Islamin historia: synty, kehitys ja vaikutus maailmanhistoriaan

Islamin historia: syvä katsaus profeetta Muhammedin ajoista islamin syntyyn, kehitykseen ja laajoihin vaikutuksiin politiikkaan, talouteen ja maailmanhistoriaan.

Tekijä: Leandro Alegsa

Muslimien historia alkoi Arabiassa, kun Muhammed lausui Koraania 7. vuosisadalla. Islamin historiallinen kehitys on vaikuttanut poliittisiin, taloudellisiin ja sotilaallisiin suuntauksiin sekä islamilaisen maailman sisällä että sen ulkopuolella.

Kuten kristinuskon kohdalla, myös islamilaisen maailman käsite on hyödyllinen, kun tarkastellaan ihmiskunnan historian eri aikakausia.

Synty ja varhaiset vuodet

Islam syntyi 600-luvun Arabian niemimaalla. Perinteisen kertomuksen mukaan profeetta Muhammed sai jumalalliset ilmoitukset, jotka koottiin myöhemmin Koraaniksi. Ilmoitukset alkoivat Mekasta ja jatkuivat Muhammedin elämän loppuun saakka. Tärkeä käännekohta oli hijra eli siirtyminen Mekasta Medinaan vuonna 622, joka merkitsee islamilaisen ajanlaskun alkua. Varhaisen yhteisön kasvuun liittyivät myös ensimmäiset poliittiset rakenteet ja kalifaatin muodostuminen.

Kalifaattien aika ja laajentuminen

Kuolevan profeetan jälkeen islam levisi nopeasti Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään, Keski-Aasiaan ja Iberian niemimaalle. Keskeisiä vaiheita ovat:

  • Rashidun-kalifaatti (ohjatut kalifit) — islamin ensimmäinen poliittinen järjestelmä, laajentuminen Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan;
  • Umayyad-dynastia — laajensi valta-aluetta Eurooppaan asti (Al-Andalus) ja loi laajoja hallintorakenteita;
  • Abbasidien aikakausi — kulttuurinen ja tieteellinen kukoistus, Bagdadista tuli oppimisen keskus.

Kulttuurinen ja tieteellinen vaikutus

Islamilainen maailma oli keskiaikana tärkeä tiedon, teknologian ja kaupan solmukohta. Arabialaiset tutkijat ja oppineet säilyttivät ja käänsivät kreikkalaisia ja persialaisia teoksia ja kehittivät omaa tieteenalojaan, kuten matematiikkaa (algebra), lääketiedettä, tähtitiedettä ja filosofiaa. Suurten kauppiverkostojen ansiosta islam vaikutti myös kauppaan, merillä kulkemiseen ja kaupunkien kehitykseen.

Taiteessa ja arkkitehtuurissa näkyvät omaleimaiset piirteet: moskeijat, kalligrafia, geometriset ornamentit ja koristeellinen arkkitehtuuri. Myös oikeusjärjestelmä (islamilainen laki eli šaria) ja eri oikeuskoulukunnat muovasivat yhteiskuntia pitkiksi ajoiksi.

Uskonnollinen monimuotoisuus

Islam ei ole yhtenäinen yksikkö: suurimmat jakolinjat ovat sunni- ja shiia-islam, mutta lisäksi on monia maantieteellisiä, kulttuurisia ja henkisiä suuntauksia kuten sufismi (mystiikka). Eri maissa muslimien tulkinnat ja käytännöt voivat poiketa huomattavasti toisistaan.

Islam ja maailmanhistoria nykyaikaan

1500–1900-luvuilla Osmanien valtakunta, Safavidit ja mogulit olivat merkittäviä valtaapitäviä muslimivaltakuntia. Kolonialismin kaudella monet islamilaiset alueet joutuivat eurooppalaisen vallan alle, mikä johti sekä modernisaatioon että nationalismin nousuun. 1900-luvulta lähtien itsenäistymiset, öljyn geopoliittinen merkitys, ideologiset liikkeet sekä uudistuskeskustelut ovat muovanneet modernia islamilaista maailmaa.

Merkitys ja perintö

Islamin vaikutus on laaja: se on merkittävä uskonto, kulttuurinen voima ja historiallinen tekijä, joka on vaikuttanut lakeihin, taiteeseen, tieteeseen ja politiikkaan eri puolilla maailmaa. Maantieteellisesti islamilaisia yhteisöjä on nykyään kaikilla mantereilla — muslimeja on yli miljardi ihmistä, ja heidän kulttuurinen ja poliittinen vaikutuksensa on globaalia.

Keskeiset huomiot

  • Islam syntyi 7. vuosisadalla Arabian niemimaalla ja levisi nopeasti useille alueille.
  • Oppineisuus ja käännöstoiminta keskiajan islamilaisissa keskuksissa vaikuttivat Euroopan ja Aasian myöhempään kehitykseen.
  • Islamilaiset oikeus- ja hallintoperinteet muovasivat pitkään yhteiskuntajärjestystä useissa maissa.
  • Nykyajan haasteet sisältävät modernisaation, kansallismielisyyden, taloudellisen kehityksen ja uskonnollisten liikkeiden vuorovaikutuksen.

Yhteenvetona islamin historia on monivaiheinen kertomus uskonnollisesta syntymästä, nopeasta laajentumisesta, kulttuurisesta ja tieteellisestä kontribuutiosta sekä dynaamisesta roolista maailmanhistoriassa aina nykypäivään saakka.

Muslimien varhaishistoria

Muhammedin kuoleman jälkeen muslimien johto siirtyi Abu Bakrille. Häntä seurasivat Umar, Uthman ibn Affan ja sitten Ali. Näitä neljää kutsutaan Rashidun-kalifeiksi, mikä tarkoittaa vanhurskaita kalifeja. Sana kalifi tarkoittaa uskonnollista ja hengellistä johtajaa. Näiden kalifien aikana islamista tuli yksi Lähi-idän tärkeimmistä uskonnoista. Muslimikansan hallintoviranomaiset perustettiin. Umarin aikana muslimit valloittivat yli kaksi kolmasosaa Itä-Rooman valtakunnasta. Umar otti käyttöön myös muslimikalenterin.

Islamilaiset sisällissodat

Ensimmäinen Fitna

Islamin ensimmäinen sisällissota, joka tunnetaan myös nimellä ensimmäinen Fitna, puhkesi neljännen kalifin Alin aikana ja kesti koko hänen kalifaattinsa ajan. Kolmannen kalifin Uthman ibn Affanin olivat murhanneet kapinalliset muslimiryhmät, joilla oli poliittisia motiiveja. Alin tultua valtaan hänen tärkein ongelmansa oli murhasta vastuussa olevien rankaiseminen. Monet olivat kuitenkin sitä mieltä, että ennen kalifin viran vastaanottamista Alin olisi pitänyt keskittää huomionsa murhaajien löytämiseen ja rankaisemiseen. Muhammadin vaimon Aishan, hänen vävyjensä Talhahin ja Zubair ibn al-Awamin johtama ryhmä kieltäytyi tunnustamasta Alin kalifaattia. Sen sijaan he kokosivat armeijan, joka kohtasi Alin armeijan Basrassa Irakissa alun perin neuvottelutarkoituksessa. Yöllä puhkesi jonkin verran taisteluita, luultavasti sekaannuksesta tai kapinallisryhmien takia, jotka olivat mukana surullisenkuuluisassa murhassa. Tämä johti Bassorahin taisteluun (joka tunnetaan myös nimellä Kamelin taistelu), josta Alin puolue selviytyi voittajana. Ali saattoi Aishan taistelun jälkeen kunniakkaasti takaisin Medinaan.

Tämä taistelu ei kuitenkaan täysin lopettanut jännitteitä muslimien valtakunnassa. Pian Alin haastoi Syyrian muslimimaakuntien kuvernööri Muawiyah. Hänkin otti esille kysymyksen Uthmanin murhaajien rankaisemisesta ja kieltäytyi tunnustamasta Alia kalifiksi ennen kuin asia oli ratkaistu. Muawiyah oli Uthmanin sukulainen, ja hänen armeijansa lupasi saattaa murhaajat ja heitä suojelleet henkilöt oikeuden eteen. Tämä viittaus murhaajia suojeleviin ihmisiin kohdistui Aliin ja hänen seuraajiinsa. Näin ollen nämä kaksi ryhmää kohtasivat ja kävivät taistelun, jota kutsuttiin Siffinin taisteluksi. Tämä taistelu päättyi tasapeliin, ja niinpä molemmat ryhmät päättivät välimiesmenettelystä, joka ei myöskään johtanut mihinkään konkreettiseen päätökseen. Toinen muslimiryhmä, kharijitit, jotka olivat aiemmin olleet Alin puolella, hylkäsivät hänet sillä välin, koska he katsoivat, ettei hän noudattanut todellista islamia ja hoiti kalifaattiin liittyviä asioita ikään kuin se olisi hänen omaisuuttaan.

Seuraavina vuosina Alin kuvernöörit eivät voineet estää häntä menettämästä maakuntia Muawiyahille, joka kasvatti voimiaan laajentamalla armeijaansa entisestään. Ali oli siirtänyt kalifaatin pääkaupungin Medinasta Kufaan vuonna 656. Kharijittien salamurhaaja surmasi hänet Kufassa vuonna 661.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Milloin ja missä muslimien historia alkoi?


V: Muslimien historia alkoi Arabiassa, kun Muhammed lausui Koraania 7. vuosisadalla.

K: Miten islamin historiallinen kehitys on vaikuttanut elämän eri osa-alueisiin?


V: Islamin historiallinen kehitys on vaikuttanut poliittisiin, taloudellisiin ja sotilaallisiin suuntauksiin sekä islamilaisen maailman sisällä että sen ulkopuolella.

K: Onko islamilaisen maailman käsite samanlainen kuin kristinuskon?


V: Kyllä, kuten kristinuskon kohdalla, islamilaisen maailman käsite on hyödyllinen, kun tarkastellaan ihmiskunnan historian eri aikakausia.

K: Onko islamilla ollut vaikutusta islamilaisen maailman ulkopuolella?


V: Kyllä, islamin historiallinen kehitys on vaikuttanut poliittisiin, taloudellisiin ja sotilaallisiin suuntauksiin sekä islamilaisen maailman sisällä että sen ulkopuolella.

K: Kenen katsotaan lausuneen Koraanin?


V: Koraanin lausumisen katsotaan kuuluvan Muhammadille.

K: Millä vuosisadalla Muhammed lausui Koraanin?


V: Muhammed lausui Koraanin 7. vuosisadalla.

K: Mitkä ovat esimerkkejä siitä, miten islamin historiallinen kehitys on vaikuttanut maailmaan?


V: Islamin historiallinen kehitys on vaikuttanut poliittisiin, taloudellisiin ja sotilaallisiin suuntauksiin sekä islamilaisen maailman sisällä että sen ulkopuolella.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3