Mantispidae-hyönteiset — kuvaus, lajit ja levinneisyys
Tutustu Mantispidae (mantidflies) -hyönteisiin: kuvaus, lajit ja maailmanlaajuinen levinneisyys — noin 400 lajia ja Euroopan esiintyminen.
Mantidflies ovat Mantispidae-heimoon kuuluvia hyönteisiä. Ne ovat pieniä tai keskikokoisia hyönteisiä, jotka kuuluvat järjestykseen Neuroptera. Maailmanlaajuisesti on useita sukuja, joissa on noin 400 lajia, erityisesti tropiikissa ja subtropiikissa. Euroopassa esiintyy vain 5 Mantispa-lajia.
Ulkonäkö ja tunnistaminen
Mantidfliesit muistuttavat ulkonäöltään rukoilijarukoja (Mantodea) koska niillä on eturaajat, jotka ovat muuntuneet sieppaaviksi, pihtimäisiksi raajoiksi. Tästä syystä nimi "mantidfly" (mantissääski) viittaa rukoilijaa muistuttavaan asentoon. Ne ovat tyypillisesti pieniä tai keskikokoisia ja niillä on kaksi paria siipiä, joissa näkyy selvä, verkkomainen suonitus – ominaisuus, joka yhdistää ne järjestykseen Neuroptera.
- Väri: usein vihreitä, ruskeita tai läpikuultavia; väri vaihtelee lajeittain ja luo hyvin naamioituneen vaikutelman kasvillisuudessa.
- Rakenne: pitkähkö prothorax (etakeho) erottaa eturaajat muusta rungosta ja antaa "rukoilija-"vaikutelman.
- Siivet: yleensä suuret, ohuet ja voimakkaasti suonitetut; levossa siivet peittävät usein vatsan.
Elinkaari ja käyttäytyminen
Mantispidae-lajien kehitys on usein monivaiheinen ja erikoistunut. Monet lajit ovat hypermetamorfoottisia: ensimmäinen toukkavaihe on liikkuva ja aktiivinen, kun myöhemmät vaiheet muuttuvat enemmän toukkamaisiksi ja paikoillaan eläviksi.
- Muninta: monet lajit munivat useimmiten rykelminä kasvillisuuden pinnoille; joillain lajeilla munakasa on varsinkin tarttuvaa, jotta toukat pääsevät liikkumaan etsimään isäntää.
- Toukat: monien mantispidien toukat ovat pedomorfoisia tai parasiittisia. Useiden lajien toukat saalistavat tai kehittyvät hämähäkin munakasseissa, mihin ne pääsevät etsimällä ja tunkeutumalla munakassiin (phoresy eli siirtyminen myös hämähäkin avulla on tunnettu käyttäytymistapa joillain lajeilla).
- Aikuiset: aikuiset mantidfliesit ovat pääasiassa lihansyöjiä ja käyttävät eturaajojaan saaliin sieppaamiseen; ne voivat saalistaa pieniä selkärangattomia, kuten muita hyönteisiä.
Levinneisyys ja elinympäristöt
Mantispidae on maailmanlaajuisesti levinnyt, mutta lajirunsaus on selkeästi suurin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Euroopassa mantispidejä esiintyy harvemmin ja vain muutamia lajeja.
Yleisimpiä elinympäristöjä ovat rehevät niityt, pensastoalueet ja metsänreunat, joissa ne voivat piiloutua kasvillisuuteen ja etsiä sekä munia että saalista. Aikuisia voi usein löytää kukkien tai lehtien läheisyydestä, ja joskus ne suuntaavat myös valolle öisin.
Lajisto ja Eurooppa
Kuten aiemmin mainittiin, maailmassa on noin 400 kuvaamaani tai kuvattua lajia useissa suvussa. Euroopassa esiintyy vain muutama Mantispa-sukuun kuuluva laji, ja ne ovat alueellisesti hyvin harvinaisia verrattuna trooppisiin alueisiin. Eurooppalaisten lajien tarkemmat nimet ja esiintymisalueet löytyvät paikallisista hyönteistietokannoista ja alan kirjallisuudesta.
Ekologinen merkitys ja suojelu
Mantidfliesit ovat osa ravintoverkkoja sekä saalistajina että joidenkin lajien kohdalla parasiitteina hämähäkkien tai muiden hyönteisten lisääntymisvaiheissa. Niiden läsnäolo voi indikoida monimuotoista ja toimivaa luonnon pieneliöstöä. Suorat uhat mantispideille liittyvät yleisiin elinympäristöjen muutoksiin, kuten niittyjen umpeenkasvuun, metsien hävittämiseen ja kemialliseen torjuntaan.
Havainnointi ja erotus muihin hyönteisiin
Mantidflies voidaan sekoittaa pieniin rukoilijarukoihin, mutta erot tunnistaa tarkastelemalla siipisuonitusta (neuropterojen selvä tunnus) sekä rungon rakennetta. Jos haluat havainnoida mantidflysejä, etsi niitä lämmintä kautta kasvillisuuden ja kukkien seuduilta, ja tarkkaile erityisesti eturaajoja ja siipien verkkomaisia suonia.
Yhteenvetona mantidfliesit ovat erikoisia ja mielenkiintoisia Neuroptera-heimoon kuuluvia hyönteisiä, joiden erikoistuneet elämäntavat (erityisesti toukkavaiheiden ja hämähäkkien väliset suhteet) tekevät niistä kiinnostavan tutkimuskohteen ekologiassa ja käyttäytymistieteessä.
Kuvaus ja ekologia
Jotkin mantidflies-lajit ovat ampiaisia jäljitteleviä, mutta useimmat ovat ruskehtavia ja niissä on vihreitä, keltaisia ja joskus punaisia sävyjä.
Ne ovat saaneet nimensä muurahaiskäärmeen näköisestä ulkonäöstään, sillä niiden piikkiset "raptoriaaliset" (petoeläinten kaltaiset) etujalat on muokattu pyydystämään pieniä hyönteisaaliita, ja ne muistuttavat hyvin paljon muurahaiskäärmeiden etujalkaa. Aikuiset ovat petohyönteisiä, jotka ovat usein yöeläimiä, ja joskus kuistin valot houkuttelevat niitä. Niillä on neljä kalvomaista siipeä, jotka voivat joskus olla kuvioidut (erityisesti ampiaisia jäljittelevillä lajeilla), mutta ovat yleensä kirkkaat. Aikuiset mantidikärpäset ovat sopivankokoisten hyönteisten saalistajia, joita ne pyydystävät mantidien tapaan. Mantidflies ovat aktiivisia metsästäjiä, mutta kuten muutkin Neuropterat, ne ovat hankalia lentäjiä.
Niiden toukat ovat joko loisia tai saalistajia. Symphrasinae-suvun toukat ovat mehiläis-, ampiais- tai skarabeuskovakuoriaisen toukkien loisia. Calomantispinae-alatyypin toukat ovat pienten niveljalkaisten saalistajia.
Mantispinae-alatyypin toukat etsivät hämähäkkinaaraita tai niiden munapusseja, joihin ne sitten tunkeutuvat; skarabeuksen kaltaiset toukat syövät hämähäkin munia ja tyhjentävät munan sisällön lävistävän/imevän putken kautta. Sitten ne nukahtavat munapussissa.
Etsiä