Brasilia oli yksi toisen maailmansodan liittolaisista. Se oli myös ainoa Etelä-Amerikan liittolainen, joka lähetti joukkoja. Maa osallistui merkittävästi sotaponnisteluihin. Se lähetti retkikuntajoukon taistelemaan liittoutuneiden rinnalla Italian kampanjassa. Brasilian laivasto ja ilmavoimat auttoivat liittoutuneita Atlantilla vuodesta 1942 sodan päättymiseen vuonna 1945.
Poliittinen tausta ja sodanjulistus
Aluksi Brasilian hallitus pysytteli virallisesti puolueettomana, mutta poliittinen ja taloudellinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa kasvoi 1930-luvun lopulta lähtien. Saksalaisten sukellusveneiden hyökkäykset brasilialaisia kauppalaivoja vastaan vuonna 1942 sekä kasvava paine liittoutuneiden suunnalta johtivat siihen, että Brasilia katkaisi yhteydet Akseihin ja liittyi sodankäyntiin liittoutuneiden puolella kesä–syksyllä 1942. Tämän seurauksena Brasilian valtiollinen tuki ja sotaresurssit suunnattiin liittoutuneiden hyväksi.
Força Expedicionária Brasileira (FEB) — Brasilian maajoukot Italiassa
Brasilialainen retkikuntajoukko tunnetaan portugalinkielisellä nimellä Força Expedicionária Brasileira (FEB). FEB lähetettiin Italiaan ja se osallistui taisteluihin liittoutuneiden rinnalla, erityisesti keskisessä Italian rintamissa ja Göttin linjan hyökkäyksissä. Brasilialaiset joukot toimivat yhdessä muiden liittoutuneiden divisioonien kanssa ja osallistuivat tukitoimiin, piirityksiin ja hyökkäyksiin vaikeissa maastoissa, joissa olosuhteet olivat usein ankaria etenkin talvella.
Ilmavoimat ja merivoimat Atlantilla
Brasilialla oli merkittävä rooli Atlantin merenkulun suojaamisessa. Maan merivoimat osallistuivat konvojen saattamiseen ja sukellusveneitä vastaan käytäviin partioihin yhteistyössä liittoutuneiden laivastojen kanssa. Brasilian ilmavoimat lähettivät hävittäjä- ja tiedusteluyksiköitä, jotka osallistuivat merivalvontaan ja maataisteluiden tukitehtäviin. Italiassa toiminut brasilialainen lentoryhmä, 1º Grupo de Aviação de Caça, lensi P-47 Thunderbolteilla ja oli tunnettu motosta "Senta a Pua!" — se tarjosi maahyökkäysten ilma- ja lähitukea.
Yhdysvaltain tukitoimet ja sotilaallinen yhteistyö
Yhdysvallat perusti useita tukikohtia Brasiliaan, erityisesti maan koillisrannikolle (esimerkiksi Natal ja Recife), jotka olivat tärkeitä Atlantin ylityksissä ja lentokoneiden huollossa. Nämä tukikohdat mahdollistivat sotakaluston ja joukkojen siirron Afrikkaan ja Eurooppaan sekä paransivat meriliikenteen suojausta Etelä-Atlantilla. Brasilian osallistuminen sodan ponnisteluihin myös syvensi poliittista ja sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
Kotirintama, talous ja yhteiskunnallinen merkitys
Sodanaikainen mobilisaatio kiihdytti Brasilian teollistumista ja infrastruktuurin kehitystä. Sotatarpeet ja liittoutuneiden tuki edistivät muun muassa kuljetus- ja tuotantokapasiteetin laajentamista. Sota-aika vaikutti myös sisäpoliittiseen tilanteeseen: paluuta demokraattisempiin hallintomuotoihin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin seurasi sodan jälkeen. Useat sota-ajan kokemukset ja kansainvälinen asema vahvistivat Brasilian roolia kansainvälisissä suhteissa sodan jälkeen.
Perintö ja muisto
Brasilian osallistuminen toisessa maailmansodassa on jäänyt tärkeäksi osaksi maan sotahistoriaa. FEB:n ja ilmavoimien toiminta Italiassa sekä merivoimien tehtävät Atlantilla muistetaan veteraaniyhteisöissä, museoissa ja muistomerkeissä. Sodan aikana luodut kansainväliset suhteet ja teolliset muutokset vaikuttivat myös Brasilian asemaan sodan jälkeisessä maailmassa, muun muassa sen osallistumiseen perustettaessa Yhdistyneitä Kansakuntia ja sen kasvaneeseen rooliin Latinalaisen Amerikan politiikassa.
- Keskeistä: Brasilia oli ainoa Etelä-Amerikan maa, joka lähetti maajoukkoja Eurooppaan.
- Ilmavoimat: taisteluhävittäjiä Italiassa (esim. P-47) ja ilmaisku- ja lähitukitoimia.
- Merivoimat: Atlantin konvojen saattaminen ja sukellusveneitä vastaan toimiminen.
- Vaikutus: sotatoimet vahvistivat Brasilian kansainvälistä asemaa ja edistivät taloudellista modernisaatiota.

