Camellia on Theaceae-sukuun kuuluva kukkivien kasvien suku, joka on kotoisin Itä- ja Etelä-Aasiasta Himalajalta itään Japaniin ja Indonesiaan. Tutkijat keskustelevat edelleen siitä, kuinka monta lajia suvussa on; Linnaeus nimesi suvun jesuiittabotaanikko Fr. Georg Joseph Kamelin kunniaksi. Kamel toi C. japonican Manilasta Espanjaan. Lajien määrä vaihtelee arviolta noin 100:n ja 250:n välillä, ja monet lajit sekä kultivarit ovat suosittuja koristekasveina.

Ne ovat ikivihreitä pensaita ja pieniä puita, joiden pituus vaihtelee yleensä 2–20 metriin. Lehdet ovat vuorotellen aseteltuja, yksinkertaisia, paksuja, usein hammastettuja ja kiiltäviä; ne ovat tavallisesti 3–17 cm pitkiä. Kukat ovat näyttäviä, halkaisijaltaan 1–12 cm; luonnonoloissa monilla lajeilla on 5–9 terälehteä. Värit vaihtelevat valkoisesta vaaleanpunaiseen ja punaiseen, ja muutamissa lajeissa on keltaisia kukkia. Hedelmä on kuiva kapseli, joka voi jakautua 1–5 lokeroon, joista kukin sisältää 1–8 siementä.

Suku on yleisesti sopeutunut happamiin maaperiin eikä se menesty hyvin liidulla tai muilla kalsiumrikkailla mailla. Useimmat lajit vaativat myös runsaasti sadetta tai tasaista kosteutta eivätkä siedä kuivuutta. Monet lajit viihtyvät varjoisissa tai puolivarjoisissa paikoissa metsäisissä oloissa, missä maaperä on runsashumuksinen ja hyvin vettä läpäisevä.

Useiden perhoslajien toukat käyttävät kamelialajeja ravintokasveina, ja kasvit ovat myös pölyttäjien, kuten mehiläisten, huomion kohteena runsaiden kukkiensa vuoksi. Joillakin lajeilla esiintyy luonnossa paikallista uhanalaisuutta, kun elinympäristöä tuhotaan.

Kasvatus ja hoito

Kameliat ovat suosittuja koristekasveja puutarhoissa ja puistoissa. Menestykseksesi ota huomioon seuraavat perusasiat:

  • Valo: Parhaiten kameliat kasvavat puolivarjossa. Liiallinen suora auringonpaiste voi polttaa lehtiä, mutta liian tiukka varjo vähentää kukintaa.
  • Maaperä: Käytä happamaa, runsashumuspitoista ja hyvin vettä läpäisevää multausta. Ihanteellinen pH on yleensä 4,5–6,0.
  • Kastelu: Säännöllinen kastelu on tärkeää varsinkin kukinta-aikana ja nuorena. Vältä seisovaa vettä, joka voi aiheuttaa juurimätää.
  • Lannoitus: Käytä happamuutta tukevia lannoitteita (erityisesti erikoislannoitteet kamelioille tai rododendroneille). Lannoita keväällä ja kukinnan jälkeen.
  • Suoja talvella: Monet kameliat sietävät kevyttä pakkasta, mutta nuoria taimia ja kylmien alueiden lajeja on hyvä suojata talvella viimalta ja voimakkaalta pakkaselta.
  • Leikkaus: Yleensä kevyttä muotoilua ja kuolleiden oksien poistoa kukinnan jälkeen. Raskaampi leikkaus kannattaa ajoittaa välittömästi kukinnan jälkeen, jotta seuraavan vuoden kukintaan jää silmuja.

Lisääminen

Kameliat voidaan lisätä siemenistä, pistokkaista tai oksanjuurennuksella, ja kaupallisesti yleinen menetelmä on myös graftaus eli pistokasvarsien kylväminen sopivalle juurakolle. Siemenistä kasvatetut yksilöt kukkivat usein hitaammin ja niiden laatu voi vaihdella, kun taas pistokkaista ja oksanjuurennuksella lisätyt yksilöt säilyttävät emokasvin ominaisuudet.

Tuholaiset ja taudit

Kameliat voivat kärsiä erilaisista tuholaisista ja taudeista, kuten:

  • Kirvat, kilpikirvat ja ripsiäiset
  • Juuri- ja juurimätä (liiallisesta kosteussta)
  • Kukka- tai lehtilaikku- ja hometaudit, etenkin kosteissa olosuhteissa
  • Petal blight (kukkien mädäntyminen) joillakin lajeilla ja olosuhteissa

Oikeahoito, hyvä ilmanvaihto, sopiva kastelu ja sairaita osia poistamalla voidaan vähentää ongelmia. Tarvittaessa käytä hyväksyttyjä torjunta-aineita tai hyönteisten luonnollisia taistelijoita.

Tunnettuja lajeja ja käyttö

Tunnetuimpia lajeja ovat muun muassa Camellia japonica (monet koristekultivarit), Camellia sasanqua (aiemmin kukkivat ja usein hieman kestävämmät) ja Camellia sinensis, josta valmistetaan teetä. Lisäksi on paljon risteymiä ja lajikkeita, esimerkiksi Camellia × williamsii -ryhmä, jotka on kehitetty koristekäyttöön istutusalueille.

Käytännön vinkkejä

  • Istuta kameliat suojaiseen, puolivarjoisaan paikkaan mieluiten aamunaurinkoon.
  • Lisää istutuskuoppaan hyvin hajoavaa multaa, turvetta tai kompostia happamuuden säilyttämiseksi.
  • Multaa runsaasti juuriston alue suojaksi ja kosteuden säilyttämiseksi.
  • Vältä kalkitusta tai kalkkipitoisia lannoitteita lähellä kasvia.

Kameliat ovat näyttäviä, pitkäikäisiä ja monipuolisia kasveja, joilla on sekä koriste- että taloudellista merkitystä (erityisesti teetuotannon vuoksi). Niiden hoito vaatii jonkin verran erityisosaamista maaperän happamuuden ja kosteuden suhteen, mutta oikein hoidetut kameliat palkitsevat runsain ja näyttävin kukinnoin.