Bosniakit – Bosnia ja Hertsegovinan etninen slaavilaiskansa

Bosniakit — Bosnia ja Hertsegovinan etninen slaavilaiskansa: rikas historia, ainutlaatuinen kulttuuri, bosnian kieli sekä islamilainen ja eurooppalainen perintö.

Bosniakit (Bošnjaci/Бошњаци, feminiini: Bošnjakinja/Бошњакиња) ovat eteläslaavilainen kansa ja etninen ryhmä. He ovat kotoisin Vanhasta Bosniasta eli nykyisestä Bosnia ja Hertsegovinasta, mutta monet heistä ovat kotoisin myös muista Balkanin maista, erityisesti Serbiasta, Montenegrosta ja Kroatiasta. He ovat peräisin keskiaikaisista bosnialaisista tai bošnjaneista, slaaveista, jotka asuivat silloisessa Bosniassa. Keskiaikaiset bosniakit tai bosnialaiset (joita kutsuttiin nimellä Dobri bošnjani = hyvät bosnialaiset) harrastivat eri uskontoja, mutta he kaikki puhuivat bosnian kieltä. Nykyään bosniakit puhuvat enimmäkseen bosniaa ja kirjoittavat latinalaisin tai kyrillisin aakkosin. Useimmat nykyiset bosniakit ovat muslimeja, ja jotkut ovat agnostikkoja ja ateisteja. Heillä on sekä eurooppalaista että islamilaista perintöä. Sekä Balkanin alueella että kaikkialla maailmassa bosniakit tunnetaan usein ainutlaatuisesta kulttuuristaan, johon ovat historiansa aikana vaikuttaneet sekä itäiset että läntiset sivilisaatiot ja ajattelutavat.

Oxford English Dictionaryn mukaan etnonyymiä Bosniak käytti englanniksi ensimmäisen kerran brittidiplomaatti ja historioitsija Paul Rycaut vuonna 1680. Hän kirjoitti sen Bosnack, jotta se kuulostaisi jälkiklassisen latinalaisen Bosniacus-sanan (mahdollisesti aikaisemmin kuin 1682), ranskalaisen sanan Bosniaque (1695 tai aikaisemmin) tai saksalaisen sanan Bosniak (1737 tai aikaisemmin) kaltaiselta. Etnonyymi on kansanryhmän nimi. Penny Cyclopaedia V. 231/1:n vuoden 1836 versiossa käytetään nykyaikaista kirjoitusasua:

"Bosnian asukkaat ovat bosniakkeja, sklaavilaista alkuperää oleva rotu".

Kaikki slaavilaiset kielet käyttävät maskuliinisten substantiivien päätettä -ak. Esimerkiksi Puolan etniseen ryhmään kuuluvia ihmisiä voidaan kutsua polakiksi ja Slovakian asukkaita slovakeiksi (Slovák). Näin ollen "bosniakki" vastaa loogisesti sen ei-etnistä vastinetta "bosnialainen", joka on tullut englannin kieleen keskipohjankielisestä ranskasta nimellä Bosnien): Bosniasta kotoisin oleva.

Englanninkieliset puhujat sanovat yleensä Bosnian Muslims tarkoittaessaan bosniakkeja, mutta tämä ei ole täysin oikein, koska kaikki bosniakit eivät ole muslimeja. Osittain tästä syystä siitä lähtien, kun Jugoslavia hajosi, ihmiset ovat alkaneet sanoa bosniakki eikä muslimi, koska se on virallinen tapa puhua tästä ihmisryhmästä etnisenä terminä sekaannusten välttämiseksi. Sanotaan myös bosniakit, mutta tämä sana voi tarkoittaa ketä tahansa Bosniasta tai Hertsegovinasta kotoisin olevaa henkilöä, ei vain bosniakki-kansanryhmän jäseniä.

Balkanilla asuu muutama miljoona bosniakkia, ja noin miljoona muuta bosniakkia asuu muualla maailmassa. Toisen maailmansodan (1939-1945) ja Bosnian sodan (1993-95) aikana tapahtuneet etniset puhdistukset ja kansanmurhat tappoivat monia bosniakkeja ja ajoivat toiset muuttamaan pois asuinpaikoiltaan. Osittain tämän vuoksi bosniakit ovat siirtyneet useisiin maihin, kuten bosnialaiset itävaltalaiset, saksalaiset, bosnialaiset australialaiset, ruotsalaiset, turkkilaiset, kanadalaiset ja yhdysvaltalaiset.

Nimi ja etymologia

Sana bosniakki on etnonyymi, joka erottaa etnisen ryhmän muista Bosnian alueen asukkaista. Termi vakiintui kansainväliseen käyttöön 1900-luvun loppupuolella ja 1990-luvun itsenäistymisen jälkeen, kun etniset määritelmät korostuivat uudelleen. Englanninkielisessä historiankirjoituksessa ja vanhemmissa lähteissä bosniakeista on käytetty myös ilmaisua Bosnian Muslims, mutta tämä sidonta pelkästään uskontoon ei kuvaa kaikkien bosniakkien identiteettiä.

