Katastrofismi
Katastrofismi on ajatus siitä, että maapallolla on ollut menneisyydessä äkillisiä, lyhytkestoisia ja väkivaltaisia tapahtumia. Katastrofit, jotka saattoivat olla maailmanlaajuisia, tapahtuivat pitkien hiljaisten jaksojen välissä. William Whewell kutsui tätä "katastrofismiksi" vuonna 1837.
Katastrofien uskottiin olevan tärkein syy kivien ja fossiilien tallenteissa näkyviin muutoksiin. Nämä tallenteet näyttivät osoittavan, että maapallo oli kärsinyt ajoittain jättimäisistä mullistuksista muuten rauhallisella planeetalla.
Tätä näkemystä tuki 1800-luvun alun suurin vertaileva anatomi ja paleontologi. Hän oli Georges Cuvier, Pariisin luonnonhistoriallisen museon (Muséum national d'histoire naturelle) johtaja. Cuvier oli osoittanut, että lajien sukupuuttoon kuoleminen oli varmasti tapahtunut. Hänen katastrofisminsa oli selitys kivikerroksissa havaituille säännöllisille lajimuutoksille. Hänellä ei ollut varsinaista selitystä sille, miksi myöhemmät lajit erosivat aikaisemmista. Hän hylkäsi ajatuksen evoluutiosta, mutta ei ehdottanut uskonnollista ratkaisua.
Vastustus
James Huttonin teos Theory of the Earth (2 volyymia, 1795), jota seurasi Charles Lyellin Principles of Geology (3 volyymia, 1830-33), maalasi aivan toisenlaisen kuvan.
Tämä oli uniformitarianismi, joka oli myös Whewellin keksimä sana. Huttonin perusajatus oli, että "nykyiset prosessit ovat toimineet myös menneisyydessä". Maapallon muotoja olivat muokanneet samat geologiset prosessit, joita voitiin havaita nykyhetkessä ja jotka toimivat vähitellen valtavan pitkän ajan kuluessa.
Lyell kehitti näitä ajatuksia ja esitti valtavan määrän havaintoja, jotka voitiin selittää vain asteittaisella toiminnalla. Hänen kirjansa vaikutti voimakkaasti nuoreen Charles Darwiniin, joka otti ensimmäisen niteen mukaansa HMSBeagle -alukselle ja lähetti toisen niteen Rio de Janeiroon.
Maapallon ikä on yksi tekijä tässä keskustelussa. Vielä 1800-luvulla ajateltiin, että maapallo on ehkä 100 miljoonaa vuotta vanha. Nyt tiedämme, että se on noin 4 560 miljoonaa vuotta vanha. Se on varmasti tarpeeksi pitkä aika hitaiden prosessien vaikuttamiseen.
Tämän seurauksena pitkän ajanjakson ajan vuodesta 1840 vuoteen 1980 lähes kaikki geologit olivat uniformitaristeja, jotka uskoivat, että "nykyisyys on avain menneisyyteen".
Synteesi
Lopulta kävi selväksi, että sekä hitaat prosessit että nopeat katastrofit ovat vaikuttaneet maapallon historiaan.
Tärkeä syy tähän on ymmärrys siitä, että asteroidien törmäykset ja eräät muut tapahtumat ovat vaikuttaneet maapallon historiaan.
Dinosaurusten loppu
Walter ja Luis Alvarez ehdottivat vuonna 1980, että 10 kilometrin pituinen asteroidi iskeytyi Maahan 65 miljoonaa vuotta sitten liitukauden lopussa.
Törmäys hävitti noin 70 prosenttia kaikista lajeista, mukaan lukien dinosaurukset, ja jätti jälkiä K/T-lajin sukupuuttoon kuolemisesta. Vuonna 1990 Chicxulubissa Meksikon Jukatanin niemimaalla sijaitsevalla Chicxulubilla havaittiin 180 kilometrin pituinen kraatteri, joka merkitsi törmäystä.
Nyt kiistellään vain siitä, oliko tärkein sukupuuttomuutosmekanismi asteroidi-isku vai laajalle levinnyt tulvavulkanismi Deccanin ansoista (jotka tapahtuivat suunnilleen samaan aikaan). Molemmat ehdotetut mekanismit ovat luonteeltaan katastrofaalisia, vaikka vain asteroidin isku oli äkillinen.
Havainto Shoemaker-Levy 9 -komeetan törmäyksestä Jupiterin kanssa osoitti, että katastrofaalisia tapahtumia esiintyy luonnollisina tapahtumina.
Kuun alkuperä
Jättiläistörmäyshypoteesin mukaan Kuu on syntynyt nuoren Maan ja Marsin kokoisen protoplaneetan törmäyksessä syntyneistä jäänteistä. Tämä on suosituin tieteellinen hypoteesi Kuun muodostumisesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on katastrofismi?
A: Katastrofismi on teoria, jonka mukaan äkilliset, väkivaltaiset ja lyhytikäiset tapahtumat ovat vaikuttaneet maapallon historiaan aiheuttaen maailmanlaajuisia katastrofeja pitkien hiljaisten jaksojen välillä.
K: Kuka keksi termin "katastrofismi" ja milloin?
V: William Whewell keksi termin "katastrofismi" vuonna 1837.
K: Mitä Georges Cuvier edisti katastrofiteoriaa?
V: Pariisissa sijaitsevan Muséum national d'histoire naturelle -museon johtaja Georges Cuvier tuki katastrofiteoriaa osoittamalla todisteita lajien sukupuuttoon kuolemisesta kivikerroksissa.
Kysymys: Mikä on katastrofien ja kallioperässä ja fossiileissa havaittavien muutosten välinen suhde?
V: Katastrofiteorian mukaan katastrofit olivat tärkein syy kallioperässä ja fossiileissa havaittuihin muutoksiin.
Kysymys: Ehdottiko Georges Cuvier selitystä sille, miksi myöhemmät lajit erosivat aikaisemmista lajeista?
V: Ei, Georges Cuvier ei ehdottanut selitystä sille, miksi myöhemmät lajit erosivat aikaisemmista lajeista.
K: Uskoiko Georges Cuvier evoluutioon?
V: Ei, Georges Cuvier hylkäsi ajatuksen evoluutiosta selityksenä lajien muutokselle.
K: Tarjosiko Georges Cuvier uskonnollista ratkaisua evoluution vaihtoehdoksi?
V: Ei, Georges Cuvier ei tarjonnut uskonnollista ratkaisua evoluution vaihtoehdoksi.
