Bertolt Brecht: saksalainen runoilija ja näytelmäkirjailija (1898–1956)

Bertolt Brecht (syntynyt Eugen Berthold Friedrich Brecht ;* 10. helmikuuta 1898 Augsburg; † 14. elokuu 1956 Berliini) oli saksalainen runoilija ja näytelmäkirjailija.

Bertolt Brecht oli 1900-luvun merkittävimpiä saksalaisia kirjailijoita ja teatteriteoreetikkoja. Hänen työnsä yhdistivät poliittisen vakaumuksen, kokeilevan kieltenkäytön ja uudenlaisen teatterityylin, joka pyrki herättämään yleisössä kriittistä ajattelua enemmän kuin emotionaalista samaistumista. Brechtin teokset ja teatteriteoria ovat vaikuttaneet laajasti moderniin draamaan ja näyttämötyöhön ympäri maailman.

Elämä lyhyesti

Brecht syntyi Augsburgissa 1898. Nuoruudessaan hän alkoi kirjoittaa runoja ja näytelmiä, ja 1920-luvulla hän siirtyi Berliiniin, missä hänen teoksensa ja teatterilliset kokeilunsa saivat laajempaa huomiota. Hän teki useita yhteistyöitä säveltäjien kuten Kurt Weillin ja Hanns Eislerin kanssa. Natsien noustua valtaan 1933 Brecht pakeni Saksasta ja vietti pitkän vaiheellisen maanpaon, joka toi hänet eri puolille Eurooppaa ja lopulta Yhdysvaltoihin. Toisen maailmansodan jälkeen Brecht palasi Eurooppaan ja asettui lopulta Itä-Berliiniin, missä hän perusti yhdessä vaimonsa Helene Weigelin kanssa kuuluisan Berliner Ensemble -ryhmän. Hän kuoli Berliinissä 1956.

Kirjallinen työ ja tärkeimmät teokset

Brecht kirjoitti näytelmiä, runoja ja teatteriteoreettisia tekstejä. Hänen näytelmänsä käsittelivät usein yhteiskunnallisia kysymyksiä, vallan ja talouden dynamiikkaa sekä moraalisia ristiriitoja. Tunnetuimpia näytelmiä ovat:

Aufstieg und Fall der Stadt Mahagonny (Nousu ja tuho: Mahagonyn kaupunki) (1927–1930) – satiiri kapitalismin ja moraalittomuuden teemoista.
Die Dreigroschenoper (Kolmen pavun ooppera / The Threepenny Opera) (1928) – yhdessä Kurt Weillin kanssa toteutettu musiikkiteos, joka yhdistää kabareen ja yhteiskuntakritiikin.
Mutter Courage und ihre Kinder (Äiti Courage ja hänen lapsensa) (kirjoitettu 1939–1941, ensi-ilta 1941–1943) – sota- ja kapitalismikritiikkiä käsittelevä eepos.
Leben des Galilei (Galilein elämä) (1938–1943) – tiedemiehen ja yhteisön välisen ristiriidan kuvaus, tiedonvastuun teoksia.
Der kaukasische Kreidekreis (Kaukasian liitutaulu) (1944) – oikeudenmukaisuuden ja yksilön moraalin pohdintaa ilmaiseva näytelmä.
Der gute Mensch von Sezuan (Hyvä ihminen Sezwanista) (kirjoitettu 1939–1943) – kysymys hyvästä ihmisestä epäsuotuisissa oloissa.

Teatteriteoria ja tyylit

Brecht kehitti niin kutsutun "epookkisen (epic) teatterin" käsitteen sekä työvälineitä, joilla katsojan emotionaalinen samaistuminen ja katoava eläytyminen pyrittiin estämään. Tähän liittyvä keskeinen käsite on saksankielinen Verfremdungseffekt (vieraannuttamisvaikutus), joka tarkoittaa näyttämöllisiä keinoja, joiden avulla yleisö pidetään kriittisen etäisyyden päässä tapahtumista. Brecht korosti teatterin opettavaista ja yhteiskunnallista roolia: hänen tavoitteensa oli saada katsojat arvioimaan ja muuttamaan yhteiskunnallisia oloja eikä vain viihdyttämään heitä.

Teoreettisissa teksteissään, kuten Pieni organon teatterille ("Kleines Organon für das Theater", 1948), Brecht eritteli draaman ja esityksen keinoja, näyttelijäntyön tekniikoita sekä musiikin ja laulun asemaa näytelmissä. Hän kehotti näyttelijöitä tarkastelemaan roolejaan analysoivasti ja esittämään henkilöhahmoja olosuhteiden tuotteina sen sijaan, että he pyrkisivät kokonaisvaltaiseen psykologiseen eläytymiseen.

Poliittisuus ja yhteiskunnallinen vaikutus

Brechtin tuotanto on vahvasti poliittinen. Hän suhtautui kriittisesti kapitalismiin ja sodan rakenteisiin ja piti teatteria keinona herättää yhteiskunnallista tietoisuutta. Vaikka hän kuului vasemmistolaiseen kulttuurikenttään ja vaikutti neuvostoliittolaisiin intresseihin, hänen suhteensa kommunistiseen liikkeeseen oli monimutkainen ja itsenäinen – Brecht ei suostunut yksinkertaisesti puolustamaan minkään puolueen linjaa taiteessaan.

