Mysticeti

Baleen

Paaluvalaalla ei ole hampaita, paitsi alkioina. Fossiilisilla aikuisilla paaluvalailla oli hampaita, mutta nykyaikaisilla aikuisilla on vain paaluja. Alkioiden hampaat on korvattu paalihampailla, jotka näyttävät pitkien levyjen verholta, joka roikkuu alas valaan suun yläosasta. Nämä levyt voivat olla 12 jalkaa pitkiä ja vähintään metrin levyisiä. Ulkopuolelta katsottuna ne näyttävät alaspäin roikkuvilta suorilta veitsiltä, mutta sisäpuolelta ne ovat kuin suuri hammasharja tai kampa. Baleenit on valmistettu keratiinista, kudoksesta, jota esiintyy myös nisäkkäiden hiuksissa ja kynsissä.

Ruokinta

Paaluvalaat käyttävät paalujaan syömiseen. Syötäkseen ruoka-aikaansa paaluvalaat avaavat suunsa laajalle ja kauhovat sisäänsä tiheitä planktonparvia ja muita pieniä saaliseläimiä (kuten krillejä, vesiperhosia, pikkukaloja ja joskus lintuja, jotka sattuvat olemaan parvien lähellä) sekä suuren vesimäärän.

Tämän jälkeen valas sulkee suunsa osittain ja painaa kielensä yläleukaansa vasten, jolloin vesi pakotetaan poistumaan sivuttain suulakien läpi, jolloin se siivilöi saaliin, jonka se sitten nielee.

 

Koko

Paaluvalaat ovat yleensä suurempia kuin hammasvalaat, ja naaraat ovat uroksia suurempia. Ryhmään kuuluu suurin elävä eläinlaji, sinivalas.

 
Baleenivalaan vertailukoot  

Breaching

Vaikka ne ovat hyvin painavia, ne pystyvät hyppäämään kokonaan vedestä. Kyhmyvalaat ovat tunnettuja hyppykyvystään, mutta myös muut paaluvalaat hyppäävät vedestä ulos vartalollaan tai lyövät sitä äänekkäästi evillään. Kukaan ei tiedä varmasti, miksi valaat tekevät näin. Se saattaa olla eräänlainen viestintäkeino.

 

Evolution

Vanhimmat aidot kalanahkafossiilit ovat vain 15 miljoonaa vuotta vanhoja, mutta kalanahka fossiilisoituu harvoin, ja tutkijat uskovat, että se on syntynyt huomattavasti aikaisemmin. DNA-sekvenssianalyysistä saadut geneettiset todisteet tukevat tätä ajatusta.

Baleeniin liittyviä kallonmuotoja on löydetty huomattavasti varhaisemmista fossiileista. Baleenin uskotaan kehittyneen noin kolmekymmentä miljoonaa vuotta sitten, mahdollisesti kovasta, kumimaisesta yläleuasta, jollainen Dall's-possuilla on. Itse asiassa se muistuttaa mikroskooppisella tasolla hyvin paljon baleenia. Monilla varhaisilla paaluvalailla oli myös hampaita, mutta niitä käytettiin luultavasti vain perifeerisesti tai ehkä ei lainkaan (kuten Dallin pyöriäisellä, joka pyydystää kalmareita ja kaloja tarttumalla niihin kovaa yläleukaansa vasten).

 

Merkitys ihmisille

Valasvalaita metsästettiin niiden öljyn ja kalanruotojen vuoksi 1100-luvulta 1900-luvun lopulle asti. Niiden öljystä voidaan valmistaa margariinia ja ruokaöljyjä. Paalua käytettiin korsettien jäykistämiseen, aurinkovarjon kylkiluihin ja paperin rypistämiseen.