Fenisyklidiini (PCP) – laiton hallusinogeeni: vaikutukset, riskit ja tunnistaminen

Fenisyklidiini (PCP) – laiton hallusinogeeni: tunnista PCP:n oireet, ymmärrä vaikutukset, vakavat riskit ja opi käytännön tunnistamistavat sekä ehkäisykeinot.

Tekijä: Leandro Alegsa

Fenisyklidiini (lyhennetty versio kemiallisesta nimestä fenyylisykloheksyylipiperidiini), jota tavallisesti kutsutaan PCP:ksi, on laiton huume. PCP:tä kutsutaan hallusinogeeniseksi huumeeksi: se saa ihmiset hallusinoimaan ja näkemään, kuulemaan ja aistimaan asioita, jotka eivät ole todellisia. PCP on hermomyrkyllistä. Se aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka voivat jättää pysyviä vaurioita. Ennen kuin ihmiset alkoivat käyttää PCP:tä laittomana huumausaineena, sitä käytettiin nukutusaineena.

PCP on valkoista jauhetta, joka koostuu pienistä kiteistä. Se liukenee helposti veteen tai alkoholiin. PCP:llä on monia slangi- tai katunimiä, joista yleisin on "enkelipöly". Muita PCP:n slanginimiä ovat enkelihiukset, enkelisumu, revontulet, musta pähkinä, kristalli, sykloni, paholaispöly, nukkepöly, balsamointineste, hallusinogeeni, hevosen rauhoittava aine, suihkupolttoaine, taikapöly, rakettipolttoaine tai tähtipöly. PCP:tä sekoitetaan joskus marihuanaan ja sitä kutsutaan love boatiksi tai killer weediksi. PCP:tä voidaan myös sekoittaa crackiin; tätä kutsutaan "space basingiksi".

Miten PCP:tä käytetään

  • PCP:tä voidaan nauttia eri tavoin: hengittämällä/tupruttamalla jauheena, polttamalla ja hengittämällä höyryt (usein sekoitettuna kasvimateriaalin kuten marihuanan kanssa), nuuskaamalla, nielemällä kapselissa tai tabletteina sekä injektoimalla liuennut muoto.
  • Tuote voi esiintyä myös liuoksena tai tahnamaisena, mikä vaikuttaa käyttömuotoon ja annokseen.

Vaikutukset ja oireet

  • PCP vaikuttaa hermostoon ja voi aiheuttaa dissosiaatiota (eritautuva olo kehosta tai todellisuudesta), hallusinaatioita, voimakasta ahdistusta, paranoidia tai vahvaa euforiaa.
  • Fyysisiä oireita: huimaus, puheen, koordinaation ja tasapainon heikkeneminen, silmänliikkeitä (nystagmus), laajat pupillit, kiputuntojen katoaminen (analgesia), pahoinvointi, oksentelu, kohonnut verenpaine, nopea syke ja kuume.
  • Käyttäytymismuutokset voivat sisältää aggressiivisuutta, impulsiivisuutta, voimakasta levottomuutta tai itsetuhoisuutta. Joillakin esiintyy pitkäkestoista psykoosia, joka voi vaatia hoitoa.
  • Vaikutuksen alkaminen riippuu käyttömuodosta: suun kautta nautittuna vaikutus alkaa hitaammin (30–60 min) mutta voi kestää pitkään; polttaminen voi aiheuttaa nopean alun (minuuteissa) ja kesto voi olla useita tunteja.

Akuutit vaarat ja yliannostus

  • Yliannostuksen oireita: voimakas sekavuus, kouristukset, hengitysvaikeudet, tajuttomuus, hypertermia (hengenvaarallinen kehon lämpötilan nousu), rytmihäiriöt ja koomatilat.
  • PCP voi heikentää kivun tuntemusta, mikä lisää riskiä vakaville vammoille tapaturmien tai väkivallan seurauksena.
  • Verensokerin lasku, rabdomyolyysi (lihaskudoksen hajoaminen) ja munuaisten vaurioituminen ovat mahdollisia vakavan levottomuuden tai pitkäkestoisen hypertermian seurauksena.

