Kolibri

Ruokailutottumukset ja pölytys

Kolibrit auttavat kukkia pölyttämään, vaikka useimmat hyönteiset tunnetaankin parhaiten siitä, että ne tekevät pölytystä. Kolibri nauttii mettä, kuten perhonen ja muutkin kukkia rakastavat hyönteiset, kuten mehiläiset.

Kolibreilla ei ole hyvää hajuaistia, vaan ne tuntevat vetoa väreihin, erityisesti punaiseen väriin. Toisin kuin perhonen, kolibri leijuu kukan yllä, kun se juo siitä nektaria, kuten perhonen. Näin tehdessään se räpyttelee siipiään hyvin nopeasti pysyäkseen paikallaan, minkä vuoksi se näyttää sumealta, ja lisäksi se lyö siipiä niin nopeasti, että siitä kuuluu humiseva ääni. Joskus kolibri työntää koko päänsä kukkaan juodakseen mettä kunnolla. Kun se ottaa päänsä takaisin ulos, sen pää on keltaisen siitepölyn peitossa, jotta se voi pölyttää sen, kun se siirtyy toiseen kukkaan. Tai joskus se voi pölyttää nokallaan.

Mehiläisten tapaan kolibritkin pystyvät arvioimaan syömänsä nektarin sokerimäärän. Ne hylkäävät kukat, joiden nektarissa on alle 10 prosenttia sokeria. Nektari on huono ravintoaineiden lähde, joten kolibrit tyydyttävät proteiinien, aminohappojen, vitamiinien, kivennäisaineiden jne. tarpeensa saalistamalla hyönteisiä ja hämähäkkejä.

Syöttölaite

Useimmilla kolibreilla on pitkä ja suora tai lähes suora nokka, mutta joillakin lajeilla nokan muoto on sovitettu ruokintaan. Kolibrilla on lyhyt, terävä nokka, joka on sopeutunut ruokailemaan kukista, joilla on lyhyet terälehdet, ja lävistämään pidempien kukkien tyviä. Sicklebillsin erittäin kaareva nokka on sopeutunut nektarin imemiseen Gesneriaceae-suvun kukkien kaarevista terälehdistä. Tulipyrstökurpan nokka on ylöspäin kääntynyt, kuten avosetillä. Kolibrin uroksella on pitkän, suoran nokkansa kärjessä barrakudamaiset piikit.

Kolibrin nokan molemmat puoliskot ovat selvästi päällekkäin, ja alempi puolisko (alaleuka) istuu tiiviisti ylemmän puoliskon (yläleuka) sisään. Kun kolibrit syövät nektaria, nokka on yleensä vain hieman auki, jolloin kieli voi työntyä nektariin.

Samanlaisten nektaria syövien aurinkolintujen tapaan ja toisin kuin muut linnut, kolibrit juovat käyttämällä uritettuja tai kaukalon kaltaisia kieliä, jotka ne voivat työntää pitkälle ulos. Kolibrit eivät vietä koko päivää lentäen, koska energiakustannukset olisivat liian suuret; suurin osa niiden toiminnasta koostuu istumisesta tai istuskelusta. Kolibrit ruokailevat monilla pienillä aterioilla, ja ne syövät päivittäin monia pieniä selkärangattomia eläimiä ja jopa kaksitoista kertaa oman ruumiinpainonsa verran nektaria. Ne käyttävät keskimäärin 10-15 prosenttia ajastaan ruokailuun ja 75-80 prosenttia istumiseen ja sulatteluun.

Yhteiskehitys kukkien kanssa

Koska kolibrit ovat erikoistuneet nektarin syöjiksi, ne ovat sidoksissa lintukukkiin, joita ne käyttävät ravinnokseen. Jotkin lajit, erityisesti ne, joilla on epätavallisen muotoinen nokka, kuten miekkasimukolibri ja sirppikolibrit, ovat kehittyneet yhdessä pienen määrän kukkalajeja kanssa.

Monet kolibrien pölyttämät kasvit tuottavat kukkia punaisen, oranssin ja kirkkaan vaaleanpunaisen sävyisinä, vaikka linnut ottavat mettä monivärisistä kukista. Kolibrit näkevät aallonpituuksia lähi-ultraviolettiin asti. Niiden kukat eivät kuitenkaan heijasta näitä aallonpituuksia kuten monet hyönteispölytteiset kukat. Kapea värispektri saattaa tehdä kolibrin pölyttämistä kukista hyönteisille huomaamattomia, mikä vähentää hyönteisten nektarivarkauksia. Kolibripölytteiset kukat tuottavat myös suhteellisen heikkoa nektaria (keskimäärin 25 % sokereita painosta), joka sisältää runsaasti sakkaroosia, kun taas hyönteispölytteiset kukat tuottavat tyypillisesti väkevämpää nektaria, jossa fruktoosi ja glukoosi ovat hallitsevia.

 
Purppurakurkkuinen karibu ruokailee kukassa.  

Taksonomia

Kolibrit ovat perinteisesti kuuluneet lintujen heimoon Apodiformes. Tähän järjestykseen kuuluvat kolibrit, kyhmyjoutsenet ja puujoutsenet. 1970- ja 1980-luvuilla tehtyihin DNA-tutkimuksiin perustuva Sibley-Ahlquistin lintutaksonomia on muuttanut kolibrien luokittelua. Sen sijaan, että kolibrit olisivat olleet samassa järjestyksessä joutsenten kanssa, niistä muodostettiin järjestys, johon kuuluivat vain ne itse, Trochiliformes. Niiden aiempi järjestys Apodiformes muutettiin superjärjestykseksi Apodimorphae. Tämä yläluokka sisältää ne kolme lintuperhettä, jotka kuuluivat siihen, kun se oli järjestys.