Kenguru

Yleiset nimet

• Kengurut: suuret urokset ovat 2 metriä pitkiä ja painavat 90 kiloa.
• wallarut: kooltaan kengurujen ja wallabien väliltä.
• wallabyt: pienet tai keskikokoiset makropodit.
• puukengurut: Dendrolagus, joka on sopeutunut arboreaaliseen liikkumiseen. Ne elävät Uuden-Guinean trooppisissa sademetsissä, Queenslandin koillisosassa ja joillakin alueen saarilla.

 

Neljä lajia

Kenguruita elää neljä lajia:

• Punainen kenguru (Macropus rufus) on maailman suurin pussieläin. Punainen kenguru elää Australian kuivassa ja puolikuivassa keskiosassa. Suuri uros voi olla kaksi metriä pitkä ja painaa 90 kiloa.
• Itäinen harmaa kenguru (Macropus giganteus) ei ole yhtä tunnettu kuin punainen (Australian ulkopuolella), mutta se on useimmin nähty, sillä sen levinneisyysalue kattaa mantereen hedelmällisen itäosan.
• Läntinen harmaa kenguru (Macropus fuliginosus) on taas hieman pienempi, noin 54 kilogrammaa (119 paunaa) suurella uroksella. Sitä tavataan Länsi-Australian eteläosassa, Etelä-Australiassa lähellä rannikkoa ja Darling-joen vesistöalueella.
• Antilopiinikenguru (Macropus antilopinus) muistuttaa itäistä ja läntistä harmaata kengurua. Niiden tavoin se elää ruohoisilla tasangoilla ja metsissä. Se elää suurissa ryhmissä.

Macropodidae-heimoon kuuluu myös noin 50 muuta pienempää makropodia.

 
Punainen kenguru laiduntamassa  

Taustaa

Kengurut hyppivät liikkuakseen nopeasti ja kävelevät hitaasti kahdella tai neljällä jalalla. Ne eivät voi kävellä mihinkään suuntaan eivätkä hyppiä taaksepäin. Ne voivat hyppiä tai hypätä noin kolme kertaa oman pituutensa verran. Ne voivat myös tarvittaessa uida. Kenguru on kasvissyöjä, joka syö pääasiassa ruohoa, mutta jotkut lajit syövät myös pensaita. Naaraskengurulla on kolme emätintä.

Kengurut ovat pussieläimiä: ne kantavat poikasiaan kehossaan olevassa erityisessä pussissa. Kengurunpoikasia kutsutaan poikasiksi. Kengurut elävät suurissa ryhmissä, joita kutsutaan laumoiksi. Kukin ryhmä koostuu lisääntyvistä naaraista, niiden poikasista ja useista aikuisista uroksista. Yksi uroksista on dominoiva uros, joka on ainoa, joka lisääntyy lauman naaraiden kanssa.

Koska niitä esiintyy eniten Australiassa, australialaiset pitävät sitä kansallisena symbolina. Kenguru on Australian vaakunassa. Australialainen lentoyhtiö Qantas käyttää kengurua tunnuksenaan. Myös Australian kuninkaallisilla ilmavoimilla (RAAF) on kengurun tunnus.

Kengurut voivat olla vaarallisia voimakkaiden jalkojensa vuoksi. Ne voivat nojata häntäänsä ja antaa voimakkaita potkuja. Vuonna 2009 mies lähti pelastamaan koiraansa, joka oli ajanut kengurun maatilan patoon. Kenguru pystyi pitelemään koiraa veden alla ja melkein hukutti sen. Kenguru antoi miehelle useita voimakkaita potkuja, ennen kuin tämä pystyi ottamaan koiransa kiinni ja pakenemaan padosta. Mies tarvitsi sairaalahoitoa vammojensa vuoksi.

Nimi

Sana kenguru on Australian aboriginaalien sana, joka on peräisin Queenslandin pohjoisosassa asuvalta Guugu Yimidhirr -kansalta. Kapteeni James Cook kirjasi sanan ylös elokuussa 1770. Se oli nimi harmaalle kengurulle, Macropus robustus. Cookin laiva HMS Endeavour oli vaurioitunut koralleissa Suurella valliriutalla. Kesti seitsemän viikkoa, ennen kuin alus saatiin korjattua joen, nykyisen Endeavour-joen, rannalla Cooktownin kaupungin paikalla. Tämä antoi Cookille, Joseph Banksille ja muille miehistön jäsenille aikaa tutustua alueeseen sekä kasveihin ja eläimiin. Kengurun nahka ja kallo vietiin takaisin Englantiin esiteltäväksi. James Boswell kuvaa kirjassaan "Life of Johnson", että tohtori Samuel Johnson hyppi vuonna 1793 ympäri huonetta selittääkseen ihmisille, miten kenguru liikkui. Kun Arthur Phillip ja ensimmäinen laivue saapuivat Sydneyhin vuonna 1788, he yllättyivät siitä, etteivät aboriginaalit tunteneet sanaa "kenguru". Heiltä kesti jonkin aikaa tajuta, että Sydneyn aboriginaalit puhuivat eri kieltä kuin Cooktownin asukkaat.

 

Sammunut suku

Oli olemassa nykyään sukupuuttoon kuollut jättiläiskengurujen suku, Sthenurinae. Ne olivat sopeutuneet laiduntamaan metsäalueilla avoimien niittyjen sijaan. Suurimman (Procoptodon goliah) arvioitu ruumiinpaino oli 240 kg, mikä on lähes kolme kertaa suurempi kuin suurimpien elävien kengurujen paino. Luultavasti ne liikkuivat hitaammin, sillä hyppiminen ei ollut mahdollista. Ne olisivat liikkuneet askeltaen (kävellen). Suku kuoli sukupuuttoon noin 30 000 vuotta sitten.