Pitkäaikaisvaikutukset

  • Toistuva käyttö voi johtaa pitkäaikaisiin psyykkisiin ongelmiin, kuten krooniseen psykoosiin, masennukseen, muistihäiriöihin ja kognitiiviseen heikentymiseen.
  • Hermoston vauriot voivat olla osittain pysyviä; käyttäjät raportoivat muistiongelmista, vaikeuksista keskittyä ja persoonallisuuden muutoksista.
  • Riippuvuus oireineen voi kehittyä; vieroitusoireet voivat sisältää ahdistusta, masennusta ja univaikeuksia.

Tunnistaminen ja testit

  • Ulkonäöltään PCP on usein valkoista tai vaaleaa jauhetta tai kiteitä, mutta katukaupassa väritys ja koostumus voivat vaihdella.
  • PCP:n olemassaolon voi epäillä käyttäytymisestä ja oireista (esim. dissosiaatio, nystagmus, kivuttomuuden tunne). Fyysinen löydös yksin ei riitä varmaan todistukseen.
  • Laboratoriotestit: useimmat ensilinjan päihdetestit voivat osoittaa PCP:n virtsanäytteestä (sekä pika-testit että laboratoriovahvistus), varmistus onnistuu spesifisillä analyyseilla kuten GC‑MS tai LC‑MS/MS. Esiintymisikkuna vaihtelee käytön mukaan (akuutissa käytössä useita päiviä; kroonisessa käytössä pitempään).
  • Hiustesti voi paljastaa pitkäaikaisen käytön (useita kuukausia), mutta ei esimerkiksi äskettäistä yksittäistä annosta yhtä luotettavasti.

Ensivaste ja hoito

  • Jos epäilet PCP‑yliannostusta: soita hätäpalveluun välittömästi. Turvaa potilaan ja avustajien turvallisuus — PCP:n käyttäjä voi olla arvaamaton tai aggressiivinen.
  • Pidä oireileva henkilö mahdollisimman rauhallisena ja valvo hengitystä ja tajunnan tasoa. Älä jätä yksin tajuttomuutta tai vakavia hengitysvaikeuksia ilmenevää henkilöä.
  • Sairaalahoidossa oireenmukaiseen hoitoon kuuluu hengityksen ja verenkierron tukeminen, kouristusten hoito (esim. lääkärin määräämät anti‑kouristuslääkkeet), kuumeen hallinta ja tarvittaessa sedaatio (usein bentsodiatsepiinit) ja psykiatrinen arviointi. Antipsykoottiset lääkkeet voivat olla tarpeen vakavassa psykoosissa, mutta niiden käyttö tehdään kliinisesti harkiten.

Vähentäminen ja turvallisuustieto

  • PCP on vaarallinen ja laiton aine. Paras keino välttää riskejä on olla käyttämättä sitä.
  • Jos kuitenkin kohtaat PCP:tä sisältävän aineen tai harkitset käyttöä: älä koskaan sekoita PCP:tä alkoholin tai muiden huumeiden kanssa — yhdistelmä lisää hengenvaarallisten vaikutusten riskiä.
  • Harkitse aineen testauttamista virallisissa vähäriskipalveluissa, jos sellainen palvelu on saatavilla. Kerro luotettavalle ihmiselle, missä olet ja älä käytä yksin.
  • Jos olet huolissasi oman tai läheisen käytöstä, hakeudu terveydenhuollon, päihdepalveluiden tai kriisipuhelimen piiriin saadaksesi apua ja neuvontaa.

