Yhdysvaltain toinen nainen on Yhdysvaltain varapresidentin vaimo. Nimi sai muotonsa, kun varapresidenttien vaimot ottivat 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa julkisia poliittisia tehtäviä, jotka herättivät paljon huomiota tiedotusvälineissä. Tennesseen varapresidentti Al Goren vaimo Tipper Gore oli aktiivinen useissa kampanjoissa, joilla pyrittiin poistamaan sopimatonta materiaalia amerikkalaisesta populaarista viihteestä, kuten elokuvista, televisio-ohjelmista ja musiikista, alkaen siitä, kun hänen miehensä oli senaattori.

Tällä hetkellä elossa on viisi nykyisten tai entisten varapresidenttien vaimoa:

  • Marilyn Quayle — Dan Quaylen (varapresidentti 1989–1993) puoliso
  • Tipper Gore — Al Goren (varapresidentti 1993–2001) puoliso
  • Lynne Cheney — Dick Cheneyn (varapresidentti 2001–2009) puoliso
  • Jill Biden — Joe Bidenin (varapresidentti 2009–2017) puoliso, nykyinen First Lady
  • Karen Pence — Mike Pencen (varapresidentti 2017–2021) puoliso

Rooli ja tehtävät

”Toinen nainen” tai vastaavasti miespuolisesta puolisosta käytetty termi Second Gentleman on pääosin muodollinen ja sosiaalinen titteli ilman laillisia valtuuksia. Rooli ei sisällä virallista toimea tai palkkaa, mutta käytännössä varapresidentin puolisoilla on tyypillisesti seuraavia tehtäviä ja vaikutusmahdollisuuksia:

  • Seremonialliset velvollisuudet: isännöinti ja emännöinti tai isännöinti virallisissa tilaisuuksissa sekä edustus kotimaassa ja ulkomailla.
  • Kannatuskampanjat ja julkiset aloitteet: monet puolisoista ovat nostaneet esiin omia teemojaan kuten koulutus, mielenterveys, taide, sotilaiden perheet tai kansanterveys.
  • Mediakontakti ja julkinen läsnäolo: haastattelut, puheenvuorot, sosiaalinen media ja paikallinen läsnäolo vahvistavat viestiä ja näkyvyyttä.
  • Tukirooli varapresidentille: avustaminen kampanjoissa, vastaanottojen järjestäminen ja henkilökohtainen tuki perhe-elämässä.

Toiminnan rakenne ja resurssit

Varapresidentin puolisoilla voi olla oma avustajaryhmä ja pääsy hallinnon viestintäresursseihin, mutta heidät ei yleensä palkata virallisella tittelillä valtion viranhaltijoina. Toiminta rahoitetaan pääosin hallinnollisten budjettien ja yksityisten tukien kautta, ja monet puolisoista tekevät yhteistyötä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa tai perustavat omia järjestöjään.

Historia ja kehitys

Toiminnan luonne on muuttunut vuosikymmenten aikana. Aikaisemmin puolisoiden rooli oli pääasiassa kotia ja virallisia vastaanottoja tukeva. 1900-luvun loppua kohti, etenkin 1980–2000-luvuilla, monet varapresidentin puolisot ovat ottaneet näkyviä kansalaisaktivistin tai asiantuntijan rooleja. Tämä muutos on tehnyt tittelistä ja roolista julkisesti kiinnostavamman ja poliittisesti merkittävän.

Merkittäviä esimerkkejä

Tipper Goren toiminta on yksi tunnetuimmista esimerkeistä, koska hän vaikutti laajasti keskusteluun viihdeteollisuuden sääntelystä. Jill Biden on puolestaan yhdistänyt opetustyön ja valtion edustamisen — hän jatkoi uraansa opettajana myös puolisona, jolla on korkea julkinen profiili. Nykyajan teknologia ja sosiaalinen media ovat lisänneet puolisoiden mahdollisuuksia tavoittaa yleisö suoraan.

Sukupuolen ja nimitysten muutos

Kun Kamala Harris valittiin varapresidentiksi, hänen puolisonsa Doug Emhoffista tuli Yhdysvaltain ensimmäinen Second Gentleman. Tämä korostaa, että termistö ja odotukset voivat muuttua sukupuolen moninaistuessa. Nimitykset kuten ”toinen nainen” eivät ole lainsäädännöllisesti sitovia vaan kulttuurisia ja mediassa käytettyjä nimityksiä.

Kritiikki ja julkinen keskustelu

Roolia on arvosteltu sekä liiallisesta julkisuuspaineesta että siitä, että mitään konkreettista vastuualuetta ei ole määritelty. Toisaalta rooli antaa mahdollisuuden nostaa esiin tärkeitä yhteiskunnallisia aiheita ilman suoria poliittisia valtuuksia.

Yhteenvetona: varapresidentin puoliso voi olla merkittävä julkisuuden ja vaikuttamisen henkilö, mutta rooli on muotoutuva, epävirallinen ja riippuvainen yksilön omista valinnoista ja aikakauden odotuksista.