Lantakuoriainen

Taksonomia

Lantakuoriaiset eivät ole yksi taksonominen ryhmä: lannan syöntiä esiintyy useissa kuoriaissuvuissa. Käyttäytyminen on todennäköisesti kehittynyt useammin kuin kerran.

• Coleoptera (järjestys), kovakuoriaiset
• Scarabaeoidea (superheimo), skarabeukset (useimmat ryhmän perheet eivät käytä lantaa).
• Geotrupidae (suku), "maata syövät lantakuoriaiset".
• Scarabaeidae (suku): skarabeuskuoriaiset (kaikki lajit eivät käytä lantaa).
• Scarabaeinae (alasuku): todelliset lantakuoriaiset.
• Aphodiinae (alasuku): pienet lantakuoriaiset (kaikki lajit eivät käytä lantaa).

Ekologia ja käyttäytyminen

Lantakuoriaiset elävät monissa eri elinympäristöissä, kuten aavikoilla, viljelysmailla, metsissä ja niityillä. Ne eivät pidä erittäin kylmästä tai kuivasta säästä. Niitä esiintyy kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta.

Lantakuoriaiset syövät kasvinsyöjien ja kaikkiruokaisten lannasta, ja ne pitävät sitä parempana kuin mitään muuta lannasta. Ne voivat myös syödä sieniä sekä mätäneviä lehtiä ja hedelmiä. Yksi Etelä-Amerikassa elävä laji, Deltochilum valgum, on lihansyöjä, joka syö tuhatjalkaisia. Lannalla elävien lajien ei tarvitse syödä tai juoda mitään muuta, koska lanta tarjoaa kaikki tarvittavat ravintoaineet.

Useimmat lantakuoriaiset etsivät lantaa herkän hajuaistinsa avulla. Jotkin pienemmistä lajeista yksinkertaisesti kiinnittyvät lannan tarjoajiin odottamaan palkkiotaan. Kun lanta on saatu kiinni, lantakuoriainen vierittää sitä suoraa linjaa pitkin kaikista esteistä huolimatta. Joskus lantakuoriaiset yrittävät varastaa lantapallon toiselta kuoriaiselta, joten lantakuoriaisten on liikuttava nopeasti pois lantakasasta, kun ne ovat pyöräyttäneet pallonsa, jotta sitä ei varastettaisi. Lantakuoriaiset voivat rullata jopa 50 kertaa painonsa verran. Urospuoliset Onthophagus taurus -kuoriaiset voivat vetää 1 141 kertaa oman ruumiinpainonsa verran, mikä vastaa sitä, että keskiverto ihminen vetää kuutta kaksikerroksista linja-autoa täynnä ihmisiä. Vuonna 2003 tutkijat havaitsivat, että yksi lantakuoriaislaji (afrikkalainen Scarabaeus zambesianus) suunnistaa käyttämällä kuunvalon polarisaatiokuvioita. Löytö on ensimmäinen todiste siitä, että jokin eläin voi käyttää kuunvalon polarisaatiota suunnistamiseen.

"Rullat" rullaavat ja hautaavat lantapallon joko ruoan varastointia tai hautomista varten. Jälkimmäisessä tapauksessa lantapallon ympärillä nähdään kaksi kovakuoriaista, yksi uros ja yksi naaras, pyörittämisen aikana. Yleensä uros pyörittää palloa, ja naaras kulkee liftaamalla tai yksinkertaisesti seuraa perässä. Joissakin tapauksissa uros ja naaras pyörivät yhdessä. Kun löydetään paikka, jossa on pehmeää maata, ne pysähtyvät ja hautaavat lantapallon. Sen jälkeen ne parittelevat maan alla. Parittelun jälkeen molemmat tai toinen niistä valmistelee hautomopallon. Kun pallo on valmis, naaras munii sen sisälle. Jotkin lajit eivät lähde tämän vaiheen jälkeen, vaan jäävät suojelemaan jälkeläisiään.

Lantakuoriainen käy läpi täydellisen metamorfoosin. Toukat elävät vanhempiensa valmistamasta lannasta tehdyissä pesäpalloissa. Toukkavaiheen aikana toukka syö ympärillään olevaa lantaa.

Kovakuoriaisten käyttäytyminen ymmärrettiin paljon väärin Jean Henri Fabren tutkimuksiin asti. Fabre korjasi myytin, jonka mukaan lantakuoriainen hakisi apua toisilta lantakuoriaisilta, kun se kohtaa esteitä. Vaivalloisilla havainnoilla ja kokeilla hän havaitsi, että näennäiset auttajat olivat itse asiassa ryöstäjiä, jotka odottivat tilaisuutta varastaa rullan ravinnonlähde.