Makedonia – alue Balkanilla: historia, rajat ja nykyvaltiot
Makedonia – Balkanin monikerroksinen historia, rajamuutokset ja nykyvaltiot: antiikin kuningaskunta Aleksanteri Suuresta nykypäivän Kreikkaan, Pohjois-Makedoniaan ja Bulgariaan.
Makedonia (kreikaksi Μακεδονία, Makedonίa) (makedoniksi Македонија, Makedonija) (bulgariaksi Македония, Makedoniya) on alue Kaakkois-Euroopassa, Balkanilla. Muinaisina aikoina se oli Makedonian kuningaskunta, ja sen suurin ja tunnetuin johtaja oli Aleksanteri Suuri. Rooman aikana se oli osa roomalaista Makedonian maakuntaa. Nykyään sen rajat ovat muuttuneet, ja Bukarestin sopimuksen jälkeen se jaettiin kolmeksi maaksi: Kreikkaan, jossa on Makedonian alue (Kreikan Makedonia tai Egeanmeren Makedonia), Pohjois-Makedoniaan (Vardarin Makedonia) ja Bulgariaan (Pirinin Makedonia (Blagoevgradin maakunta)).
Sijainti ja maantiede
Makedonia on historiallisesti laaja alue Balkanin keskiosissa. Alue sijoittuu Välimeren itäiselle laidalta sisämaahan asti ja kattaa vaihtelevia maisemia: vuoristoja (esim. Šar- ja Rhodopvuoret), laaksoja ja jokilaaksoja. Tärkeitä jokia ovat Vardar (kreikaksi Axios), Struma ja niiden sivujoet. Tunnettuja järviä ovat muun muassa Ohrid, joka rajautuu Pohjois-Makedoniaan ja Albaniaan.
Lyhyt historiallinen katsaus
Antiikki: Muinaisajan Makedonian kuningaskunta nousi merkittävään asemaan 300–200-luvuilla eaa. Aleksanteri Suuren valloitukset levittivät Makedonian vaikutusta laajalle.
Rooman ja bysantin aika: Makedonia liitettiin roomalaiseen provinssijärjestelmään ja myöhemmin vaikutusvalta vaihteli Bysantin ja muiden hallitsijoiden välillä.
Ottomaanien aika: Suuri osa Makedoniaa oli osmanien hallinnassa useita vuosisatoja, mikä vaikutti alueen etniseen ja uskonnolliseen rakenteeseen.
1900-luvun muutokset: Balkanin sotien (1912–1913) ja erityisesti Bukarestin sopimuksen (1913) seurauksena alue jaettiin pääsääntöisesti Kreikan, Serbian (myöhemmin Jugoslavian, nykyinen Pohjois-Makedonia) ja Bulgarian kesken. 1900-luvulla alueella käytiin myös kaupallisia, poliittisia ja kulttuurisia kamppailuja identiteetin, kielen ja vähemmistöjen oikeuksien ympärillä.
Nykytila: Viime vuosikymmeninä merkittäviä käänteitä olivat Jugoslavian hajoaminen 1990-luvulla ja entisen Jugoslavian tasavallan itsenäistyminen nimellä Makedonia (myöhemmin kansainvälisesti ongelmallinen nimi). Nimikiista Kreikan kanssa ratkaistiin Prespan sopimuksella 2018–2019, jolloin maa muutti nimensä Pohjois-Makedoniaksi (Republic of North Macedonia).
Nykyvaltiot ja aluejaot
- Kreikan Makedonia (Egeanmeren tai Kreikan Makedonia) kattaa Pohjois-Kreikan alueita, ja sen suurin kaupunki on Thessaloniki (Salonica).
- Pohjois-Makedonia (Vardarin Makedonia) on itsenäinen valtio, jonka pääkaupunki on Skopje. Maa itsenäistyi Jugoslaviasta 1991.
- Bulgaria pitää hallinnassaan Pirinin Makedoniaa, joka vastaa suurin piirtein Blagoevgradin maakuntaa.
Väestö, kielet ja uskonto
Alue on etnisesti ja kielellisesti monimuotoinen. Suurimmat ryhmät eri osissa ovat:
- kreikkalaiset (erityisesti Kreikan alueella),
- makedonialaiset/slavinkieliset makedonialaiset (Pohjois-Makedonian valtaväestö),
- bulgarialaiset (Pirinin alueella),
- albanialaiset (merkittävä vähemmistö Pohjois-Makedoniassa),
- turkkilaiset, veitset (roma) ja vlahit (aromaanit) sekä muut pienemmät ryhmät.
