Mysticetit – paaluvalaiden alaluokka (baleenivalaat): ominaisuudet ja lajit
Mysticetit — baleenivalaat: tutustu paaluvalaiden ominaisuuksiin, ruokintaan ja 14 lajiin. Faktoja, upeat kuvat ja luonnontutkimuksen näkökulmat.
Mysticetit ovat toinen cetaceoiden kahdesta alaluokasta. Niitä kutsutaan usein nimellä baleenivalaat, valaanluuvalaat tai suurvalaat. Mysticetit erottuvat hammasvalaista muun muassa paalumaisella suodatusjärjestelmällään, jota käytetään pienten ravintohiukkasten sieppaamiseen suurista vesimassoista.
Rakenne ja tuntomerkit
Paaluvalaiden paalulevyt ovat keratiinista valmistettuja, ja ne riippuvat yläleuan sisäpinnasta. Paalut toimivat suodattimina: vesi työntyy suun läpi ja paalut sieppaavat planktonia ja pieniä kaloja. Mysticeteillä on yleensä kaksi hengitysaukkoa (blowholea), ja ne ovat usein kookkaampia kuin hammasvalaat.
Ruokinta ja käyttäytyminen
Erot ruokinnassa selittävät mysticettien ja hammasvalaiden (Odontoceti) erilaisuuden. Mysticetit siivilöivät vedestä pieniä eliöitä, kuten planktonia, krilliä ja pikkukaloja. Ruokintatavat vaihtelevat ryhmän sisällä:
- Skim feeding: jotkin oikeavalaat (Balaenidae) uivat hitaasti pinnalla suu auki ja pyyhkivät paaluilla pintavedestä ravintoa.
- Lunge feeding: suuret rorqualit (Balaenopteridae), esimerkiksi sinivalas ja ryhävalas, syöksyvät avaruuden täyteen vettä laajentaen kurkkupussiaan ja suodattavat paaluilla saalistuksen aikana.
- Erikoistunut pohjaravinnon haku: harmaa valas (Eschrichtius robustus) kaivaa pohjamutaista ravintoa ja suodattaa siitä merenpohjan lajit.
Mysticetit muodostavat usein laumoja tai parvia ruokaillessaan ja voivat käyttää monimutkaisia ryhmäkäyttäytymismuotoja, kuten bubble-net -ruokintaa (eräillä ryhmissä esiintyvistä ryhmästä muodostuvista saalistusmenetelmistä).
Taksonomia ja lajit
Alalahkoon kuuluu useita heimoja ja lajeja; nykytaksonomiat yleensä jakavat mysticetit neljään pääheimoon:
- Balaenidae — oikeavalaat ja lähiperheet (esim. Pohjoisen oikeavalaan ja etelän oikeavalaat)
- Balaenopteridae — rorqualit, joihin kuuluvat mm. sinivalas (maailman suurin eläin), ryhävalas ja muut niuhkavalaat
- Eschrichtiidae — harmaalainen yksilöheimo (harmaa valas)
- Neobalaenidae — kääpiöoikeavalaan ryhmä, johon kuuluu Caperea-suku
Arviot lajimääristä vaihtelevat, mutta mysticeteihin kuuluu tyypillisesti noin 14–15 tunnustettua lajia. Tarkemmat lukumäärät ja luokittelut muuttuvat taksonomisten tutkimusten myötä.
Lisätietoja elinkaaresta
Mysticettien lisääntyminen on yleensä hidasta: kantavuusaika on usein noin 10–12 kuukautta, ja emovalaat synnyttävät yleensä yhden vasaan kerrallaan. Vasat imevät ravintoa emolta ja kasvavat nopeasti, mutta saavuttavat sukukypsyyden hitaasti useiden vuosien kuluessa. Pitkät eliniät ja matala lisääntymisnopeus tekevät populaatioista herkkiä ylipyynnille ja muille uhille.
Uhkat ja suojelu
Historiallisesti mysticettejä metsästettiin laajasti valaanpyynnin vuoksi, mikä pienensi monien lajien populaatioita dramaattisesti. Nykyisin monet lajit ovat suojeltuja kansainvälisten sopimusten takia, mutta uhkia on edelleen:
- laivatörmäykset
- kalastusverkkoihin kiinnittyminen
- merten melusaaste ja häiriöt (esim. öljyntorjunta, kaikuluotaimet)
- saaliin (krillin ja kalojen) saatavuuden muuttuminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset
Suojaamiseksi käytetään muun muassa kaupallisen valaanpyynnin kieltoja, suojelualueita, laivaliikenteen reititystä haavoittuvilla alueilla ja verkkokalastuksen turvallisuusratkaisuja. Luontotieteellinen seuranta ja taksonominen tutkimus auttavat kohdistamaan suojelutoimia tehokkaammin.
