Hallusinaatio on sellaisten asioiden näkemistä, kuulemista, maistamista, haistamista tai tuntemista, joita ei todellisuudessa ole olemassa. Hallusinaatiossa aistit tuottavat kokemuksen ilman ulkoista ärsykettä. Yleensä ihmisten on oltava hereillä ja tajuissaan, jotta he voivat saada hallusinaatioita, mutta myös nukahtamisen tai heräämisen yhteydessä esiintyvät hypnagogiset ja hypnopompiset hallusinaatiot ovat tavallisia. Näin ollen henkilö, joka näkee tai kuulee jotain, mitä ei oikeasti ole olemassa, kokee hallusinaation. Hallusinaatiot eroavat unista; unissa ihminen ei yleensä ole hereillä eikä reagoi samalla tavalla ympäristöön. Hallusinaatiot eroavat myös illuusioista, sillä illuusiot perustuvat todellisiin havaintoihin, jotka ovat vääristyneet tai tulkitaan väärin.

Tyypit ja ominaisuudet

  • Visuaaliset — näkeminen hahmoista, valoista, esineistä tai ihmisistä, joita ei ole. Näitä esiintyy esimerkiksi näkövian yhteydessä (Charles Bonnet -oireyhtymä).
  • Auditiiviset — kuuleminen ääniä, puhetta tai musiikkia. Auditiiviset hallusinaatiot ovat tyypillisiä esimerkiksi skitsofreniassa.
  • Olfaktoriset ja gustatoriset — hajun tai maun aistimukset ilman ärsykettä, usein liittyvät neurologisiin sairauksiin tai epilepsiaan.
  • Taktiiliset — iholla tuntuvat kosketukset, pistelyt tai ryömimisen tunne (esim. huumeiden aiheuttamat tai vieroitusoireet).

Hallusinaatioiden intensiteetti, kesto ja se, onko henkilö tietoinen kokemuksen epärealistisesta luonteesta (ns. insight), vaihtelevat. Joissain tapauksissa henkilö tietää, että näkemä tai kuulema ei ole todellista; toisissa tapauksissa hän uskoo kokemuksen olevan tosi.

Miten hallusinaatio eroaa uniin liittyvistä kokemuksista

Unet tapahtuvat unen aikana ja niihin liittyy unenomainen tila, kun taas hallusinaatiot tapahtuvat yleensä hereillä ollessa tai hereille siirtymisen yhteydessä. Hypnagogiset (nukahtamishetken) ja hypnopompiset (heräämisen) hallusinaatiot ovat usein harmittomia ja yleisiä, erityisesti univajeen yhteydessä. Lisäksi illuusiot syntyvät todellisesta ärsykkeestä, mutta vääristyvät aivoissa; hallusinaatiot puolestaan ovat aistimuksia ilman ulkoista ärsykettä.

Yleiset syyt

  • Tietyt lääkkeet ja aineet — jotkin resepti- ja laittomat huumeet voivat aiheuttaa hallusinaatioita. Myös lääkkeiden yliannostus tai yhteisvaikutukset voivat laukaista niitä.
  • Vieroitusoireet — erityisesti alkoholin, unilääkkeiden ja muiden sedatiivien vieroitusoireet voivat sisältää hallusinaatioita; vakava muoto on delirium tremens.
  • Mielenterveyden häiriöt — esimerkiksi skitsofrenia, psykoottiset häiriöt ja vakavat masennustilat voivat sisältää hallusinaatioita.
  • Neurologiset sairaudet — Parkinsonin tauti, Lewyn kappale -tauti (Lewy body dementia), migreeniaura, epilepsia ja aivoinfarkti voivat ilmetä hallusinaatioina.
  • Aistivajaus — näkö- tai kuulovaje voi johtaa harhoihin (esim. Charles Bonnet -oireyhtymä visuaalisiin kokemuksiin).
  • Infektiot, kuume tai aineenvaihdunnan häiriöt — esimerkiksi korkea kuume, vakavat elektrolyyttihäiriöt tai maksan/munuaisten vajaatoiminta.
  • Univaje ja voimakas stressi — pitkäaikainen univaje voi aiheuttaa hallusinaatioita myös terveillä henkilöillä.

Arviointi ja hoito

Jos hallusinaatiot alkavat äkillisesti, pahenevat tai aiheuttavat pelkoa tai vaaratilanteen, on hakeuduttava lääkäriin. Arvioinnissa selvitetään muun muassa:

  • lääkitykset ja päihteiden käyttö, mukaan lukien alkoholi,
  • unihistoria ja mahdollinen univaje,
  • laboratoriokokeet (verensokeri, elektrolyytit, maksan ja munuaisten toiminta, tarvittaessa toksikologia) sekä tarvittaessa kuvantaminen (aivot) tai EEG.

Hoito suunnitellaan taustasyyn mukaan. Jos hallusinaatiot johtuvat päihteistä tai lääkkeistä, annetaan ohjausta ja mahdollisesti lääkehoidon muutoksia tai vieroitushoitoa. Psykoottisissa tiloissa voidaan tarvita psykiatrista hoitoa ja antipsykoottisia lääkkeitä. Neurologisten syiden hoidossa hoidetaan perussairautta; joissain tapauksissa esimerkiksi näköongelmien korjaaminen voi vähentää visuaalisia hallusinaatioita.

Mitä tehdä, jos sinä tai läheisesi kokevat hallusinaatioita

  • Pysy rauhallisena ja yritä tehdä realistinen arvio tilanteesta; kokeile koota ajatukset ja pysyä fyysisesti turvassa.
  • Jos hallusinaatio käskee tehdä itselle tai muille vahinkoa, hakeudu välittömästi ensiapuun tai soita hätänumeroon.
  • Vältä päihteitä ja varmista riittävä uni sekä säännöllinen ravitsemus.
  • Kerro ilmiöstä terveydenhuollon ammattilaiselle — kuvaile mitä tapahtuu, milloin se alkoi ja onko perussairauksia tai lääkityksiä.
  • Tukea antavat keskustelut, läsnäolo ja tarvittaessa ammatillinen apu vähentävät ahdistusta ja turvallisuusriskin todennäköisyyttä.

Yhteenvetona: hallusinaatiot ovat aistimuksia ilman ulkoista syytä ja ne voivat johtua monista tekijöistä, kuten lääke- tai päihdevaikutuksista, neurologisista tai psykiatrisista sairauksista sekä univajeesta. Usein tärkeintä on selvittää taustasyy ja hoitaa se; akuutissa tai vaarallisessa tilanteessa hakeudu viipymättä apuun.