Gabon | maa Afrikassa
Gabonin tasavalta eli Gabon on maa Afrikassa. Se sijaitsee päiväntasaajalla. Se rajoittuu Päiväntasaajan Guineaan, Kameruniin ja Kongon tasavaltaan. Sen pääkaupunki on Libreville, joka on myös maan suurin kaupunki. Gabonin pinta-ala on lähes 270 000 neliökilometriä. Gabonissa asuu 1,5 miljoonaa ihmistä.
Gabon oli Ranskan siirtomaa. Siitä tuli uusi valtio 17. elokuuta 1960. Vuoden 1960 jälkeen maassa on ollut vain kolme presidenttiä. Aluksi maassa oli yksipuoluehallitus. 1990-luvun alussa maassa siirryttiin monipuoluehallitukseen.
Gabon on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan rikkaimmista maista. Sen HDI on neljänneksi korkein ja BKT asukasta kohti (ostovoimapariteettina) kolmanneksi korkein alueella. Gabonissa tuloerot ovat suuret, ja maassa on paljon köyhyyttä.
Historia
Gabonin historiasta ennen Euroopan unioniin tuloa ei tiedetä paljoakaan. Ensimmäiset maassa asuneet ihmiset olivat pygmejä. Myöhemmin bantu-kansat valtasivat alueen muutettuaan pohjoisesta. Paikallisesta kulttuurista ei tiedetä paljoakaan, lukuun ottamatta olemassa olevaa heimotaidetta.
Portugalilaiset olivat ensimmäiset eurooppalaiset, jotka vierailivat alueella 1400-luvulla. Tuolloin Gabonin rannikkoa hallitsi Loangon kuningaskunta. Se oli valtio, johon kuului osia nykyisestä Angolasta ja Kongon tasavallasta. Portugalilaiset asettuivat ensin São Tomén, Príncipen ja Fernando Pón saarille. He vierailivat kuitenkin säännöllisesti Gabonin rannikolla. Portugalilaiset nimesivät Gabonin alueen sanan gabão mukaan, joka tarkoittaa takkia, jossa on hihat ja huppu. Rannikkoa käytettiin 1500-luvulta lähtien orjakauppaan.
1800-luvulla ranskalaiset liittivät Gabonin osaksi siirtomaaimperiumiaan. Tänä aikana Gabonin tiheitä viidakoita tutkittiin paljon. Tutkimusmatkailija Pierre Savorgnan de Brazza oli yksi kuuluisimmista. Vuonna 1849 vapautetut orjat perustivat Librevillen, josta tuli myöhemmin Gabonin pääkaupunki.
Vuonna 1910 Gabon oli yksi Ranskan siirtomaista, jotka muodostivat Ranskan Päiväntasaajan Afrikan (yhdessä Kongon, Keski-Afrikan tasavallan ja Tšadin kanssa). Ranskan Päiväntasaajan Afrikka kesti vuoteen 1959. Elokuun 17. päivänä 1960 Gabonista tuli uusi valtio.
Gabonilla on ollut vuodesta 1960 lähtien vain kolme presidenttiä. Vuonna 1961 Léon M'ba oli ensimmäinen presidentti. Vuonna 1967 hänen kuolemansa jälkeen Omar Bongosta tuli presidentti, ja hän hallitsi maata vuoteen 2009 asti. Vuonna 2009 Omar Bongo kuoli, ja hänen poikansa Ali Bongo Ondimba aloitti presidenttinä.
Maantiede
Gabon sijaitsee Keski-Afrikan Atlantin rannikolla. Se on päiväntasaajalla. Gabonissa on yleensä päiväntasaajan ilmasto. Sademetsät peittävät 85 prosenttia maasta. Maassa on kolme erillistä aluetta: rannikkotasanko (20-300 km etäisyydellä meren rannasta), vuoristo (Cristal-vuoristo Librevillen koillispuolella, Chaillu-vuoristo keskellä maata, joka huipentuu 1575 metrin korkeuteen Mont Iboundjiin) ja savanni idässä. Rannikkotasangot muodostavat suuren osan Maailman luonnonsäätiön (World Wildlife Fund) Atlantin päiväntasaajan rannikkometsien ekologisesta alueesta, ja niillä on Keski-Afrikan mangrovepaikkoja erityisesti Muni-joen suistossa Päiväntasaajan Guinean rajalla.
