Makedonia (kreikaksi Μακεδονία, Makedonίa) (makedoniksi Македонија, Makedonija) (bulgariaksi Македония, Makedoniya) on alue Kaakkois-Euroopassa, Balkanilla. Muinaisina aikoina se oli Makedonian kuningaskunta, ja sen suurin ja tunnetuin johtaja oli Aleksanteri Suuri. Rooman aikana se oli osa roomalaista Makedonian maakuntaa. Nykyään sen rajat ovat muuttuneet, ja Bukarestin sopimuksen jälkeen se jaettiin kolmeksi maaksi: Kreikkaan, jossa on Makedonian alue (Kreikan Makedonia tai Egeanmeren Makedonia), Pohjois-Makedoniaan (Vardarin Makedonia) ja Bulgariaan (Pirinin Makedonia (Blagoevgradin maakunta)).

Sijainti ja maantiede

Makedonia on historiallisesti laaja alue Balkanin keskiosissa. Alue sijoittuu Välimeren itäiselle laidalta sisämaahan asti ja kattaa vaihtelevia maisemia: vuoristoja (esim. Šar- ja Rhodopvuoret), laaksoja ja jokilaaksoja. Tärkeitä jokia ovat Vardar (kreikaksi Axios), Struma ja niiden sivujoet. Tunnettuja järviä ovat muun muassa Ohrid, joka rajautuu Pohjois-Makedoniaan ja Albaniaan.

Lyhyt historiallinen katsaus

Antiikki: Muinaisajan Makedonian kuningaskunta nousi merkittävään asemaan 300–200-luvuilla eaa. Aleksanteri Suuren valloitukset levittivät Makedonian vaikutusta laajalle.

Rooman ja bysantin aika: Makedonia liitettiin roomalaiseen provinssijärjestelmään ja myöhemmin vaikutusvalta vaihteli Bysantin ja muiden hallitsijoiden välillä.

Ottomaanien aika: Suuri osa Makedoniaa oli osmanien hallinnassa useita vuosisatoja, mikä vaikutti alueen etniseen ja uskonnolliseen rakenteeseen.

1900-luvun muutokset: Balkanin sotien (1912–1913) ja erityisesti Bukarestin sopimuksen (1913) seurauksena alue jaettiin pääsääntöisesti Kreikan, Serbian (myöhemmin Jugoslavian, nykyinen Pohjois-Makedonia) ja Bulgarian kesken. 1900-luvulla alueella käytiin myös kaupallisia, poliittisia ja kulttuurisia kamppailuja identiteetin, kielen ja vähemmistöjen oikeuksien ympärillä.

Nykytila: Viime vuosikymmeninä merkittäviä käänteitä olivat Jugoslavian hajoaminen 1990-luvulla ja entisen Jugoslavian tasavallan itsenäistyminen nimellä Makedonia (myöhemmin kansainvälisesti ongelmallinen nimi). Nimikiista Kreikan kanssa ratkaistiin Prespan sopimuksella 2018–2019, jolloin maa muutti nimensä Pohjois-Makedoniaksi (Republic of North Macedonia).

Nykyvaltiot ja aluejaot

  • Kreikan Makedonia (Egeanmeren tai Kreikan Makedonia) kattaa Pohjois-Kreikan alueita, ja sen suurin kaupunki on Thessaloniki (Salonica).
  • Pohjois-Makedonia (Vardarin Makedonia) on itsenäinen valtio, jonka pääkaupunki on Skopje. Maa itsenäistyi Jugoslaviasta 1991.
  • Bulgaria pitää hallinnassaan Pirinin Makedoniaa, joka vastaa suurin piirtein Blagoevgradin maakuntaa.

Väestö, kielet ja uskonto

Alue on etnisesti ja kielellisesti monimuotoinen. Suurimmat ryhmät eri osissa ovat:

  • kreikkalaiset (erityisesti Kreikan alueella),
  • makedonialaiset/slavinkieliset makedonialaiset (Pohjois-Makedonian valtaväestö),
  • bulgarialaiset (Pirinin alueella),
  • albanialaiset (merkittävä vähemmistö Pohjois-Makedoniassa),
  • turkkilaiset, veitset (roma) ja vlahit (aromaanit) sekä muut pienemmät ryhmät.

Kielet alueella sisältävät kreikan, makedonian (slaavilainen kieli), bulgarian sekä paikallisia vähemmistökieliä. Uskonnollisesti alueen väestö on pääosin ortodoksista, mutta muslimiväestö on merkittävä etenkin Pohjois-Makedoniassa ja tietyissä rannikko- ja laaksoalueissa.

Kulttuuri ja merkittävät paikat

Makedonian alueella on runsaasti arkeologisia ja historiallisia kohteita, jotka kertovat antiikin, keskiajan ja ottomaanien ajoista. Tunnettuja paikkoja ja ilmiöitä ovat muun muassa:

  • Vergina ja Pella (Makedonian kuningaskunnan arkeologiset löytöpaikat),
  • Ohridin kaupunki ja järvi (UNESCO-kohde),
  • Thessalonikin historialliset nähtävyydet (Kreikan Makedonia),
  • monet bysanttilaiset kirkot, luostarit sekä ottomaaniajan rakennukset ja markkinat.

Poliittiset ja identiteettikysymykset

Makedonian nimestä, historiasta ja identiteetistä on käyty kiivasta keskustelua ja diplomatiaa erityisesti Kreikan ja Pohjois-Makedonian välillä. Prespan sopimus ratkaisi osin kansainvälisen nimikiistan, mutta alueella esiintyy edelleen paikallista kansallista herkkyyttä ja vähemmistöjen oikeuksia koskevia kysymyksiä.

Yhteenveto

Makedonia on historiallisesti ja maantieteellisesti merkittävä alue Balkanilla, jonka rajat ja hallintoyksiköt ovat muuttuneet ajan myötä. Nykyään historiallinen Makedonia on jaettuna useamman valtion kesken, ja se on etnisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen alue, jolla on rikas arkeologinen ja historiallinen perintö.