Yhteenveto
Mysticetit ovat erikoistuneet suodattamaan pieniä ravintohiukkasia käyttäen keratiinista koostuvia paalulevyjä. Ne sisältävät useita heimoja ja noin 14–15 lajia, joista osa on maailman suurimpia eläimiä. Vaikka kaupallinen valaanpyynti on historiallisesti vähentänyt monien populaatioiden kokoa, nykyiset suojelutoimet ja tutkimus pyrkivät turvaamaan näiden arktisten ja lämpimien merialueiden merkittävien lajien tulevaisuutta.
Baleen
Baleen
Paaluvalaalla ei ole hampaita, paitsi alkioina. Fossiilisilla aikuisilla paaluvalailla oli hampaita, mutta nykyaikaisilla aikuisilla on vain paaluja. Alkioiden hampaat on korvattu paalihampailla, jotka näyttävät pitkien levyjen verholta, joka roikkuu alas valaan suun yläosasta. Nämä levyt voivat olla 12 jalkaa pitkiä ja vähintään metrin levyisiä. Ulkopuolelta katsottuna ne näyttävät alaspäin roikkuvilta suorilta veitsiltä, mutta sisäpuolelta ne ovat kuin suuri hammasharja tai kampa. Baleenit on valmistettu keratiinista, kudoksesta, jota esiintyy myös nisäkkäiden hiuksissa ja kynsissä.
Ruokinta
Paaluvalaat käyttävät paalujaan syömiseen. Syötäkseen ruoka-aikaansa paaluvalaat avaavat suunsa laajalle ja kauhovat sisäänsä tiheitä planktonparvia ja muita pieniä saaliseläimiä (kuten krillejä, vesiperhosia, pikkukaloja ja joskus lintuja, jotka sattuvat olemaan parvien lähellä) sekä suuren vesimäärän.
Tämän jälkeen valas sulkee suunsa osittain ja painaa kielensä yläleukaansa vasten, jolloin vesi pakotetaan poistumaan sivuttain suulakien läpi, jolloin se siivilöi saaliin, jonka se sitten nielee.
Koko
Paaluvalaat ovat yleensä suurempia kuin hammasvalaat, ja naaraat ovat uroksia suurempia. Ryhmään kuuluu suurin elävä eläinlaji, sinivalas.
Baleenivalaan vertailukoot
Breaching
Vaikka ne ovat hyvin painavia, ne pystyvät hyppäämään kokonaan vedestä. Kyhmyvalaat ovat tunnettuja hyppykyvystään, mutta myös muut paaluvalaat hyppäävät vedestä ulos vartalollaan tai lyövät sitä äänekkäästi evillään. Kukaan ei tiedä varmasti, miksi valaat tekevät näin. Se saattaa olla eräänlainen viestintäkeino.
Evolution
Vanhimmat aidot kalanahkafossiilit ovat vain 15 miljoonaa vuotta vanhoja, mutta kalanahka fossiilisoituu harvoin, ja tutkijat uskovat, että se on syntynyt huomattavasti aikaisemmin. DNA-sekvenssianalyysistä saadut geneettiset todisteet tukevat tätä ajatusta.
Baleeniin liittyviä kallonmuotoja on löydetty huomattavasti varhaisemmista fossiileista. Baleenin uskotaan kehittyneen noin kolmekymmentä miljoonaa vuotta sitten, mahdollisesti kovasta, kumimaisesta yläleuasta, jollainen Dall's-possuilla on. Itse asiassa se muistuttaa mikroskooppisella tasolla hyvin paljon baleenia. Monilla varhaisilla paaluvalailla oli myös hampaita, mutta niitä käytettiin luultavasti vain perifeerisesti tai ehkä ei lainkaan (kuten Dallin pyöriäisellä, joka pyydystää kalmareita ja kaloja tarttumalla niihin kovaa yläleukaansa vasten).
Merkitys ihmisille
Valasvalaita metsästettiin niiden öljyn ja kalanruotojen vuoksi 1100-luvulta 1900-luvun lopulle asti. Niiden öljystä voidaan valmistaa margariinia ja ruokaöljyjä. Paalua käytettiin korsettien jäykistämiseen, aurinkovarjon kylkiluihin ja paperin rypistämiseen.
Etsiä