Esikolumbialaiset kulttuurit: Mesoamerikka, Andit ja alkuperäiskansat

Tutustu esikolumbialaisiin kulttuureihin: Mesoamerikan mayat ja atsteekit, Andien inkat sekä Amerikan alkuperäiskansojen rikas historia, arkkitehtuuri ja perinteet.

Kolumbusta edeltävällä aikakaudella tarkoitetaan Amerikan historiaa ja esihistoriaa ennen kuin Amerikan mantereella oli merkittäviä eurooppalaisia vaikutteita.

Sana prekolumbialainen viittaa aikakauteen ennen Kristoffer Kolumbusta, mutta joskus se voi sisältää myös Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurien historian, kun ne jatkoivat kehittymistään Kristoffer Kolumbuksen ensimmäisen maihinnousun jälkeen vuonna 1492, kunnes eurooppalaiset valloittivat ne tai vaikuttivat niihin, vaikka tämä tapahtuikin vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja Kolumbuksen saapumisen jälkeen.

Esikolumbiaaninen voi tarkoittaa myös minkä tahansa Amerikan suurten alkuperäiskansojen kulttuuria, kuten Mesoamerikan (atsteekit ja mayat) ja Andien (inkat, moche ja chibchat) kulttuuria.

Mesoamerikka: kaupungit, kirjoitus ja kalenterit

Mesoamerikka kattaa Keski-Amerikan alueen ja Etelä-Meksikon. Alueella kehittyi useita korkeakulttuureja, joista tunnetuimpia ovat mayat, atsteekit, teotihuacanit, olmekit, zapotekeet ja tolteekit. Nämä yhteisöt rakensivat suuria kaupunkeja, monimutkaisia uskonnollisia keskuksia sekä vaikuttavaa arkkitehtuuria ja taidetta.

Mesoamerikalaiset kehittivät itsenäisesti kirjoitusjärjestelmiä (esimerkiksi mayojen hieroglyfit), kehittyneitä kalentereita ja astronomisia havaintoja. Maa- ja vesiviljely olivat talouden perusta: maissin (maissi), papujen ja kurpitsojen viljely mahdollisti väestönkasvun ja kaupunkien syntymisen. Väestörakenteessa näkyi selkeä sosiaalinen hierarkia: hallitsijat, papit, soturit, käsityöläiset ja viljelijät.

Uskonto oli keskeistä yhteiskunnassa. Seremonialliset rakenteet, temppelit ja uhrimenot yhdistivät poliittisen ja uskonnollisen vallan. Kaupankäynti ja kauppareitit yhdistivät eri alueita: arvokasta oli esimerkiksi obsidiaani, keramiikka ja tekstiilit sekä mausteet ja jalometallit.

Andien kulttuurit: vuoristo‑innovaatiot ja laajat valtakunnat

Andien alueella Etelä-Amerikassa syntyi useita itsenäisiä korkeakulttuureja, joista merkittävimmät ennen inkoja olivat chavín, nazca, moche, wari ja tiwanaku. Inkavalta (Tahuantinsuyo) oli Andien viimeinen ja laajin valtakunta ennen eurooppalaisten tuloa, ja se yhdisti laajoja alueita nykypäivän Perusta, Boliviasta ja Etelä-Ecuadorista aina Chileen asti.

Andien kulttuureille oli ominaista terrassiviljely, kallioon hakatut kastelujärjestelmät, perunankaltainen maatalous, sekä korkeatasoiset tekstiilit ja metallityöt (kulta, hopea, kupari). Maantieteelliset haasteet johtivat innovaatioihin: tieverkostot (inkojen kävelytiet), varastointi- ja hallintojärjestelmät sekä monimuotoiset viljelymenetelmät mahdollistivat suuren väestön ylläpidon vuoristoilmastossa.

Taide, käsityöt ja teknologia

Esikolumbialaiset yhteisöt kehittivät korkeata käsityötaitoa: keramiikkaa, puuveistoksia, tekstiilejä, metalliesineitä ja monumentaalista kivirakentamista. Monet kulttuurit tekivät myös edistyksellisiä maataloustekniikoita kuten säilöntää, kastelua ja maatalouden monimuotoistamista, joilla sopeuduttiin erilaisiin ilmastoihin ja ympäristöihin.

Rakennustekniikat ja kaupunkisuunnittelu näkyvät edelleen raunioina: pyramidit, aukioalueet, asuinalueet ja kastelujärjestelmät kertovat yhteiskuntien monimutkaisuudesta ja organisaatiosta.

Yhteiskunta, kauppa ja ympäristö

Esikolumbialaiset yhteiskunnat vaihtelivat pienistä kyläyhteisöistä suuriin kaupunkivaltioihin ja imperiumeihin. Poliittiset järjestelmät sisälsivät kuninkaita ja ylimystöä sekä uskonnollisesti valtaistetun papiston. Sotilaalliset konflikstit ja liittoutumat muokkasivat alueellista valtarakennetta.

Kaupankäynti yhdisti alueita: merenrannikon, ylängöt ja sisämaan yhteisöt vaihtoivat tuotteita ja ideoita. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja niiden hallinta olivat tärkeitä, mutta myös ympäristömuutokset, kuivat ja metsäkuvioiden muuttuminen vaikuttivat joidenkin kaupunkien laskuun tai muutoksiin.

Kontaktin seuraukset ja esikolumbialaisen perinnön vaikutus

Eurooppalaisten saapuminen aiheutti dramaattisia muutoksia: taudit, sotilaallinen valloitus ja taloudelliset uudelleenjärjestelyt johtivat monien kulttuurien nopeaan heikkenemiseen. Silti alkuperäiskansojen perinteet, kieli, käsityöt ja uskonnolliset käytännöt säilyivät monin tavoin ja ovat yhä näkyvästi läsnä Latinalaisen Amerikan kulttuurissa.

Arkeologia ja alkuperäiskansojen omat kertomukset auttavat ymmärtämään esikolumbialaisten kulttuurien monimuotoisuutta ja saavutuksia. Monilla alueilla tehdään edelleen tutkimusta ja restaurointia, ja monet muinaiset paikat ovat arvostettuja kulttuuriperintökohteita ja matkailukohteita.

Mistä oppia lisää

Jos haluat syventää tietoa, etsi tietoa arkeologisista kaivauksista, esineistöstä, käännöksistä ja paikallisista alkuperäiskansojen lähteistä. Museoissa ja yliopistojen julkaisuissa on paljon aineistoa, joka valottaa eri alueiden erityispiirteitä ja historian kerrostumia.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä tarkoittaa termi "esikolumbialainen"?

K: Kuinka kauan esikolumbiaaninen aikakausi kesti?

Kysymys: Mitkä ovat esimerkkejä suurista alkuperäiskansojen sivilisaatioista esikolumbiaaniselta aikakaudelta?

K: Mitä todisteita meillä on näistä muinaisista sivilisaatioista?

K: Kuka oli Kristoffer Kolumbus?

Kysymys: Miten Euroopan vaikutus vaikutti intiaanien elämään tällä ajanjaksolla?

Hae kirjaimella