Perintö

Brechtin vaikutus näkyy laajasti 1900-luvun teatterissa, elokuvassa ja kirjallisuudessa. Hänen ideoitaan käytetään yhä pedagogisina työkaluina näyttelijäntyössä ja ohjauksessa, ja hänen näytelmiään esitetään ja tulkitaan jatkuvasti uudesta näkökulmasta. Berliner Ensemble jatkoi Brechtin perinteen ylläpitämistä, ja hänen tekstejään on käännetty useille kielille ja sovitettu eri esitysmuotoihin.

Valikoima tekstejä ja lähteitä

Brechtin runoja, näytelmiä ja teoreettisia kirjoituksia on julkaistu laajasti suomeksi ja muilla kielillä. Hänen teostensa monet käännökset ja nykyaikaistukset tarjoavat erilaisia tulkintamahdollisuuksia sekä tutkijoille että näyttämöammattilaisille.

Yhteenvetona: Bertolt Brecht oli kiistaton uudistaja ja teoreetikko, jonka työ yhdisti taiteellisen kokeilun, poliittisen kantaaottavuuden ja didaktisen tavoitteellisuuden. Hänen perintönsä elää edelleen sekä teoreettisena että käytännöllisenä inspiraationa nykyaikaisessa teatterissa.

Life

Brecht kävi koulunsa Augsburgissa, jossa hänen isänsä oli paperitehtaan johtaja. Hän suoritti tutkinnon vuonna 1917. Sen jälkeen hän opiskeli luonnontieteitä, lääketiedettä ja kirjallisuutta Ludwig-Maximilians-yliopistossa Münchenissä. Hän joutui keskeyttämään opintonsa, koska hänen oli mentävä armeijaan.

1920-luvulla Brecht lähti Berliiniin ja tuli osaksi kulttuurielämää. Hän tapasi toisen vaimonsa Helene Weigelin Berliinissä ja avioitui tämän kanssa erottuaan ensimmäisestä vaimostaan. Toisen vaimonsa kanssa Brecht sai toisen pojan.

Berliinissä hän tapasi paljon Weimarin tasavallan taiteilijoita ja intellektuelleja. Hänen teoksistaan tuli hyvin kriittisiä kapitalistista yhteiskuntaa kohtaan (esim. "Aufstieg und Fall der Stadt Mahagonny" (1930)). Monet hänen ystävistään olivat kommunisteja, mutta hän ei koskaan liittynyt KPD:hen. Hänen tunnetuin teoksensa oli tuolta ajalta "Dreigroschenoper".

Vuonna 1933 natsit kielsivät joidenkin hänen teostensa soittamisen ja pidättivät joitakin hänen ystäviään. Reichstagin palon jälkeen hän matkusti Saksasta Prahaan, Wieniin, Sveitsiin ja Tanskaan.

Seuraavat viisi vuotta hän asui Tanskassa. Vuonna 1938 hän kirjoitti kirjan "Das Leben des Galilei" (Galilein elämä) Galileo Galileista, jota inkvisitio jahtasi, koska hän halusi kertoa tieteellisen totuuden.

Kun Saksa miehitti Tanskan, hän joutui jälleen kerran pakenemaan.

Hän lähti Ruotsiin, sitten Suomeen ja lopulta Neuvostoliiton Moskovaan. Edes Stalinin aikana hän ei ollut turvassa. Siksi hän lensi Kiinan kautta Yhdysvaltoihin. Hän asui ja työskenteli Kaliforniassa ja käänsi paljon tekstiä.

Vuonna 1947, McCarthyn aikakaudella, House Un-American Activities Committee (HUAC) tutki häntä, koska häntä epäiltiin kommunistiksi. Hän antoi lausunnon ja sanoi, ettei ollut koskaan ollut kommunistisen puolueen jäsen. Sen jälkeen hän lensi takaisin Sveitsiin - ainoaan paikkaan, jonne hän saattoi tuolloin mennä.

Vuonna 1948 hän sai palata Berliiniin, Itä-Berliiniin. Hän oli tärkeä kirjailija ja ohjaaja nuorelle Itä-Saksalle. Kesäkuun 17. päivänä 1953 järjestetyn työläisten mielenosoituksen jälkeen Brecht valitti Itä-Saksan hallituksesta, mikä aiheutti hänelle vaikeuksia. Siitä lähtien hän joutui yhä enemmän eristyksiin.

Brecht kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1956 58-vuotiaana Berliinissä.

