Eedenin puutarha – Raamatun paratiisi ja luomiskertomus
Eedenin puutarha on Raamatun kuvaus paikasta, jossa ensimmäinen mies, Aatami, ja ensimmäinen nainen, Eeva, asuivat sen jälkeen, kun Jumala oli luonut heidät. Kertomus esittää Eedenin puutarhan idyllisenä, luonnonläheisenä asuinpaikkana, jossa ihmisen ja luonnon yhteys on eheä ja jossa vallitsee rauha.
Kristillisessä Raamatussa Mooseksen kirjan kertomus maailman luomisesta kuvaa, kuinka Aatami ja Eeva elivät Eedenissä rauhassa kaikkien eläinten kanssa. He hoitivat puutarhaa ja saivat syödä mistä tahansa puusta paitsi tiedon puusta. Kun he söivät tiedon puusta, Jumala rankaisi Aatamia ja Eevaa pakottamalla heidät lähtemään Eedenin puutarhasta ikuisiksi ajoiksi.
Kertomuksen keskeiset elementit
- Puut: Eedenissä mainitaan erityisesti kaksi merkittävää puuta: tiedon puu (good and evil) ja elämän puu. Ensimmäisestä käskettiin olla syömättä, ja sen syöminen käynnisti ihmisen poistamisen puutarhasta.
- Käärme: Kertomuksessa käärme kiusaa Eevaa syömään kiellettyä hedelmää. Monissa tulkinnoissa käärme edustaa kiusauksen, pahuuden tai tietoisuuden lähdettä.
- Erottaminen: Aatamin ja Eevan karkotus Eedenistä nähdään syynä ihmiskunnan kärsimyksiin ja kuolevaisuuteen. Eedenin portit vartioitiin kerubeilla ja liekehtivällä miekalla, jotta ihmiset eivät enää päässeet elämän puun luo.
- Rituaalinen ja etiikan taso: Teksti sisältää moraalisen käskyn ja seuraukset, jotka ovat vaikuttaneet käsityksiin synnistä, vastuusta ja vapaan tahdon rajoista.
Tulkinnat ja merkitys eri uskonnollisissa perinteissä
Tarina kerrotaan 1. Mooseksen kirjassa 1–3 (Raamatun vanhassa testamentissa) ja Tanakhissa. Tanakhissa Eedenin puutarha käännetään paratiisiksi. Juutalaisuudessa kertomusta tulkitaan usein alkuperäisenä kuvaelmina ihmisen asemasta ja suhteesta Jumalaan, ja painopiste voi olla yhteisön etiikassa ja vastuussa.
Kristinuskon perinteessä kertomus on keskeinen opetus ihmisen lankeemuksesta (perisynti) ja tarpeesta pelastukseen. Monet kirkkoisät ja systemaattiset teologit ovat käsitelleet Eedenin tapahtumia osoituksina ihmisen taipumuksesta kapinaan Jumalaa vastaan.
Islamissa vastaava kertomus esiintyy Koraanin kertomuksissa ihmisestä (Aadam/Awwa) ja paratiisista (Jannah). Vaikka yksityiskohdat vaihtelevat, teema ihmisen lankeamisesta ja armahduksesta on läsnä myös islamiin liittyvissä tulkinnoissa.
Sijainti ja historialliset teoriat
Kirjoituksessa mainitaan neljä jokea, jotka virtaavat Eedenistä – kahden tunnistetun nimen perusteella monet tutkijat ovat yhdistäneet kertomuksen Mesopotamian alueeseen: Tigris ja Eufrat mainitaan tunnistettavina joiksi. Toisaalta kaksi muuta jokea (Pison ja Gihon) ovat vaikeammin paikannettavissa, ja niiden merkitys voi olla myös symbolinen. Tämän vuoksi on olemassa erilaisia tulkintoja:
- Sijaintiteoriat: Eedenin on ehdotettu sijainneksi Mesopotamiassa tai sitä ympäröivällä alueella, perustuen Tigriksen ja Eufratin mainintaan.
- Symboliset tulkinnat: Monet tutkijat ja teologit pitävät Eedenin kuvausta allegorisena tai arkketyyppisenä kertomuksena ihmisen alkuperästä, eivätkä etsi sille konkreettista maantieteellistä sijaintia.
Vaikutus kulttuuriin ja taiteeseen
Eedenin puutarhan kuva on ollut voimakas symboli taiteessa, kirjallisuudessa ja puutarhasuunnittelussa kautta vuosisatojen. Se on toiminut inspiraationa maalauksille, runoille ja hartauskirjallisuudelle sekä filosofisille pohdinnoille ihmisyydestä, viattomuudesta ja tiedon hinnasta.
Kritiikki ja nykytutkimus
Moderni tutkimus tarkastelee kertomusta sekä historiallisesti että tekstikriittisesti: tutkijat vertailevat muinaislähi-idän myyttejä, käännöshistoriaa ja tekstin muotoutumista. Monet korostavat, että kertomus on monitasoinen: sen voi lukea myyttinä, etiikan opetuksena, uskonnollisena kertomuksena tai tietyn kulttuurisen ajattelutavan heijastumana.
Eedenin puutarha on säilyttänyt merkityksensä niin uskonnollisessa kuin sekulaarissakin mielessä. Se herättää kysymyksiä ihmisyydestä, vapaasta tahdosta, tiedon seurauksista ja ihmisen suhteesta ympäröivään maailmaan — teemoja, jotka ovat edelleen ajankohtaisia.
