Carolus Linnaeus
Carolus Linnaeus (23. toukokuuta 1707 - 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen kasvitieteilijä, lääkäri ja eläintieteilijä, joka loi binomisen nimistön. Tässä järjestelmässä jokaiselle eläin- ja kasvilajille annetaan nimi, joka koostuu kahdesta latinankielisestä sanasta, jotka tarkoittavat sen sukua ja lajia. Biologit ympäri maailmaa alkoivat käyttää tätä järjestelmää, joten hänet tunnetaan "modernin taksonomian isänä". Hän oli hyvä kielitieteilijä ja aikanaan kuuluisa. Ruotsin kuningas teki hänestä aatelisen.
Carolus Linnaeus, kirjoittanut Alexander Roslin, 1775.
Elämäkerta
Varhainen elämä
Carl syntyi Ruotsissa. Hänestä piti tulla pappi, mutta hän ei menestynyt koulussa tarpeeksi hyvin. Sen sijaan Carl opiskeli kasvitieteellisessä korkeakoulussa, koska hän piti siitä. Hän opiskeli Lundissa ja yritti parantaa siellä olevaa puutarhaa. Myöhemmin hän meni toiseen korkeakouluun...
Matkat ja tutkimus
Vuonna 1735 Linnaeus muutti kolmeksi vuodeksi Alankomaihin. Siellä hän suoritti lääketieteen tutkinnon. Hän julkaisi myös kirjansa kasvien luokittelusta. Hänen kirjansa nimi oli Systema Naturæ. Hänen kirjassaan selitettiin, miten elävät olennot luokiteltiin asettamalla ne ryhmiin. Jotkut näistä ryhmistä ovat suurempia kuin toiset.
Myöhemmin hän muutti Tukholmaan ja toimi lääkärinä. Vuonna 1739 Linnaeus avioitui Tukholmassa Sara Morean kanssa. Koko 1740-luvun ajan hän teki monia kenttäretkiä Ruotsin eri paikkoihin nimetäkseen kasveja ja eläimiä. Kun Linnaeus ei ollut matkoilla, hän työsti luokitteluaan, jotta se toimisi kasvien, eläinten ja mineraalien osalta.
Ruotsin kuningas Adolf Fredrik teki Linnaeuksesta aatelisen vuonna 1757, ja Linnaeus otti sukunimekseen von Linné, myöhemmin usein vain Carl Linné.
Viime vuodet
Kun hänestä tehtiin aatelinen, hän jatkoi opettamista ja kirjoittamista. Hänen maineensa oli levinnyt kaikkialle maailmaan, ja hän keskusteli monien eri ihmisten kanssa. Linnaeusta vaivasi heikko terveys, ja hänellä oli kihtiä ja hammassärkyjä. Aivohalvaus vuonna 1774 heikensi häntä, ja kaksi vuotta myöhemmin hän sai toisen aivohalvauksen, jolloin hän menetti oikean kylkensä käytön. Hän kuoli tammikuussa 1778 ja hänet haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon.
Mankind
Linnaeus luokitteli ihmisen kädellisten joukkoon, minkä Blumenbachin kaltaiset antropologit ja Buffonin kaltaiset luonnonhistorioitsijat jo ymmärsivät hyvin. Se herätti kritiikkiä Ruotsin kirkossa. Uppsalan luterilainen arkkipiispa syytti häntä "jumalattomuudesta".
Linnaeus tunnisti ihmislajissa neljä rotua. Nämä olivat eurooppalaiset valkoiset, amerikkalaiset punaiset (intiaanit), aasialaiset ruskeat ja afrikkalaiset mustat. Blumenbachin luokittelu oli samankaltainen, ja siihen lisättiin mongolialainen (= kiinalainen) tai keltainen rotu. Näin ollen ihmisen asema kädellisenä ja rotujen olemassaolo tunnustettiin varsin laajalti ennen kuin evoluutioteoriaa alettiin muotoilla.
Yksityiskohta Systema Naturae -teoksen 6. painoksesta (1748), jossa kuvataan Anthropomorpha (= kädelliset) ja jaetaan Homo ja Simia -lajit.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo biologeista