Historia lyhyesti

Bosniakkien esivanhemmat ovat pääosin eteläslavialaisia heimoja, jotka vakiintuivat Bosnian alueelle keskiajalla. Alueen historiaan ovat vaikuttaneet muun muassa bysanttilaiset, slaavit, ottomaanit ja Habsburgien hallinto. Ottomaanien vallan aikana 1400–1800-luvuilla moni paikallinen väestö omaksui islamin, mutta säilytti paikallisen kielensä ja tapansa. 1800-luvun kansallistumisprosessit ja 1900-luvun poliittinen kehitys muovasivat nykyisiä etnisiä ja kansallisia identiteettejä.

Kieli

Bosniakkien pääkieli on bosnia, joka kuuluu eteläslavisiin kieliin ja perustuu pääosin Shtokavian-dialektiin. Bosnian standardikieli vakiintui virallisemmin 1990-luvulla entisen Jugoslavian hajoamisen jälkeen. Kirjoituksessa käytetään yleisimmin latinalaista aakkostoa, mutta historia ja paikalliset käytännöt sallivat myös kyrillisen aakkoston tietyissä yhteyksissä. Bosnian kielessä näkyy kulttuurivaikutteita, esimerkiksi turkkilaisia lainasanoja, perintönä pitkältä ottomaanikaudelta.

Uskonto

Useimmat bosniakit ovat sunnimuslimeja (useimmiten hanafi-suunta), mutta yhteisössä on myös sekulaareja, agnostikkoja ja ateisteja. Uskonto on historiallisesti ollut yksi identiteetin elementti, mutta bosniakkien kansallinen identiteetti perustuu nykyään usein myös kieleen, kulttuuriin ja yhteiseen historiaan. Bosniakkien islamilainen perintö näkyy muun muassa arkkitehtuurissa, keittiössä ja juhlaperinteissä.

Kulttuuri

Bosniakkien kulttuuri on monikerroksinen ja yhdistää läntisiä ja itäisiä vaikutteita. Tunnettuja kulttuurielementtejä ovat muun muassa:

• Sevdalinka – perinteinen bosnialainen laulumusiikki, usein haikea ja runollinen.
• Ruoka – esimerkkejä ovat ćevapi, burek, erilaiset liharuokat ja maustekulttuurin vaikutteet.
• Rakennusperintö – moskeijat, ottomaaniajan vaikutteet sekä keskiaikaiset hautakivet (stećci), jotka ovat tärkeä osa alueen historiallista perintöä.
• Kirjallisuus ja teatteri – bosniakkien keskuudessa on vahva kirjallinen perinne ja nykyaikainen kulttuurielämä, joka käsittelee usein historiaa, identiteettiä ja sodan vaikutuksia.

Väestö ja diaspora

Bosnia ja Hertsegovinan väestönlaskentojen ja eri arvioiden mukaan bosniakkien määrä kotimaassa on merkittävä osa valtion väestöstä. Vuoden 2013 väestönlaskenta antoi bosniakeille noin puolet Bosnia ja Hertsegovinan väestöstä. Etnisten puhdistusten, pakolaisvirtojen ja muuttoliikkeiden seurauksena bosniakkien yhteisöjä on laajalti myös ulkomailla. Suuria diasporakeskittymiä löytyy mm. Turkista, Saksasta, Itävallasta, Ruotsista, Kanadasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.

Sota ja seuraukset

1990-luvun Bosnian sota oli bosniakkien historian traaginen vaihe: sodan aikana toteutettiin laajamittaisia etnisiä puhdistuksia ja muita ihmisoikeusrikkomuksia, jotka johtivat suuriin menetyksiin ja pakolaisuuteen. Tunnetuin yksittäinen traaginen tapahtuma on Srebrenican joukkomurha vuonna 1995, jonka kansainväliset oikeusinstanssit ovat luokitelleet kansanmurhaksi. Sodan oikeudelliset seuraamukset käsittelivät laajoja sotarikos- ja kansanmurhaoikeudenkäyntejä.

Nykyaika ja politiikka

Nykyään bosniakkien identiteetti ilmenee sekä kulttuurisesti että poliittisesti. Bosnia ja Hertsegovinassa poliittinen järjestelmä on rakennettu etnisten ryhmien jakautumisen pohjalle, ja bosniakeilla on omia poliittisia puolueitaan ja järjestöjään, jotka pyrkivät edustamaan heidän etujaan kansallisessa elämässä. Samalla monet bosniakit tekevät työtä yhteiskunnallisen toipumisen, monietnisen yhteistyön ja Euroopan integraation eteen.

Yhteenveto

Bosniakit ovat eteläslavinen kansa, jonka historia, kieli ja kulttuuri ovat muotoutuneet idän ja lännen vuorovaikutuksessa. Heidän tarinansa sisältää pitkän historian, monia kulttuurisia saavutuksia sekä vaikeita kokemuksia 1900-luvun sodissa. Nykyään bosniakit elävät sekä kotimaassaan että laajassa diasporassa, ja heidän kulttuurinsa jatkaa kehittymistään kansainvälisessä kontekstissa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on bosnialaisten etninen ryhmä?

K: Mistä suurin osa bosniakeista on kotoisin?

Kysymys: Mitä kieltä nykyiset bosniakit puhuvat?

K: Mitä uskontoja nykybosniakit harjoittavat?

K: Milloin termiä "bosniakki" käytettiin ensimmäisen kerran englanniksi?

Kysymys: Kuinka monta ihmistä on bosniakkeja koko maailmassa?

Hae kirjaimella