Kielet alueella sisältävät kreikan, makedonian (slaavilainen kieli), bulgarian sekä paikallisia vähemmistökieliä. Uskonnollisesti alueen väestö on pääosin ortodoksista, mutta muslimiväestö on merkittävä etenkin Pohjois-Makedoniassa ja tietyissä rannikko- ja laaksoalueissa.
Kulttuuri ja merkittävät paikat
Makedonian alueella on runsaasti arkeologisia ja historiallisia kohteita, jotka kertovat antiikin, keskiajan ja ottomaanien ajoista. Tunnettuja paikkoja ja ilmiöitä ovat muun muassa:
- Vergina ja Pella (Makedonian kuningaskunnan arkeologiset löytöpaikat),
- Ohridin kaupunki ja järvi (UNESCO-kohde),
- Thessalonikin historialliset nähtävyydet (Kreikan Makedonia),
- monet bysanttilaiset kirkot, luostarit sekä ottomaaniajan rakennukset ja markkinat.
Poliittiset ja identiteettikysymykset
Makedonian nimestä, historiasta ja identiteetistä on käyty kiivasta keskustelua ja diplomatiaa erityisesti Kreikan ja Pohjois-Makedonian välillä. Prespan sopimus ratkaisi osin kansainvälisen nimikiistan, mutta alueella esiintyy edelleen paikallista kansallista herkkyyttä ja vähemmistöjen oikeuksia koskevia kysymyksiä.
Yhteenveto
Makedonia on historiallisesti ja maantieteellisesti merkittävä alue Balkanilla, jonka rajat ja hallintoyksiköt ovat muuttuneet ajan myötä. Nykyään historiallinen Makedonia on jaettuna useamman valtion kesken, ja se on etnisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen alue, jolla on rikas arkeologinen ja historiallinen perintö.
Makedonian alueen sijainti.
Riidat
Kreikka ja Pohjois-Makedonia ovat kiistelleet Makedonian nimestä siitä lähtien, kun maa itsenäistyi käyttämällä nimeä "Makedonian tasavalta". Pohjois-Makedonian oli valittava väliaikainen nimi, jotta Yhdistyneet Kansakunnat tunnustaisi sen, ja se tunnettiin nimellä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (FYROM). Nämä kaksi maata ovat keskustelleet uudesta nimestä, jonka molemmat pitävät hyväksyttävänä, ja sopivat äskettäin nimestä Pohjois-Makedonia Kreikan ja Pohjois-Makedonian välisellä Prespan sopimuksella. Bulgaria ei ole osallistunut kiistaan, mutta sillä on erimielisyyksiä Pohjois-Makedonian kanssa. Vaikka Bulgaria oli ensimmäinen maa, joka tunnusti Makedonian nimen, se ei tue missään Makedonian etnistä alkuperää ja kieltä, vaan väittää, että se on kokonaan bulgarialaista.
Maat
Makedonia, Kreikka
Makedonia (kreikaksi Μακεδονία - Makedonia), joka tunnetaan myös nimellä Egeanmeren Makedonia (makedoniksi Егејска Македонија, Egejska Makedonija), on historiallinen ja maantieteellinen alue Pohjois-Kreikassa. Se on Kreikan toiseksi väkirikkain alue, ja yleensä siitä käytetään nimitystä Pohjois-Kreikka Traakian kanssa. Se sijaitsee Pindusvuoriston ja Nestos-joen välissä ja rajoittuu lännessä Epeiroon ja Thessaliaan, luoteessa Albaniaan, pohjoisessa Pohjois-Makedonian tasavaltaan, koillisessa Bulgariaan ja idässä Traakiaan. Sen etelärannikkoa huuhtelee Egeanmeri.
Pohjois-Makedonian tasavalta
Pohjois-Makedonian tasavalta (Makedonia: Република Северна Македонија - Republika severna Makedonija), joka tunnetaan myös nimellä Vardar Makedonia (Makedonia: Вардар Македонија, Vardar Makedoniya), on itsenäinen valtio Balkanin niemimaalla Kaakkois-Euroopassa. Maa rajoittuu pohjoisessa Serbiaan, lännessä Albaniaan, etelässä Kreikkaan ja idässä Bulgariaan. Maan valuutta on Pohjois-Makedonian denari (MKD).
