Judith Barsi (6. kesäkuuta 1978 - 25. heinäkuuta 1988) oli yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä, joka muistetaan etenkin äänirooleistaan animaatioissa ja laajasta mainosurastaan. Hän syntyi Los Angelesissa, Kaliforniassa. Jo hyvin nuorena löydettynä hän aloitti työnsä mainoksissa ja esiintyi uransa aikana yli 70 mainoksessa sekä useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa.

Ura

Barsi huomattiin luisteluradalta, kun hän oli viisivuotias; hänen vanhempansa kertovat, että hän saattoi itse vielä luulla olevansa kolmevuotias. Nuoresta iästään huolimatta hän teki määrätietoisen uran viihdealalla ja sai paljon työtä mainosten lisäksi myös elokuvissa. Hän näytteli muun muassa Thea Brodya elokuvassa elokuvassa Jaws 4: The Revenge (Jaws 4: Kosto) vuonna 1987.

Judith teki merkittäviä äänirooleja animaatioissa: hän ääninäytteli "Duckya" elokuvassa Maa ennen aikojaan ja Annie-Maria elokuvassa All Dogs Go to Heaven (Kaikki koirat menevät taivaaseen). Molemmat äänitykset valmistuivat ennen hänen kuolemaansa, mutta elokuvat julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen, ja ne ovat osaltaan säilyttäneet hänen muistoaan yleisön mielissä.

Judith esiintyi uransa aikana monenlaisissa tuotannoissa ja teki työtä sekä mainos- että elokuva-alalla. Myöhemmin elämässään hän sai kasvuhormonipistoksia kasvunsa edistämiseksi.

Tausta ja perhe

Barsi oli unkarilaistaustaisen perheen tytär: hänen vanhempansa olivat maahanmuuttajia, József Barsin ja Maria Barsin (o.s. Benkő). He olivat paenneet Unkarin neuvostomiehitystä vuonna 1956 ja asettuneet Los Angelesiin. Maria Barsi oli alun perin itsekin haaveillut näyttelijän urasta, ja myöhemmin hän toivoi tyttärestään uutta näyttelijäpolvea perheessä.

Väkivalta ja kuolema

Judithin perhe-elämä oli kuitenkin vaikea. Hänen isänsä Jozef oli tunnettu mustasukkaisesta ja vainoharhaisesta käytöksestään. Hän pahoinpiteli sekä Judithia että hänen äitiään useiden vuosien ajan. Tilanne eskaloitui heinäkuussa 1988.

Heinäkuun 25. päivänä 1988 noin kello 20.30 Jozsef ampui Judithia päähän; hän kuoli välittömästi. Myös Judithin äiti sai surmansa, kun hän juoksi käytävälle katsomaan, mitä oli tapahtunut. Sen jälkeen Jozsef meni autotalliin ja tappoi itsensä. Judith oli kuollessaan vain 10-vuotias.

Jälkivaikutus ja muisto

Judith Barsin traaginen kuolema herätti julkista huomiota ja keskustelua lapsinäyttelijöiden suojelusta sekä perheväkivallan tunnistamisesta ja ehkäisemisestä. Hänen lyhyt mutta merkittävä uransa äänirooleissa ja lukuisissa mainoksissa on tehnyt hänestä pysyvän muiston monien elokuvien ja animaatioiden katsojille. Hänen työpanostaan arvostetaan yhä erityisesti niissä animaatioissa, joissa hänen nuori, tunnistettava äänensä on osa elokuvien tunneilmaisua.

Judith Barsi jäi elämään fanien ja alan ammattilaisten muistoihin lahjakkaana lapsenäyttelijänä, jonka ura keskeytyi traagisesti. Hänen tarinansa muistuttaa myös ympäristön ja viranomaisten vastuusta tunnistaa ja puuttua lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan.