Kashmirin konflikti

Jammun ja Kašmirin konflikti (hindi: कश्मीर विवाद, urdu: مسئلہ کشمیر) on kiista Kašmirin alueesta. Kiista on Intian ja Pakistanin välinen. Intia vaatii koko aluetta, joka oli aikoinaan ruhtinaskunta. Se hallitsee tällä hetkellä noin 43 prosenttia alueesta, mukaan lukien suurinta osaa Jammusta, Kashmirin laaksoa, Ladakhia ja Siachenin jäätikköä. Pakistan kiistää Intian väitteet, sillä se hallitsee noin 45 prosenttia Jammusta ja Kašmirista, mukaan lukien Azad Kašmir ja Gilgitin ja Baltistanin pohjoiset alueet. Pakistanin mukaan Kašmirissa pitäisi järjestää kansanäänestys siitä, haluavatko ihmiset liittyä Intiaan vai Pakistaniin vai itsenäistyä.

YK:n kartta Kashmirista

Historia

Konflikti sai alkunsa Intian jakamisen aikana (1947-48). Lokakuun 20. päivänä 1947 Pakistanin tukemat heimomiehet tunkeutuivat Kašmiriin. Jammun ja Kašmirin maharadza taisteli aluksi vastaan, mutta pyysi 27. lokakuuta apua kenraalikuvernööri Louis Mountbattenilta, joka suostui sillä ehdolla, että hallitsija liittyisi Intiaan. Kun Intian liittymispaperit oli allekirjoitettu, intialaiset sotilaat tunkeutuivat Kashmiriin ja saivat käskyn estää kaikki uudet miehitykset, mutta he eivät saaneet karkottaa ketään osavaltiosta. Intia vei asian YK:n käsiteltäväksi. YK:n päätöslauselmassa pyydettiin Pakistania poistumaan miehittämiltään alueilta ja pyydettiin Intiaa avustamaan YK:n kansanäänestyskomissiota järjestämään kansanäänestys kansan tahdon selvittämiseksi. Pakistan kieltäytyi tyhjentämästä miehitettyjä alueita.

Intia ja Pakistan kävivät ensimmäisen sotansa Jammusta ja Kašmirista vuosina 1947-8. Yhdistyneiden Kansakuntien valvonnassa ne sopivat tulitauosta linjalla, jonka mukaan Pakistanin hallinnassa oli yksi kolmasosa osavaltiosta, joka käsittää Pakistanin niin kutsuman Azad Jammun ja Kašmirin ja pohjoiset alueet, ja Intian hallinnassa kaksi kolmasosaa, Jammu, Ladakh ja Kašmirin laakso. Vuonna 1972 tulitaukolinja nimettiin Simlan sopimuksen mukaisesti uudelleen valvontalinjaksi.

Vaikka Intia väittää, että koko osavaltio on osa Intiaa, se on ollut valmis hyväksymään valvontalinjan kansainväliseksi rajaksi tietyin mahdollisin muutoksin. Sekä Yhdysvallat että Yhdistynyt kuningaskunta ovat myös kannattaneet valvontalinjan muuttamista kansainvälisesti tunnustetuksi rajaksi.

Pakistan on kuitenkin johdonmukaisesti kieltäytynyt hyväksymästä valvontalinjaa rajaksi, koska pääosin muslimien hallitsema Kashmirin laakso pysyisi osana Intiaa. Tilanteen virallistaminen ei myöskään ota huomioon niiden kašmirilaisten pyrkimyksiä, jotka ovat vuodesta 1989 lähtien taistelleet koko osavaltion tai sen osan itsenäisyyden puolesta.

Vesikiista

Toinen syy Kashmiria koskevan kiistan taustalla on vesi. Monet joet saavat alkunsa Kašmirista. Jotkut niistä ovat Indus-joen vesistöalueen sivujokia, kuten Jhelum- ja Chenab-joet. Ne virtaavat Pakistaniin ja niitä käytetään siellä kasteluun. Muut joet, kuten Ravi, Beas-joki ja Sutlej, virtaavat Pohjois-Intiaan.

Yksi konfliktin syistä on se, että vuoden 1947 rajasopimuksen myötä monia Pakistanin kastelujärjestelmiä voidaan valvoa Intiasta käsin. Pakistan on pelännyt, että Intia voisi pysäyttää Intian hallinnassa olevasta Kašmirista alkavien ja Pakistaniin laskevien jokien virtauksen. Tämä vahingoittaisi Pakistanin maataloutta. Vuonna Pakistanissa allekirjoitettu Indus-vesisopimus 1960 ratkaistiin suurin osa näistä veden jakamista koskevista kiistoista.

Nykytila

Nykyään Kashmir on jakautunut seuraavasti:

Intian tasavalta hallitsee Jammun ja Kašmirin osavaltiota. Se koostuu Jammun alueesta, Kashmirin laaksosta ja Ladakhista. Pakistan kutsuu sitä Intian miehittämäksi kashmiriksi tai Intian hallitsemaksi kashmiriksi tai Intian liittämäksi kashmiriksi ja Intian hallussa olevaksi kashmiriksi.
Pohjoisalueina tunnetut alueet sekä Azad Jammu ja Kašmir ovat Pakistanin hallinnassa. Islamabad kutsuu niitä Pakistanin hallinnoimaksi Kašmiriksi. Intia kutsuu niitä Pakistanin hallinnoimaksi Kašmiriksi.
Aksai Chin -niminen alue on Kiinan hallinnassa. Kiina hallitsee myös Pakistanilta saamaansa aluetta, jota kutsutaan Trans-Karakoram Tractiksi. Intia kiistää tämän vaihdon laillisuuden.
Siachenin jäätikkö on tällä hetkellä kiistanalainen alue: Intia hallitsee jäätikköä, Pakistan sen alapuolella olevaa laaksoa.
Trans-Karakoramin alue on alue, jonka Pakistan luovutti Kiinalle vuonna 1963, 3. maaliskuuta. Pakistan sanoo, että alue oli asumaton, joten siihen ei liity ongelmia. Intia vaatii tätä aluetta osaksi Jammun ja Kašmirin osavaltiotaan.

Kashmir on ollut Intian ja Pakistanin välinen kiistakapula jo yli 60 vuoden ajan. Tällä hetkellä raja - valvontalinja - jakaa alueen kahtia, ja toinen osa on Intian miehittämä ja toinen Pakistanin sotilaallisesti hallinnoima. Intia haluaisi virallistaa tämän tilanteen ja tehdä siitä hyväksytyn kansainvälisen rajan. Pakistan ja kashmirilaiset aktivistit kuitenkin vastustavat tätä suunnitelmaa, koska molemmat haluavat lisätä alueen valvontaa.

Karttaongelmat

Kartta YK:n versiosta Etelä-Aasian alueesta

Kartta YK:n versiosta Pakistanista

Kartta YK:n versiosta Kashmirin alueesta

Kuten muillakin kiistanalaisilla alueilla, kumpikin hallitus julkaisee karttoja, joissa se kuvaa Kashmirin aluetta osana omaa aluettaan riippumatta siitä, onko se tosiasiallisesti hallinnassa. Intiassa on laitonta jättää Kashmir kokonaan tai osittain kartan ulkopuolelle. Pakistanissa on myös laitonta jättää Jammun ja Kašmirin osavaltio kartalle merkitsemättä. Osallistumattomat tahot käyttävät usein valvontalinjaa ja tosiasiallisen valvonnan linjaa kuvattuina rajoina, kuten CIA World Factbookissa tehdään, ja alue on usein merkitty hash-merkeillä, vaikka Intian hallitus vastustaa tiukasti tällaista käytäntöä. Kun Microsoft julkaisi kartan Windows 95:ssä ja MapPoint 2002:ssa, siitä syntyi kiistaa, koska siinä ei näytetty osaa Kashmirista Intian väitteen mukaisesti osana Intiaa. Kaikki puolueettomat yritykset väittävät kuitenkin noudattavansa YK:n karttaa, ja yli 90 prosenttia kaikista Kashmirin alueen sisältävistä kartoista osoittaa sen kiistanalaiseksi alueeksi.