Works

Draamat (aikajärjestyksessä)

Baal
Trommeln in der Nacht
Im Dickicht der Städte
Leben Eduards des Zweiten von England
Mann ist Mann
Die Dreigroschenoper
Aufstieg und Fall der Stadt Mahagonny (Opernlibretto)
Der Ozeanflug, myös Der Lindberghflug, myös Der Flug der Lindberghs
Das Badener Lehrstück vom Einverständnis, auch Lehrstück
Der Jasager. Der Neinsager (Opernlibretti / Lehrstücke [Schuloper])
Die Maßnahme (oppikirja)
Die heilige Johanna der Schlachthöfe
Die Ausnahme und die Regel (oppikirja)
Die Mutter
Die Rundköpfe und die Spitzköpfe
Die Horatier und die Kuriatier (oppikappale)
Furcht und Elend des Dritten Reiches (Kolmannen valtakunnan loppu)
Galilein elämä
Mutter Courage und ihre Kinder
Das Verhör des Lukullus, auch Lukullus vor Gericht, auch Die Verurteilung des Lukullus (Hörspiel, myöhemmin Opernlibretto)
Der gute Mensch von Sezuan
Herr Puntila und sein Knecht Matti
Der aufhaltsame Aufstieg des Arturo Ui
Die Gesichte der Simone Machard auch Die Stimmen (vgl. Lion Feuchtwanger Simone)
Schweyk im Zweiten Weltkrieg
Der kaukasische Kreidekreis
Die Tage der Commune
Turandot tai Der Kongreß der Weißwäscher (Turandot tai Der Kongreß der Weißwäscher)
Antigonen käsittely (1947)
Coriolanuksen työstäminen Shakespearelta (1952/53).

Yksinäiset näytelmät

Die Bibel
Die Gewehre der Frau Carrar
Die Hochzeit, auch Die Kleinbürgerhochzeit
Der Bettler tai Der tote Hund
Prärie (Opernlibretto)
Er treibt einen Teufel aus
Lux in Tenebris
Der Fischzug
Dansen
Mitä maksaa se rauta?
Die sieben Todsünden, myös Die sieben Todsünden der Kleinbürger (Ballettlibretto)

Sanoitukset

Lyriikan syklit

Lieder zur Klampfe von Bert Brecht und seinen Freunde (1918)
Psalmen (1920)
Bertolt Brechts Hauspostille (1916-1925)
Die Augsburger Sonette (1925-1927)
Die Songs der Dreigroschenoper (1928)
Aus dem Lesebuch für Städtebewohner (1926-1927).
Die Nachtlager (1931)
Geschichten aus der Revolution (1932)
Sonette (1932-1934)
Englische Sonette (1934)
Lieder Gedichte Chöre (1933)
Kiinalaisia muistelmia (1938-1949)
Studien (1934-1938)
Svendborger Gedichte ([1926]-1937)
Steffinsche Sammlung (1939-1942)
Hollywoodelegien (1942)
Gedichte im Exil ([1944])
Deutsche Satiren (1945)
Kinderlieder (1950)
Buckower Elegien (1953)

Lyriikat ja laulut (ei täydellinen)

Choral vom Manne Baal
Ballade von den Seeräubern
Die Legende vom toten Soldaten
Die Liebenden, auch Terzinen über die Liebe
Der Schneider von Ulm
An die Nachgeborenen
Die Lösung
Mein Bruder war ein Flieger
Fragen eines lesenden Arbeiters
Erinnerung an die Marie A.
Schlechte Zeit für Lyrik
Resolution der Kommunarden
Morgens und abends zu lesen
Kinderhymne

Prosa

Bargan läßt es sein
Geschichten vom Herrn Keuner
Dreigroschenroman
Der Augsburger Kreidekreis
Flüchtlingsgespräche
Kalendergeschichten
Die unwürdige Greisin
Die Geschäfte des Herrn Julius Cäsar

Ausgaben

Sämtliche Stücke in einem Band. Komet, 2002, ISBN 3-89836-302-3.
Die Gedichte in ein Band. Suhrkamp Verlag, Frankfurt am Main 2002, ISBN 3-518-02269-5.
Große kommentierte Berliner und Frankfurter Ausgabe. Aufbau Verlag u. a., Berlin u. a. 1988-2000, ISBN 3-351-00601-2, 30 Bände [1]
Geschichten vom Herrn Keuner. Zürcher Fassung. Herausgegeben von Erdmut Wizisla. Suhrkamp Verlag Frankfurt am Main 2004. ISBN 3-518-41660-X (Enthält erstmals veröffentlichte Geschichten aus einer Zürcher Fund im Jahr 2000.)

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Bertolt Brecht?

V: Bertolt Brecht oli saksalainen runoilija ja näytelmäkirjailija.

K: Milloin hän syntyi?

V: Hän syntyi 10. helmikuuta 1898 Augsburgissa.

Q: Mikä on hänen koko nimensä?

V: Hänen koko nimensä on Eugen Berthold Friedrich Brecht.

K: Missä hän asui?

V: Hän asui Berliinissä.

K: Milloin hän kuoli?

V: Hän kuoli 14. elokuuta 1956 Berliinissä.

K: Minkä kansallisuuden hän oli?

V: Hän oli saksalainen.

K: Kuinka vanha hän oli kuollessaan?

V: Hän oli 58-vuotias kuollessaan.