Messias (Händel)

Sen koostumuksen tausta

Georg Frideric Händel syntyi Saksassa. Nuorena miehenä hän tuli Englantiin ja viihtyi siellä niin hyvin, että hän kävi pian uudestaan Englannissa ja jäi sinne loppuelämäkseen, ja hänestä tuli legendan mukaan kansalaistettu englantilainen. Todellisuudessa hän oli Hannoverin kuninkaan säveltäjä, josta sitten tuli Englannin kuningas, ja Händel seurasi "työnantajaansa".

Tärkein syy siihen, miksi Händel piti Englannista tuolloin, oli se, että ihmiset pitivät hänen musiikistaan ja tukivat häntä. Tuolloin Händel tunnettiin oopperasäveltäjänä. Noin 20 vuoden ajan Händel käytti suurimman osan ajastaan oopperoiden parissa: säveltämällä niitä, järjestämällä esityksiä ja etsimällä oopperalaulajia laulamaan hänen teoksiaan.

1730-luvun lopulla ihmisten maku alkoi kuitenkin muuttua, eikä ooppera ollut enää niin suosittu. Händel siirtyi kirjoittamaan oratorioita. Vaikka Händelin luullaan keksineen oratorion, hän ei itse asiassa keksinyt sitä. oratorio on italialainen nimi Roomassa sijaitsevan Pyhän Filippus Nerin oratorion mukaan, jossa 1500-luvulla pidettiin kuuluisia musiikkijumalanpalveluksia. Händel on vain yksi monista oratorioita kirjoittaneista säveltäjistä. Hänen oratorionsa perustuvat englantilaiseen masque-perinteeseen, joka oli näytelmän ja oopperan välimuoto. Oraarioissa käsiteltiin kuitenkin tarinoita Vanhasta testamentista. Muinaisten jumalien tai Rooman keisarien sijaan (joista oopperat tuohon aikaan kertoivat) hän käytti dramaattisia tarinoita Raamatusta. Monista hänen kirjoittamistaan suurista oratorioista Messias on hänen tunnetuin. Se eroaa kuitenkin joiltakin osin hänen muista oratorioistaan.

Händel säveltää Messiaan

Messiaan sanat kirjoitti libretisti Charles Jennens. Hän valitsi useita raamatunkohtia ja laati libreton, jonka hän lähetti Händelille vuonna 1741 (vaikka nykyään teosta kutsutaan usein "Messiaaksi", sekä Händel että Jennens kutsuvat sitä Messiaaksi ilman sanaa "the"). Händel tajusi heti, että Jennensin libretosta voitaisiin tehdä suuri musiikkiteos. Hän piti Jennensiä hyvin nokkelana, ja kirjeissään tälle hän kutsuu teosta "Oratorio Messiaaksesi". Händel istui alas Lontoon Brook Streetillä sijaitsevan talonsa etuhuoneeseen ja kirjoitti koko oratorion kahdessakymmenessäneljässä päivässä. Teos on pitkä, yli neljän tunnin mittainen, ja kun ajatellaan, että Händelin oli kirjoitettava kaikki osat kuorolle ja orkesterille, hänen on täytynyt tehdä uskomattoman paljon töitä. Kun hän oli saanut teoksen valmiiksi, hän laittoi sen seitsemäksi viikoksi laatikkoon. Ehkä hän ajatteli, ettei sitä koskaan soitettaisi Lontoossa, sillä tuohon aikaan Lontoon yleisö ei näyttänyt pitävän Händelistä.

Händel lähtee Dubliniin

Juuri tuolloin hän sai kutsun Dubliniin. Häntä pyydettiin konsertoimaan hyväntekeväisyyteen. Tärkein hyväntekeväisyyskohde, johon rahaa kerättiin, oli velkavankila. Tuohon aikaan ihmiset, jotka olivat velkaa (eli olivat velkaa monille ihmisille, mutta heillä ei ollut rahaa maksaa velkojaan), joutuivat vankilaan. Siellä heidät ruokittiin hyväntekeväisyyden avulla (ihmiset, jotka ruokkivat heitä ystävällisyyttään). Jos kukaan ei ruokkinut heitä, he kuolivat nälkään. Händel oli muutamaa vuotta aiemmin ollut vähällä joutua itse velkavankilaan.

Hän lähti Dubliniin heti kun pystyi, ja hän oli siellä marraskuussa. Joulukuun 23. päivänä hän esitti oratorionsa L'Allegro. Toisin kuin Lontoon yleisö, Dublinissa ihmiset pitivät siitä. Sitä seurasivat Alexander's Feast, Imeneo ja huhtikuussa Messias. Dublinissa hän menestyi hyvin, ja hän pysyi siellä elokuuhun asti, jolloin hän palasi Lontooseen.

Musiikki

Messias kertoo Kristuksen tarinan. Se on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa kertoo Kristuksen tulemisesta ja syntymästä. Toisessa osassa kerrotaan hänen kuolemastaan ristillä ja taivaaseen astumisestaan, ja kolmannessa osassa keskitytään Paavalin opetukseen kuolleiden ylösnousemuksesta ja Kristuksen kirkastumisesta taivaassa. Händel esitti oratorionsa yleensä teattereissa eikä kirkoissa, ja yleisö kävi niissä vaihtelua oopperassa käymiseen. He eivät menneet uskonnolliseen jumalanpalvelukseen.

Händelin oratoriot ovat yleensä dramaattisia, ja neljä yksinlaulajaa (sopraano, altto, tenori ja basso) esittävät kukin jotakin Raamatun hahmoa. Messias on erilainen. Solistit laulavat Kristuksen tarinasta. Suuret kuorot, joissa kuoro laulaa, ylistävät Herraa upeassa musiikissa. Osa musiikista on homofonista (esim. Halleluja-kuoro), osa kertosäkeistä on dramaattisia dialogeja (esim. Nostakaa päänne ylös), tai ne ovat fuuga (Hän luotti Jumalaan ja Aamen), tai ne kuvaavat asioita dramaattisesti (Kaikki me kuin lampaat).

Halleluja-kuoro

Messiaan kaikista osista tunnetuin on se, joka tunnetaan yleisesti "Halleluja-kuorona" usein lauletun "Halleluja"-huudahduksen vuoksi. Se esiintyy oratorion toisen osan lopussa.

Yleisön on perinteisesti noustava seisomaan "Halleluja-kuoron" ajaksi, vaikka ei tiedetä, milloin tämä käytäntö alkoi.

On olemassa tunnettu mutta apokryfinen tarina kuningas Yrjö II:sta, joka osallistui Messiaan kuninkaalliseen esitykseen ja jonka mukaan hän nousi seisomaan "Halleluja-kuoron" aikana. Aina kun kuningas nousi seisomaan, kaikkien hänen läsnä olleiden oli noustava seisomaan, joten myös koko yleisö nousi seisomaan. Tämä tarina ei kuitenkaan näytä perustuvan mihinkään historialliseen lähteeseen.