Kansainväliset vastaukset

Hallitukset	Toimintalinjan lausuman
YK:	Esitetyt rajat ja nimet sekä kartalla käytetyt nimitykset eivät merkitse Yhdistyneiden Kansakuntien virallista hyväksyntää tai hyväksyntää. Katkoviiva edustaa suunnilleen Jammun ja Kašmirin valvontalinjaa, josta Intian tasavalta ja Pakistanin hallitus ovat sopineet alkaen. 1972. Molemmat osapuolet eivät ole vielä sopineet alueen lopullisesta asemasta, eikä mitään merkittävää ole toteutettu sen jälkeen, kun rauhanprosessi alkoi vuonna 2003. 2004. Katso YK:n kartta Jammusta ja Kašmirista, jonka useimmat maailman maat ovat hyväksyneet.
Islamabad:	Pakistanin hallitus väittää varauksetta ja ehdoitta, että "Jammun ja Kašmirin liittymisen" pätevyys on edelleen ratkaistava YK:n kansanäänestyksessä. Se hyväksyy YK:n kartan alueesta. Se toteaa myös, että YK:n käytäntöön perustuvat Kashmirin aluekartan nimitykset ja esitystapa eivät merkitse sitä, että Kansainyhteisön sihteeristö tai julkaisijat ilmaisevat minkäänlaista mielipidettä minkään maan, alueen tai alueen oikeudellisesta asemasta, sen viranomaisista tai sen rajojen määrittämisestä. Tarkoituksena ei ole määritellä Jammun ja Kašmirin oikeudellista asemaa, josta osapuolet eivät ole vielä sopineet. Lisäksi siinä todetaan, että rajojen on perustuttava ihmisten uskonnollisiin, kulttuurisiin, rodullisiin, historiallisiin ja maantieteellisiin suuntauksiin eikä politiikkaan. Se väittää kuitenkin, että tämä ei ole kummankaan kiistan osapuolen aluevaatimusten hyväksyminen.
New Delhi:	Intian hallitus toteaa, että "Intian tasavallan keinotekoiset ulkorajat, erityisesti sen lainkäyttövaltaan kuuluvat kansainväliset rajat, jotka on luonut ulkomainen elin, eivät ole oikeita eivätkä todennettuja".
Peking:	Kiinan kansantasavallan hallitus pitää hallussaan niin sanottua Kiinan Kashmiria, mutta myös Intian tasavalta vaatii aluetta; Kiina toteaa, että Aksai Chin on osa Kiinan Xinjiangin autonomista aluetta . ^[] Kiina ei hyväksynyt brittien ehdottamia Kashmirin ja Jammun ruhtinaskunnan rajoja Aksai Chinin ja Karakoramin pohjoispuolella. Kiina ratkaisi omat rajakiistansa Pakistanin kanssa Trans-Karakoramin alueella vuonna 1963 sillä ehdolla, että ratkaisun edellytyksenä oli Kashmirin kiistan lopullinen ratkaisu. Pakistan hyväksyi myös sen, että tämä on osa Kiinaa, mutta niiden välisestä tulevasta tarkasta rajasta ei ole sovittu, koska sitä kutsutaan määrittelemättömäksi rajaksi tai rajaamattomaksi rajaksi.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on Jammun ja Kashmirin konflikti?

A: Jammun ja Kašmirin konflikti on kiista Kašmirin alueesta Intian, Pakistanin ja Kiinan välillä.

K: Mitä Intia väittää Kashmirin alueesta?

V: Intia vaatii koko aluetta, joka oli aikoinaan ruhtinaskunta ja jota se pitää alueenaan.

Kysymys: Kuinka suuri osa Kashmirin alueesta on tällä hetkellä Intian hallinnassa?

V: Intia hallitsee tällä hetkellä noin 43 prosenttia alueesta, mukaan lukien suurin osa Jammusta, Kashmirin laakso, Ladakh ja Siachenin jäätikkö.

K: Mikä on Intian ja Pakistanin välinen kiista Jammusta ja Kašmirista?

V: Pakistan kiistää Intian väitteet ja hallitsee noin 45 prosenttia Jammusta ja Kašmirista, mukaan lukien Azad Kašmir ja Gilgit-Baltistan.

K: Mitä Pakistan ehdottaa ratkaisuksi Jammun ja Kašmirin konfliktiin?

V: Pakistan ehdottaa, että Kašmirissa järjestetään kansanäänestys siitä, haluavatko ihmiset liittyä Intiaan vai Pakistaniin vai itsenäistyä.

K: Keitä muita osapuolia Jammun ja Kašmirin konfliktissa on mukana Intian ja Pakistanin lisäksi?

V: Jammun ja Kašmirin konfliktissa on mukana myös Kiina.

K: Mitkä Jammun ja Kašmirin alueet ovat Intian hallinnassa?

V: Intia hallitsee suurinta osaa Jammusta, Kashmirin laaksoa, Ladakhia ja Siachenin jäätikköä, jotka muodostavat noin 43 prosenttia alueesta.