Gabonin suurin joki on Ogooué, joka on 1200 kilometriä pitkä. Gabonissa on kolme karstialuetta, joilla on satoja luolia dolomiitti- ja kalkkikivikallioissa. Joitakin näistä luolista ovat Grotte du Lastoursville, Grotte du Lebamba, Grotte du Bongolo ja Grotte du Kessipougou. Monia luolia ei ole vielä tutkittu. National Geographicin retkikunta vieraili luolissa kesällä 2008 dokumentoidakseen ne (Expedition Website Archived 2009-04-20 at the Wayback Machine).
Kongou putoaa
Politiikka
Gabonin ensimmäinen presidentti oli Leon Mba. Hänen seuraajansa oli Omar Bongo, joka toimi vuodesta 1967 kuolemaansa saakka vuonna 2009. Hänen hallintonsa aikana Gabonissa oli vain yksi poliittinen puolue vuosina 1968-1990. Sen nimi oli PDG.
Maakunnat ja departementit
Gabon on jaettu yhdeksään maakuntaan. Maakunnat on jaettu 37 departementtiin.
Maakunnat ovat:
- Estuaire
- Haut-Ogooué
- Moyen-Ogooué
- Ngounié
- Nyanga
- Ogooué-Ivindo
- Ogooué-Lolo
- Ogooué-Maritime
- Woleu-Ntem
Ecomonics
Gabonissa on yhdeksän osavaltiota. Gabonin maaperässä on runsaasti uraania, mangaania ja petrolia. Siksi näitä kolmea elementtiä, kuten metallia hyödynnetään Port-Gentilissä, uraania Munanassa ja mangaania Francevillessä.
Kulttuuri
Gabonissa on laaja kulttuuri. Ennen kolonialismia Gabonin kansa uskoi esi-isiensä henkeen uskontona, kuten bwiti, mvett, djobi.
Kolonialismin jälkeen ensimmäisten animististen uskovien rinnalle tulivat muut uskonnot, kuten kristinusko ja islam.
Gabonin jalkapallomaajoukkue on edustanut maata vuodesta 1962 lähtien. Gabon isännöi yhdessä Päiväntasaajan Guinean kanssa vuoden 2012 Afrikan-mestaruuskilpailuja. Vuoden 2017 turnauksessa se oli ainoa isäntämaa.
Gabonissa on erinomainen virkistyskalastus. Sitä pidetään yhtenä maailman parhaista paikoista Atlantin tarponin pyyntiin.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Gabon olympialaisissa
- Gabonin jalkapallomaajoukkue
- Luettelo Gabonin joista
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Gabonin pääkaupunki?
V: Gabonin pääkaupunki on Libreville, joka on myös maan suurin kaupunki.
K: Kuinka monta ihmistä asuu Gabonissa?
V: Gabonissa asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä.
K: Milloin Gabonista tuli uusi maa?
V: Gabonista tuli uusi maa 17. elokuuta 1960.
K: Minkälainen hallitus Gabonissa on?
V: Gabonissa oli aluksi yksipuoluehallitus, mutta se siirtyi 1990-luvun alussa monipuoluehallitukseen.
K: Mitkä ovat Gabonin talousindikaattorit?
V: Gabon on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan rikkaimmista maista, ja sillä on alueen neljänneksi korkein HDI ja kolmanneksi korkein BKT henkeä kohti (ostovoimapariteetti). Maassa on kuitenkin paljon köyhyyttä ja suurta tuloeroja.
K: Missä Gabon sijaitsee maantieteellisesti?
V: Gabon sijaitsee päiväntasaajalla, ja sillä on rajat Päiväntasaajan Guinean, Kamerunin ja Kongon tasavallan kanssa. Sen pinta-ala on lähes 270 000 neliökilometriä.