Blagoevgradin maakunta, Bulgaria
Blagoevgradin maakunta (bulgaria: област Благоевград, oblast Blagoevgrad tai Благоевградска област, Blagoevgradska oblast), joka tunnetaan myös nimellä Pirinin Makedonia (makedonian: Пиринска Македонија, bulgar: Пиринска Македония, Pirinska Makedoniya /), on maakunta (oblast) Lounais-Bulgariassa. Pohjoisessa ja idässä se rajoittuu neljään muuhun Bulgarian maakuntaan, etelässä Kreikkaan ja lännessä Makedonian tasavaltaan.
Demografiset tiedot
Alueella on aina ollut sekaväestö antiikin ajoista, keskiajalta ja ottomaanien ajoilta lähtien, eikä se ole erilainen nykyäänkään, sillä väestö koostuu enimmäkseen makedonialaisista, kreikkalaisista ja albaaneista. Tärkeimmät vähemmistöryhmät ovat vlachit, turkkilaiset ja juutalaiset.
- Makedonian kreikkalaiset - identifioituvat alueellisesti makedonialaisiksi. He muodostavat noin 51 prosenttia väestöstä ja asuvat pääasiassa Egeanmeren Makedoniassa (Kreikassa). Vardarin ja Pirinin alueilla on kuitenkin pieniä vähemmistöjä. Suurin osa kreikkalaisista on peräisin Vähä-Aasiasta 1900-luvun alussa (noin vuonna 1923) tulleista kreikkalaisista pakolaisista. Tämä johtuu Kreikan ja Turkin välisestä väestövaihdosta, jonka aikana Kreikkaan asettui yli 1,2 miljoonaa kristittyä pakolaista Turkista, joista 638 000 asettui Kreikan Makedonian maakuntaan. Arvioiden mukaan he muodostavat nykyään enemmistön Makedonian kreikkalaisista.
- Etniset makedonialaiset - identifioituvat etnisesti ja alueellisesti makedonialaisiksi ja ovat alueen toiseksi suurin etninen ryhmä. Etnisiä makedonialaisvähemmistöjä on Kreikassa ja Bulgariassa, ja ne ovat suurin vähemmistöryhmä Kreikan Makedonian osassa. Kreikka ja Bulgaria eivät virallisesti tunnusta makedonialaisvähemmistöä, mutta Kreikassa heidät tunnustetaan "slaavofonisiksi" kreikkalaisiksi ja Bulgariassa bulgarialaisiksi. Etnisiä makedonialaisia syrjitään ja sorretaan jonkin verran kummallakin näistä alueista.
- Bulgarialaiset - Pohjois-Makedoniassa ja Kreikassa asuu pieni määrä tunnistettavia bulgarialaisia. He muodostavat kuitenkin suurimman osan Bulgarian väestöstä.
- Albanialaiset ovat alueen toinen merkittävä etninen ryhmä. Etniset albaanit muodostavat enemmistön tietyissä Pohjois-Makedonian tasavallan pohjois- ja länsiosissa, ja vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan heidän osuutensa Pohjois-Makedonian tasavallan kokonaisväestöstä on 25,2 prosenttia.
- Makedoniassa asuu myös pienempiä määriä turkkilaisia, bosniakkeja, romaneja, serbejä, vlaakkeja (aromaneja ja megleno-romaneja), egyptiläisiä, armenialaisia ja juutalaisia (sefardeja ja romaniotteja).
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Makedonia?
V: Makedonia on Balkanilla sijaitseva alue Kaakkois-Euroopassa.
K: Kuka oli antiikin Makedonian tunnetuin johtaja?
V: Muinaisen Makedonian tunnetuin johtaja oli Aleksanteri Suuri.
K: Milloin Makedoniasta tuli osa Rooman maakuntaa?
V: Makedoniasta tuli osa Rooman maakuntaa Rooman aikana.
K: Kuinka monesta maasta nykypäivän Makedonia koostuu?
V: Nykyaikainen Makedonia koostuu kolmesta maasta: Kreikasta, Pohjois-Makedoniasta ja Bulgariasta.
K: Millä nimellä Kreikan Makedonia tunnetaan myös?
V: Kreikan Makedonia tunnetaan myös nimellä Egeanmeren Makedonia.
K: Miksi Vardar-Makedonia tunnetaan myös nimellä?
V: Vardar-Makedonia tunnetaan myös nimellä Pohjois-Makedonia.
Kysymys: Mikä alue kuuluu Bulgarian nykyiseen Makedoniaan?
V: Bulgarialla on Pirinin Makedonia (Blagoevgradin maakunta) nykypäivän Makedonian rajojen sisällä.
Etsiä