Triptyykki "Maallisten ilojen puutarha": Hieronymus Boschin Eedenin puutarha.
Mistä nimi Eden on peräisin
Sumerin kielessä Eden on nimi Steppialueelle. Myös taivaallinen Eden mainitaan. Se viittaa paikkaan, joka vaikuttaa aluksi hedelmälliseltä, mutta muuttuu myöhemmin hedelmättömäksi. Ilmastotieteilijät ovat sanoneet, että tämä on hyvä kuvaus ilmastonmuutoksesta, joka tapahtui Levantissa viimeisen jääkauden jälkeen. Vihreästä arosta tuli kuiva. Tämä merkitsi sitä, että ruokaa ei ollut enää saatavilla ympäri vuoden vaan vain tiettyinä aikoina. Tämä pakotti tuolloin eläneet ihmiset aloittamaan maanviljelyn ja säilyttämään osan ravinnostaan niitä aikoja varten, jolloin sitä ei ollut. Tutkijat ovat kutsuneet tätä muutosta neoliittiseksi vallankumoukseksi. Tämä ruoan muutos mainitaan myös tarinassa.
Babylonialaisessa mytologiassa ihmisen luomisen tärkeimpänä syynä pidetään ruoan tuottamista jumalille. Raamatussa tämä on toisin. Siellä jumala loi kasvit ihmisten ravinnoksi ja eläimet heidän seurakseen.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan alun on katsottu kuvaavan tilannetta ennen ilmastonmuutosta tietyllä alueella. >Tämän muutoksen vuoksi ihmiset tuomittiin kasvattamaan viljelykasveja ja pitämään jonkin verran ruokaa varastossa, jotta he voisivat syödä sitä niinä aikoina, jolloin se ei kasvanut. Genesiksen on katsottu alkaneen vasta, kun tämä alue siirtyi maanviljelyyn (edellä mainittu neoliittinen vallankumous). Tämä tarkoittaa, että Genesis kattaa karkeasti ottaen ajan noin 8000-6000 eKr. ja noin 2000 eKr. välisenä aikana.
Puutarhasta poistuminen
Juutalaisuus
Juutalaisuus opettaa, että synti ei voi siirtyä vanhemmilta lapsille. On olemassa vapaa tahto, jokainen on vastuussa vain omista synneistään. Ihminen voi tehdä pahoja ja hyviä asioita. Jumalan käskyt auttavat heitä tekemään hyviä asioita. Se, mistä Jumalan käskyt tarkalleen koostuvat, ei ole kirjoitettu ylös, vaan ne on kehitettävä perinteen kautta. Synnit annetaan anteeksi kerran vuodessa Jom Kippurin aikana. Toisin kuin kristinuskossa, juutalaisuudessa ei ole personoitua pahaa.
Kristinusko
Kristinuskon mukaan synti voi siirtyä vanhemmilta lapsille. Tätä kutsutaan perisynniksi. Ilman Jeesusta ihmisen on elettävä synnissä. Augustinus Hippolaiselta virallisti tämän uskomuksen, joka on nykyään dogma länsimaisissa kristillisissä uskontokunnissa (katolilaisuus ja protestantismi).
Islam
Islam näkee Aatamin ja Eevan karkottamisen mahdollisuutena uuteen alkuun. Islamin mukaan kristillinen käsitys perisynnistä on väärä. Tämä tarkoittaa, että heidän karkottamisensa ei muuta ihmisten ja Jumalan välistä suhdetta. Islamilaisen perinteen mukaan Aatami ja Eeva sijoitettiin eri puolille maailmaa. Heidän täytyi ensin vaeltaa ympäriinsä ennen kuin he löysivät toisensa.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Eedenin puutarha?
V: Eedenin puutarha on paikka, jossa ensimmäiset mies ja nainen, Aatami ja Eeva, asuivat sen jälkeen, kun Jumala oli luonut heidät.
K: Mikä on luomiskertomus 1. Mooseksen kirjassa?
V: Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskertomuksessa kuvataan, miten Jumala loi maailman ja miten Aatami ja Eeva luotiin ja asuivat Eedenin puutarhassa.
K: Mitä Aatami ja Eeva tekivät Eedenin puutarhassa?
V: Aatami ja Eeva hoitivat puutarhaa ja elivät rauhassa kaikkien eläinten kanssa. He saivat syödä mistä tahansa puusta paitsi tiedon puusta.
K: Mitä tapahtui sen jälkeen, kun Aatami ja Eeva söivät tiedon puusta?
V: Kun he söivät tiedon puusta, Jumala rankaisi heitä pakottamalla heidät lähtemään Eedenin puutarhasta ikuisiksi ajoiksi.
K: Mistä Raamatussa kerrotaan tarina Eedenin puutarhasta?
V: Tarina Eedenin puutarhasta löytyy Raamatun Vanhassa testamentissa ja Tanakhissa olevasta 1. Mooseksen kirjasta 1-3.
K: Mikä on Tanakh?
V: Tanakh on hepreankielinen Raamattu, jossa Eedenin puutarha käännetään paratiisiksi.
K: Mitä Jumala salli Aatamin ja Eevan syödä Eedenin puutarhassa?
V: Jumala salli Aatamin ja Eevan syödä mistä tahansa puusta Eedenin puutarhassa paitsi tiedon puusta.
