Paranthropus – sukupuuttoon kuollut vankkarakenteinen australopithecus-suku

Kaikki Paranthropus-suvun lajit olivat kaksijalkaisia, ja monet niistä elivät aikana, jolloin Homo-suvun lajit, kuten Homo ergaster ja Homo erectus, elivät.

Paranthropus ilmestyi ensimmäisen kerran noin 2,7 miljoonaa vuotta sitten. Useimmilla Paranthropus-lajeilla oli aivot noin 40 prosenttia nykyihmisen koosta. Eri Paranthropus-lajien välillä oli jonkin verran kokovaihtelua, mutta useimmat olivat noin 1,3-1,4 metriä pitkiä ja melko lihaksikkaita. Paranthropusin uskotaan eläneen metsäisillä alueilla Australopithecusin ruohikkoalueiden sijaan.

Australopithecus ja Paranthropus näyttivät myös hyvin erilaisilta. Nämä erot löytyivät vain kallon jäännöksistä. Muut luurangon osat olivat edelleen hyvin samankaltaisia, joten on perusteltua ajatella, että ero oli sopeutumista erilaiseen ravintoon. Paranthropus oli kallon ja hampaiden osalta massiivisempi. Sillä oli usein gorillamainen sagittaalinen kallonharja, joka kiinnitti massiiviset ohimolihakset pureskelua varten.

Käyttäytyminen

Paranthropus ei käyttäytynyt samalla tavalla kuin Homo. Ne elivät ravinnokseen raskasta kasvimateriaalia: lehtiä, ohuita oksia, ruohoa ja juuria. Ruokavaliota saatettiin täydentää hyönteisten toukilla. Koska Paranthropusilta puuttui meidän joustava käyttäytymisemme, ne luottivat trooppisen metsän tasaisiin ympäristöolosuhteisiin. Homo-suvun jäsenillä, kuten Homo habiliksella, oli suhteessa suuremmat aivot ja joustavampi käyttäytyminen. Ne pystyivät syömään paljon laajempaa ravintovalikoimaa.

Mielipiteet siitä, pitäisikö lajit P. aethiopicus, P. boisei ja P. robustus sisällyttää Australopithecus-sukuun, vaihtelevat. Wikipediassa Paranthropus-sukua käytetään kaikissa artikkeleissa, joissa mainitaan lajit P. aethiopicus, P. boisei ja P. robustus.

Australopithecus-lajit A. afarensis, A. africanus ja A. anamensis joko katosivat fossiilirekisteristä ennen varhaisihmisten esiintymistä tai näyttävät olleen Homo habiliksen esi-isiä. P. boisei ja P. aethiopicus sen sijaan jatkoivat kehittymistään erillistä tietä, joka oli erillinen ja joka ei liittynyt varhaisiin ihmisiin. Paranthropus jakoi maan joidenkin Homo-suvun varhaisten edustajien, kuten H. habilis, H. ergaster ja mahdollisesti jopa H. erectus, kanssa.

Paranthropus-lajeilla oli pienemmät aivot kuin Homolla, mutta niillä oli kuitenkin huomattavasti suuremmat aivot kuin Australopithecuksella. Paranthropusiin liittyy kivityökaluja sekä eteläisessä että itäisessä Afrikassa, vaikka on paljon keskustelua siitä, tekivätkö ja käyttivätkö nämä vankkarakenteiset australopitheciinit niitä. Useimmat uskovat, että varhainen Homo oli työkalujen valmistaja. Useimmilla Paranthropus-lajeilla ei lähes varmasti ollut kieltä eikä niillä ollut tulta hallinnassaan, vaikka jälkimmäiseen ne liittyvätkin suoraan Swartkransissa Etelä-Afrikassa.

Koulupoika löysi vuonna 1938 Paranthropus robustuksen osittaisen kallon ja alaleuan 70 kilometriä Pretoriasta lounaaseen Etelä-Afrikassa. Robert Broom Transvaalin museosta kuvasi sen uudeksi suvuksi ja lajiksi. Löytöpaikalle on saatu vähintään 1,95 miljoonan vuoden ikäinen päivämäärä.

Mary Leakey löysi Paranthropus boisei -lajin heinäkuussa 1959 Olduvai Gorge -luolasta Tansaniasta. Mary työskenteli yksin, sillä Louis oli sairaana leirillä. Hän riensi takaisin leiriin, ja uutisen kuultuaan Louis toipui huomattavan nopeasti.

Muistiinpanoihinsa Louis kirjasi etunimen Titanohomo mirabilis, mikä kuvastaa hänen ensivaikutelmaansa läheisestä sukulaisuudesta ihmiseen. Louis ja Mary alkoivat kutsua sitä "Rakas poika". Toipuminen lopetettiin 7. elokuuta. Dear Boy oli Oldowan-työkalujen ja eläinten luiden yhteydessä.

Fossiili julkaistiin Nature-lehdessä 15. elokuuta 1959, mutta kirjapainon lakon vuoksi numero julkaistiin vasta syyskuussa. Siinä Louis sijoitti fossiilin Broomin Australopithecinae-heimoon ja loi sille uuden suvun, Zinjanthropus, laji boisei. "Zinj" on muinainen arabian kielen sana Itä-Afrikan rannikosta, ja "boisei" viittasi Charles Boiseen, Leakeyn antropologiseen hyväntekijään. Louis perusti luokittelunsa kahteenkymmeneen eroon Australopithecuksesta.

Broom oli kuollut vuonna 1951, mutta Dart oli vielä elossa. Hänen kerrotaan itkeneen ilosta Louisin puolesta, kun hänelle näytettiin henkilökohtaisesti Zinj, jota Louis ja Mary kantoivat ympäriinsä purkissa (myöhemmin laatikossa). Louis oli harkinnut Broomin Paranthropus-sukua, mutta hylkäsi sen, koska hän uskoi, että Zinj kuului Homo-sukuun, mutta Paranthropus ei. Hän tukeutui vahvasti Zinjin isompiin kulmahampaisiin.

Taistelu nimestä jatkui monta vuotta ja ajoi kiilaa Louisin ja Paranthropus-näkemystä kannattavan LeGros Clarkin välille. Toisaalta se toi Leakeyt ja National Geographic Societyn tohtori Melville Bell Grosvenorin yhteen. Leakeyistä tuli kansainvälisiä hahmoja, eikä heillä ollut vaikeuksia saada rahoitusta siitä lähtien. Zinj-kysymyksestä tuli lopulta osa Australopithecus/Paranthropus-kysymystä (joka koski vain vankkoja australopithecinejä).