Tämä artikkeli sisältää luettelon maista maanosittain sekä niiden pääkaupungit.

Käytössä on useita maanosaluokitusjärjestelmiä. Ensimmäinen maanosajärjestelmä on seitsemän maanosan järjestelmä, johon kuuluvat Eurooppa, Aasia, Afrikka, Oseania/Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Etelämanner. Tämä jaottelu perustuu pääosin fyysiseen maantieteeseen ja on yleisin perusjako monissa oppikirjoissa ja atlasjulkaisuissa.

Kuuden mantereen järjestelmä on periaatteessa sama kuin seitsemän mantereen järjestelmä, sillä ainoa ero on, että kaksi maanosaa on yhdistetty. Kuuden mantereen järjestelmästä on kaksi versiota, joista toisessa Eurooppa ja Aasia yhdistetään Euraasiaksi ja toisessa Pohjois- ja Etelä-Amerikka Amerikaksi. Erot syntyvät siitä, painottaako luokitus maantieteellistä mantereisuutta vai kulttuuri‑ ja historiallisia eroja.

Viiden mantereen järjestelmässä Euraasiaa ja Amerikkaa sovelletaan yhdessä, kaikki muut mantereet pysyvät ennallaan. Neljän mantereen järjestelmä on sama kuin edellisessä, mutta Afrikka liittyy Euraasiaan, jolloin siitä tulee Afro-Eurasia, ja vain Oseania ja Etelämanner ovat erillisiä maanosia.

Ainoa muuttuja näissä järjestelmissä on Etelämanner. Koska Etelämantereella ei ole pysyvää väestöä, se on usein poistettu näistä luokittelujärjestelmistä. Lisäksi Etelämanner säädetään kansainvälisellä tasolla erityisasemaan Antarktis‑sopimuksen vuoksi, mikä vaikuttaa siihen, miten sitä käsitellään poliittisissa jaotuksissa.

Maan määritelmä ja tilanne maailmankartalla

Ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä vastausta siihen, kuinka monta maata maailmassa todellisuudessa on. Vähimmäisvastaus on 193 Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiota. Lisäksi YK:lla on kaksi pysyvää tarkkailijavaltioita (Vatikaani ja Palestiina), joita ei lasketa jäsenvaltioiksi mutta joita usein sisällytetään luetteloihin.

Luetteloon lisätään kuitenkin paljon enemmän perustuslaillisia, tosiasiallisia ja itsenäisiksi julistautuneita valtioita, jotka yleensä lisätään tähän luetteloon. Esimerkkejä tällaisista toimijoista ovat esimerkiksi Taiwan (Kiina väittää sen osaksi omaa aluettaan), Kosovo, Pohjois-Kypros ja Länsi‑Sahara. Näiden asema vaihtelee kansainvälisen tunnustamisen mukaan.

Luokitusten erot käytännössä

  • YK:n jäsenvaltiot: kansainvälisesti laajimmin tunnustettu ryhmä (193 valtiota).
  • YK:n tarkkailijat: Vatikaani (Holi Se) ja Palestiina.
  • Rajoitetun tunnustuksen valtiot: itsenäisiksi julistautuneita alueita, joiden kansainvälinen asema on kiistanalainen (esim. Kosovo, Taiwan).
  • De facto -valtiot: hallitsevat käytännössä omia alueitaan ilman laajaa kansainvälistä tunnustusta (esim. Somaliland).
  • Riippuvaiset alueet ja merentakaiset alueet: eivät ole itsenäisiä valtioita mutta esiintyvät usein maaluetteloissa omina yksikköinään (esim. Puerto Rico, Bermuda).
  • Perustuslailliset tai osavaltiot: osia monikansallisista valtioista, joilla voi olla laaja itsehallinto (esim. Alankomaiden kuningaskunnan maa‑alueet Aruba, Curaçao ja Sint Maarten).

Transkontekstiset ja rajankäyttöön liittyvät haasteet

Transkontinenttiset valtiot (esim. Venäjä, Turkki, Kazakstan, Egypti, Azerbaidžan) sijaitsevat maantieteellisesti kahdella mantereella. Tällaiset tapaukset aiheuttavat erilaisia sijoittelukäytäntöjä: jotkut luettelot sijoittavat valtion pääosin sille mantereelle, jossa sen osa asukkaista tai hallinto keskittyy, kun taas toiset merkitsevät sen erikseen molemmille mantereille.

Lisäksi maiden luokittelussa käytetään eri kriteerejä: fyysinen maantiede, geopoliittinen asema, kulttuurinen ja historiallinen yhtenäisyys sekä taloudelliset yhteydet. Esimerkiksi maantieteellisesti osa Turkista kuuluu Eurooppaan (Istanbulin länsiosa), mutta kulttuurisesti ja poliittisesti se määritellään usein Euraasian tai läntisen ja lähi‑idän rajapinnaksi.

Luettelon rajaus tässä artikkelissa

Alla olevassa luettelossa noudatetaan seitsemän maanosan järjestelmää, ja se sisältää pääasiassa vain YK:n jäsenvaltioita, ellei toisin mainita. Luettelossa voidaan lisäksi merkitä erikseen:

  • YK:n tarkkailijavaltiot
  • riittämättömästi tunnustetut tai kiistanalaiset valtiot (kun niiden asema on huomattava)
  • merkittävät merentakaiset ja riippuvaiset alueet tarpeen mukaan

Tarkkuuden vuoksi jokaisen maanosittaisen listan yhteydessä selvennetään, jos jokin väittämä, asema tai pääkaupunki on kiistanalainen tai riippuu siitä, mitä luokitusperiaatetta käytetään. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava lähtökohta maaluetteloille maanosittain ja ohjata lukijaa ymmärtämään, miksi eri lähteet saattavat antaa hieman erilaisia tuloksia.