Mantidflies ovat Mantispidae-heimoon kuuluvia hyönteisiä. Ne ovat pieniä tai keskikokoisia hyönteisiä, jotka kuuluvat järjestykseen Neuroptera. Maailmanlaajuisesti on useita sukuja, joissa on noin 400 lajia, erityisesti tropiikissa ja subtropiikissa. Euroopassa esiintyy vain 5 Mantispa-lajia.

 

Ulkonäkö ja tunnistaminen

Mantidfliesit muistuttavat ulkonäöltään rukoilijarukoja (Mantodea) koska niillä on eturaajat, jotka ovat muuntuneet sieppaaviksi, pihtimäisiksi raajoiksi. Tästä syystä nimi "mantidfly" (mantissääski) viittaa rukoilijaa muistuttavaan asentoon. Ne ovat tyypillisesti pieniä tai keskikokoisia ja niillä on kaksi paria siipiä, joissa näkyy selvä, verkkomainen suonitus – ominaisuus, joka yhdistää ne järjestykseen Neuroptera.

  • Väri: usein vihreitä, ruskeita tai läpikuultavia; väri vaihtelee lajeittain ja luo hyvin naamioituneen vaikutelman kasvillisuudessa.
  • Rakenne: pitkähkö prothorax (etakeho) erottaa eturaajat muusta rungosta ja antaa "rukoilija-"vaikutelman.
  • Siivet: yleensä suuret, ohuet ja voimakkaasti suonitetut; levossa siivet peittävät usein vatsan.

Elinkaari ja käyttäytyminen

Mantispidae-lajien kehitys on usein monivaiheinen ja erikoistunut. Monet lajit ovat hypermetamorfoottisia: ensimmäinen toukkavaihe on liikkuva ja aktiivinen, kun myöhemmät vaiheet muuttuvat enemmän toukkamaisiksi ja paikoillaan eläviksi.

  • Muninta: monet lajit munivat useimmiten rykelminä kasvillisuuden pinnoille; joillain lajeilla munakasa on varsinkin tarttuvaa, jotta toukat pääsevät liikkumaan etsimään isäntää.
  • Toukat: monien mantispidien toukat ovat pedomorfoisia tai parasiittisia. Useiden lajien toukat saalistavat tai kehittyvät hämähäkin munakasseissa, mihin ne pääsevät etsimällä ja tunkeutumalla munakassiin (phoresy eli siirtyminen myös hämähäkin avulla on tunnettu käyttäytymistapa joillain lajeilla).
  • Aikuiset: aikuiset mantidfliesit ovat pääasiassa lihansyöjiä ja käyttävät eturaajojaan saaliin sieppaamiseen; ne voivat saalistaa pieniä selkärangattomia, kuten muita hyönteisiä.

Levinneisyys ja elinympäristöt

Mantispidae on maailmanlaajuisesti levinnyt, mutta lajirunsaus on selkeästi suurin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Euroopassa mantispidejä esiintyy harvemmin ja vain muutamia lajeja.

Yleisimpiä elinympäristöjä ovat rehevät niityt, pensastoalueet ja metsänreunat, joissa ne voivat piiloutua kasvillisuuteen ja etsiä sekä munia että saalista. Aikuisia voi usein löytää kukkien tai lehtien läheisyydestä, ja joskus ne suuntaavat myös valolle öisin.

Lajisto ja Eurooppa

Kuten aiemmin mainittiin, maailmassa on noin 400 kuvaamaani tai kuvattua lajia useissa suvussa. Euroopassa esiintyy vain muutama Mantispa-sukuun kuuluva laji, ja ne ovat alueellisesti hyvin harvinaisia verrattuna trooppisiin alueisiin. Eurooppalaisten lajien tarkemmat nimet ja esiintymisalueet löytyvät paikallisista hyönteistietokannoista ja alan kirjallisuudesta.

Ekologinen merkitys ja suojelu

Mantidfliesit ovat osa ravintoverkkoja sekä saalistajina että joidenkin lajien kohdalla parasiitteina hämähäkkien tai muiden hyönteisten lisääntymisvaiheissa. Niiden läsnäolo voi indikoida monimuotoista ja toimivaa luonnon pieneliöstöä. Suorat uhat mantispideille liittyvät yleisiin elinympäristöjen muutoksiin, kuten niittyjen umpeenkasvuun, metsien hävittämiseen ja kemialliseen torjuntaan.

Havainnointi ja erotus muihin hyönteisiin

Mantidflies voidaan sekoittaa pieniin rukoilijarukoihin, mutta erot tunnistaa tarkastelemalla siipisuonitusta (neuropterojen selvä tunnus) sekä rungon rakennetta. Jos haluat havainnoida mantidflysejä, etsi niitä lämmintä kautta kasvillisuuden ja kukkien seuduilta, ja tarkkaile erityisesti eturaajoja ja siipien verkkomaisia suonia.

Yhteenvetona mantidfliesit ovat erikoisia ja mielenkiintoisia Neuroptera-heimoon kuuluvia hyönteisiä, joiden erikoistuneet elämäntavat (erityisesti toukkavaiheiden ja hämähäkkien väliset suhteet) tekevät niistä kiinnostavan tutkimuskohteen ekologiassa ja käyttäytymistieteessä.