Oikeudellinen asema ja yhteenveto

  • PCP on useimmissa maissa laiton huume ja sen hallussapito, myynti tai valmistus on rikos. Lakiasiat voivat vaihdella maittain ja alueittain.
  • PCP voi aiheuttaa vakavia ja hetkellisiä sekä pitkäaikaisia haittoja hermostolle ja yleiseen terveydelle. Akuutit tilanteet voivat vaatia kiireellistä sairaalahoitoa. Jos epäilet altistusta tai yliannostusta, hakeudu välittömästi apuun.
PCPZoom
PCP

Historia

PCP luotiin toisen maailmansodan jälkeen kirurgiseksi anestesiaksi. Se toimi hyvin, mutta sillä oli vakavia sivuvaikutuksia: hallusinaatioita, sekavaa puhetta ja deliriumia. Noin 1960-luvun puolivälissä tai lopussa huume ilmestyi San Franciscon kaduille "rauhanpillerinä". Ihmiset tajusivat pian, että kyseessä oli hyvin vaarallinen huume. San Franciscon alueella PCP:n käyttö loppui ennen 1970-lukua. Samaan aikaan huume yleistyi New Yorkissa, ja se levisi siellä nopeasti. Sen käyttö kuitenkin kuoli tällä alueella San Franciscon tapaan. Yhdysvallat teki PCP:n käytön tai valmistamisen laittomaksi sen vakavien vaikutusten vuoksi.

Vaikutukset

PCP:n käytöllä voi olla monia erilaisia vaikutuksia. Huume voi vaikuttaa keskushermostoon (aivoihin ja tärkeimpiin hermoihin). Tämä voi aiheuttaa monia muutoksia aivoissa ja kehossa.

Tunteiden ja ajattelun muutokset

  • Euforia (erittäin onnellinen olo)
  • Estojen katoaminen, jotka normaalisti estävät ihmisiä tekemästä vaarallisia tai sopimattomia asioita.
  • Ahdistus tai vainoharhaisuus (erittäin huolestunut tai pelokas olo).
  • Hämmentynyt olo: henkilö on hämmentynyt eikä ehkä tiedä, kuka hän on, missä hän on tai mitä tapahtuu.
  • Ajatteluongelmat: henkilö ei pysty ajattelemaan selkeästi, ja kun hän puhuu, hän ei välttämättä puhu järkevästi.
  • Tunne erillisyydestä: irrottautuminen ympärillä olevista ihmisistä ja asioista.

Aistien muutokset

PCP aiheuttaa usein suuria muutoksia henkilön aistimuksissa (mitä hän tuntee, näkee, kuulee, haistaa tai maistaa). Esimerkiksi:

  • Painottomuuden tunne (henkilö tuntee, että hän ei paina mitään ja leijuu).
  • Auditiiviset hallusinaatiot (kuulet asioita, joita ei ole olemassa).
  • Visuaaliset hallusinaatiot (sellaisten asioiden näkeminen, joita ei ole olemassa).

Kehon muutokset

  • Levoton olo
  • Väsynyt olo
  • Takykardia (korkea syke)
  • Hypertensio (korkea verenpaine)
  • Ylimääräinen syljeneritys (elimistö tuottaa sylkeä tai sylkeä tavallista enemmän).
  • Hikoilu
  • Tunnottomuus
  • horjuminen (ei pysty kävelemään suoraan)
  • Kyvyttömyys puhua selvästi
  • Kuume
  • Lihasjäykkyys (lihakset jäykistyvät).

PCP voi myös aiheuttaa ihmisille paljon energiaa, he voivat tuntea itsensä tavallista vahvemmiksi ja toimia tavallista voimakkaammin eivätkä tunne kipua.

Miten lääkettä käytetään

PCP:tä voidaan syödä, nuuskia, ruiskuttaa (ruiskuttaa neulalla kehoon) tai polttaa. Henkilö voi ottaa pienen, keskisuuren tai suuren annoksen PCP:tä, ja hänellä on erilaisia vaikutuksia riippuen siitä, minkä annoksen hän ottaa. Pienet annokset voivat saada henkilön tuntemaan itsensä euforiseksi (hyvin onnelliseksi), rentoutuneeksi, turraksi, irti omasta kehostaan, ahdistuneeksi tai sekavaksi. Pienillä annoksilla ihmisillä voi olla myös aistihäiriöitä (muutoksia siinä, miten he kuulevat, näkevät, maistavat, haistavat tai tuntevat asioita), muistinmenetys (jolloin henkilö ei muista asioita normaalisti), puhe, jossa ei ole järkeä, näön hämärtyminen tai tyhjä katse. Keskisuuret annokset voivat aiheuttaa sekavuutta, levottomuutta, analgesiaa (kivun tuntemattomuutta), kuumetta, liiallista syljeneritystä ja "skitsofreniatyyppistä" käyttäytymistä. Suuret annokset voivat aiheuttaa kouristuksia, hengitysvajauksen (jolloin kehon hengitysjärjestelmät lakkaavat toimimasta), kooman, kuumeen, aivohalvauksen tai kuoleman.

