu kaikista kuudesta laajennusjoukkueesta. Jokainen joukkue pelasi 74 runkosarjaottelua. Pudotuspeleihin eteni kummastakin divisioonasta neljä parasta, ja pudotuspelit koostuivat divisioonien välisistä puolivälieristä ja välieristä ennen Stanley Cup -finaalia, jossa kohtasivat divisioonien mestarit.

Pudotuspelit ja Stanley Cup

Laajennusjoukkueista St. Louis Blues menestyi poikkeuksellisesti ja eteni suoraan Stanley Cup -finaaliin ensimmäisellä kaudellaan. Finaalissa Montreal Canadiens oli kuitenkin selvästi vahvempi ja vei mestaruuden voitoin 4–0. Bluesin finaalipaikka korosti uuden divisioonarakenteen epätasapainoa: länsijoukkueet olivat alkuvaiheessa heikompia kokeneisiin itäjoukkueisiin verrattuna, mutta laajennusjoukkueiden menestys lisäsi sarjan monimuotoisuutta ja katsojaintoa.

Vaikutukset ja merkitys

1967–68-kausi muutti NHL:n kehityssuuntaa pysyvästi. Laajennus kasvatti sarjan pelaajamarkkinoita ja toi sarjaan uusia faneja ja kaupunkeja. Samalla se aloitti laajentumisen aikakauden, joka jatkui seuraavina vuosikymmeninä. Vaikka monet uusista joukkueista kamppailivat alussa tasaisen kilpailukyvyn kanssa, laajennus loi pohjan NHL:n kansalliselle kasvulle ja nykyaikaiselle liigarakenteelle.

Lyhyt yhteenveto

  • Kauden runkosarja: 12 joukkuetta, 74 ottelua per joukkue.
  • Merkittävin muutos: kuuden uuden seuran lisäys (laajennus).
  • Divisioonat: East (Original Six) ja West (laajennusjoukkueet).
  • Pudotuspelit: divisioonakohtaiset sijoitukset ja pudotuspelit, joiden päätteeksi Montreal voitti Stanley Cupin St. Louisia vastaan.

Tämä kausi merkitsee NHL-historiassa rajapyykkiä, jossa liiga laajeni ja muuttui yhä kansainvälisemmäksi ja kaupallisemmaksi, samalla säilyttäen perinteisen, korkeatasoisen jääkiekkotason.

Runkosarja

Lopullinen sijoitus

Huomautus: GP = pelatut pelit, W = voitot, L = tappiot, T = tasapelit, Pts = pisteet, GF = maalit, GA = maalit, PIM = rangaistukset minuutteina.
Huom: Joukkueet, jotka pääsivät pudotuspeleihin, on lihavoitu.

Itäinen divisioona

GP

W

L

T

Pts

GF

GA

PIM

Montreal Canadiens

74

42

22

10

94

236

167

700

New York Rangers

74

39

23

12

90

226

183

673

Boston Bruins

74

37

27

10

84

259

216

1043

Chicago Black Hawks

74

32

26

16

80

212

222

606

Toronto Maple Leafs

74

33

31

10

76

209

176

634

Detroit Red Wings

74

27

35

12

66

245

257

759

 

Läntinen divisioona

GP

W

L

T

Pts

GF

GA

PIM

Philadelphia Flyers

74

31

32

11

73

173

179

987

Los Angeles Kings

74

31

33

10

72

200

224

810

St. Louis Blues

74

27

31

16

70

177

191

792

Minnesota North Stars

74

27

32

15

69

191

226

738

Pittsburgh Penguins

74

27

34

13

67

195

216

554

Oaklandin hylkeet

74

15

42

17

47

153

219

787

Pisteytysjohtajat

Huomautus: GP = pelatut ottelut; G = maalit; A = syötöt; Pts = pisteet.

Pelaaja

Joukkue

GP

G

A

PTS

PIM

Stan Mikita

Chicago Black Hawks

72

40

47

87

14

Phil Esposito

Boston Bruins

74

35

49

84

21

Gordie Howe

Detroit Red Wings

74

39

43

82

53

Jean Ratelle

New York Rangers

74

32

46

78

18

Rod Gilbert

New York Rangers

74

29

48

77

12

Bobby Hull

Chicago Black Hawks

71

44

31

75

39

Norm Ullman

Toronto Maple Leafs

71

35

37

72

28

Alex Delvecchio

Detroit Red Wings

74

22

48

70

14

John Bucyk

Boston Bruins

72

30

39

69

8

Ken Wharram

Chicago Black Hawks

74

27

42

69

18

Johtavat maalivahdit

Huomautus: GP = Pelit pelataan; Min - minuuttia pelattu; GA = Maalit vastaan; GAA = Maalit vastaan keskimäärin; W = Voitot; L = tappiot; T = Ties; EN = Tyhjä Net Maalit vastaan; SO = Shutoutit

Pelaaja

Joukkue

GP

MIN

GA

GAA

W

L

T

FI

SO

 

Playoffs

Pudotuspelien sarjataulukko

 

Neljännesvälierät

Puolivälierät

Stanley Cup Final

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1

 Montreal Canadiens

4

 

3

 Boston Bruins

0

 

 

1

 Montreal Canadiens

4

 

Itäinen divisioona

 

4

 Chicago Black Hawks

1

 

2

 New York Rangers

2

 

4

 Chicago Black Hawks

4

 

 

 

E1

 Montreal Canadiens

4

 

W3

 St. Louis Blues

0

 

1

 Philadelphia Flyers

3

 

3

 St. Louis Blues

4

 

 

3

 St. Louis Blues

4

Läntinen divisioona

 

4

 Minnesota North Stars

3

 

2

 Los Angeles Kings

3

 

4

 Minnesota North Stars

4

 

Finaalit

katso 1968 Stanley Cupin finaalit

NHL-palkinnot

1967-68 NHL-palkinnot

Prince of Wales Trophy:

Montreal Canadiens

Clarence S. Campbell Bowl:

Philadelphia Flyers

Art Ross Trophy:

Stan Mikita, Chicago Black Hawks

Bill Mastertonin muistopokaali:

Claude Provost, Montreal Canadiens

Calder Memorial Trophy:

Derek Sanderson, Boston Bruins

Conn Smythe Trophy:

Glenn Hall, St. Louis Blues

Hart Memorial Trophy:

Stan Mikita, Chicago Black Hawks

James Norris Memorial Trophy:

Bobby Orr, Boston Bruins

Lady Byng Memorial Trophy:

Stan Mikita, Chicago Black Hawks

Plus-Minus Leader:

Dallas Smith, Boston Bruins

Vezina Trophy:

Rogatien Vachon & Gump Worsley, Montreal Canadiens

Lester Patrick Trophy:

Thomas F. Lockhart, Walter A. Brown, kenraali John R. Kilpatrick.

All-Star-joukkueet

Ensimmäinen joukkue

  Asema 

Toinen joukkue

Gump Worsley, Montreal Canadiens

G

Ed Giacomin, New York Rangers

Bobby Orr, Boston Bruins

D

J.C. Tremblay, Montreal Canadiens

Tim Horton, Toronto Maple Leafs

D

Jim Neilson, New York Rangers

Stan Mikita, Chicago Black Hawks

C

Phil Esposito, Boston Bruins

Gordie Howe, Detroit Red Wings

RW

Rod Gilbert, New York Rangers

Bobby Hull, Chicago Black Hawks

LW

Johnny Bucyk, Boston Bruins

 

Aiheeseen liittyvät sivut

 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3