Lindsey (valtakunta)

Maantiede

Lindsey sijaitsi Humber-joen pohjoispuolella ja Witham-joen eteläpuolella. Idässä oli Pohjanmeri ja länsirajana Trent-joki. Roomalainen Foss Dyke -niminen kanava yhdisti Witham-joen ja Trent-joen lounaisrajalla. Lännessä oli myös Hatfield Chase, matala suoalue. Lindsey oli siis täysin veden ympäröimä. Tämä johti siihen yleiseen uskomukseen, että Lindsey oli saari.

Historia

Nimi Lindsey tulee sanasta Lindissi (myös Lindesse ja Lindesig). Lindsey on brittiläinen nimi eikä vanhan englannin (tai anglosaksisen kielen) nimi. Lindsey oli anglosaksinen kuningaskunta, mutta sillä oli vahva kelttiläinen väestö. Lindsey näyttää olleen jonkin aikaa itsenäinen kuningaskunta, jolla oli omat kelttiläiset hallitsijansa. Se joutui Northumbrian hallintaan noin vuosina 620-658. Sen jälkeen se oli Mercian alaisuudessa n. 658-c. 675. Se palasi jälleen Northumbrian hallintaan noin vuosina 675-679. Vuonna 679 se siirtyi Mercian haltuun. Sen kuninkaat alennettiin Ealdormeniksi.

Lindseyn kääntyminen kristinuskoon alkoi noin vuonna 631 Paulinuksen toimesta. Piispa Wilfrid nimitettiin Northumbrian, johon Lindsey kuului, piispaksi vuonna 665. Viivästyksen jälkeen hänet asetettiin piispaksi vuonna 669. Kun hänet karkotettiin Northumbriasta vuonna 678, hänen hiippakuntansa jaettiin. Arkkipiispa Theodore muodosti Lindseystä erillisen hiippakunnan, jolla oli oma piispa. Anglosaksisen kronikan mukaan vuonna 678 Eadhed oli Lindseyn ensimmäinen piispa. 900-luvulla tanskalaiset (viikingit) asuttivat Lindseyn. Tämä merkitsi Lindseyn hiippakunnan loppua.

Hatfield

Haethfieldlande eli Hatfield oli toinen pieni anglosaksinen kuningaskunta, joka on mainittu Tribal Hidage -luettelossa. Hatfieldistä tiedetään hyvin vähän eikä sen kuninkaista mitään. Toisin kuin muut pienet kuningaskunnat tällä Britannian alueella, nimi on anglosaksista alkuperää eikä brittiläistä. Tribal Hidagen mukaan Hatfield-maa yhdistettiin Lindseyn kanssa yhdeksi kuningaskunnaksi. Sen jälkeen se tunnettiin yksinkertaisesti nimellä Hatfield Chase, alue Lindseyn länsiosassa, joka myöhemmin kuului Yorkshireen ja Lincolnshireen. Hatfieldissä pidettiin Canterburyn arkkipiispa Theodoruksen synodi noin vuonna 680. Se oli useiden Northumbrian kuninkaiden kuninkaallinen asuinpaikka. Northumbrian Edwin kaatui täällä Hatfield Chasen taistelussa 12. lokakuuta 633. Myöhemmin Hatfieldistä tuli osa East Riding of Yorkshirea.

Lindseyn anglialaiset kuninkaat

Anglian-kokoelma on kokoelma kuninkaallisia sukuluetteloita ja kuninkuusluetteloita. Se koottiin Northumbrian Alhredin (765-774) valtakaudella. Siihen on merkitty Deiran ja Bernician (josta tuli Northumberland), Mercian, Lindseyn, Kentin, Itä-Anglian ja Wessexin kuninkaat. Kaikki nämä sukutaulut juontavat juurensa Wodeniin. Lindseyn sukututkimuksen luotettavin nimi on useimpien nykyaikaisten historioitsijoiden mukaan Caedbaed. Myös Aldfriðin sukua pidetään melko varmana. Muut nimet ovat yksinkertaisesti luettelosta, josta on vain vähän tai ei lainkaan lisätietoja. Lindseyn kuninkaiden luettelo alkaa seuraavasti:

• Critta (Crida) - Hallitsi 580-luvulla.
• Cueldgils
• Caedbaed - Hallitsi noin vuonna 625. Hänen nimensä esiintyy Aldfrithin sukututkimuksessa.
• Bubba
• Beda
• Biscop
• Eanfruth
• Eatta
• Aldfrith - Hallitsi noin 775. Oli viimeinen Lindseyn kuningas, josta on tietoja.

Mikään päivämäärä ei ole varma. Aldfrithin osalta anglosaksisen peruskirjan todistajaluettelossa on "Ealfrid rex". Tämä ajoittuu vuosien 787 ja 796 väliseen aikaan.