Addiction

PCP:tä käyttävät ihmiset voivat tulla fyysisesti tai psyykkisesti (henkisesti) riippuvaisiksi huumeesta. Jos riippuvainen henkilö lopettaa yhtäkkiä PCP:n käytön, hän saa vieroitusoireita, kuten ripulia, vilunväristyksiä ja vapinaa (hallitsematonta tärinää osassa kehoa). Aivoissa PCP vaikuttaa useisiin välittäjäainejärjestelmiin. (Neurotransmitterit ovat aivojen kemiallisia viestinviejiä.) Se esimerkiksi estää aivoja pääsemästä eroon ylimääräisestä dopamiinista, noradrenaliinista ja serotoniinista. Nämä kaikki ovat erittäin tärkeitä aivojen välittäjäaineita. PCP voi vaikuttaa myös joihinkin aivojen opioidireseptoreihin. Se estää (tai estää) myös glutamaatin toimintaa estämällä NMDA-reseptoreita (N-metyyli-d-aspartaatti). Reseptilääkkeitä, kuten diatsepaamia (Valium), haloperidolia (Haldol) ja fentolamiinia, voidaan käyttää auttamaan joidenkin PCP:n vaikutusten hallinnassa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on PCP?


V: PCP on laiton huume, jota kutsutaan myös nimellä fenosyklidiini. Se on hallusinogeeninen huume, joka voi aiheuttaa ihmisille hallusinaatioita ja nähdä asioita, jotka eivät ole todellisia. Se on myös hermomyrkyllistä ja voi aiheuttaa pysyviä vaurioita aivoihin.

K: Mistä PCP on peräisin?


V: PCP:tä käytettiin alun perin nukutusaineena ennen kuin ihmiset alkoivat käyttää sitä laittomana huumeena.

K: Miltä PCP näyttää?


V: PCP on valkoista jauhetta, joka koostuu pienistä kiteistä, jotka liukenevat helposti veteen tai alkoholiin.

K: Mitkä ovat joitakin PCP:n slanginimiä?


V: Joitakin PCP:n slanginimiä ovat muun muassa enkelipöly, enkelihiukset, enkelisumu, aurora borealis, black whack, kristalli, sykloni, pirupöly, nukkepöly, balsamointineste, hallusinogeeni, hevosen rauhoittava aine, suihkupolttoaine, taikapöly, rakettipolttoaine tai tähtipöly.

K: Mitkä ovat joitakin PCP:tä sisältäviä seoksia?


V: PCP:tä sekoitetaan joskus marihuanan kanssa, ja sitä kutsutaan nimellä love boat tai killer weed. Sitä voidaan sekoittaa myös crackiin, jota kutsutaan space basingiksi. PCP:hen voidaan kastaa myös savukkeita, mitä kutsutaan shermiksi.

K: Onko PCP vaarallinen huume?


V: Kyllä, PCP on vaarallinen huume, sillä se on hermomyrkyllistä ja voi aiheuttaa pysyviä aivovaurioita. Se voi myös aiheuttaa ihmisille hallusinaatioita ja nähdä asioita, jotka eivät ole todellisia.

K: Miksi PCP on laitonta?


V: PCP on laitonta, koska se on vaarallinen huume, joka voi aiheuttaa vahinkoa sitä käyttäville henkilöille. Se on hallusinogeeninen huume, joka voi muuttaa aivoja ja aiheuttaa pysyviä vaurioita.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3