Rusit

Keitä he olivat?

Useimmat länsimaiset tutkijat pitävät heitä varangialaisryhmänä, joka oli kotoisin erityisesti Pommerista. Noin vuonna 1113 jKr. laaditun Povest vremennykh letin eli venäläisen Rusin primäärikronikan mukaan venäläiset olivat muuttaneet Pommerista. Heidän johtajansa oli nimeltään Rurik. Myöhemmin Rurikin sukulainen Oleg valloitti Kiovan ja perusti Kiovan Rusin. Rurikin jälkeläiset olivat Rusin hallitseva dynastia (vuoden 862 jälkeen). Kiistassa tätä kutsutaan "normannistiseksi" näkemykseksi.

Normannien vastaisen näkemyksen mukaan venäläiset olivat Kiovan eteläpuolelta kotoisin olevia slaavilaisia kansoja. Tämän teorian tueksi on huomautettu, että useilla joilla on samankaltaisia nimiä. Esimerkkinä mainittakoon Ros-joki, joka on Dneprin sivujoki. Rusit ovat saattaneet saada nimensä tältä joelta. Neuvostoliiton viralliseen historiaan sisällytettiin "normanismin vastainen" näkökulma perustellen sitä seuraavasti: "Normanistinen teoria on poliittisesti haitallinen, koska se kieltää slaavilaiskansojen kyvyn muodostaa itsenäinen valtio omin ponnistuksin".

Kutsu

Venäläisen primäärikronikan tarina kertoo, että Kiovan slaavit taistelivat keskenään. Järjestyksen palauttamiseksi he kutsuivat johtajakseen legendaarisen Varangian Rusin Rurikin. Tämä on toinen kiistanalainen asia. Yksi koulukunta hyväksyy venäläisen primäärikronikan kertomuksen, jossa venäläisten alkuperä on baltoslaavilainen. Vastakkaisen näkemyksen mukaan skandinaaveilla oli pieni rooli Kiovan Rusin luomisessa. Skandinaavit olivat yksinkertaisesti slaavien palkkaamia suojelemaan heitä. 1990-luvulta lähtien on käyty kiistaa siitä, kumpi, Venäjä vai Ukraina, voi paremmin väittää olevansa Kievan Rusin ruhtinaiden jälkeläisiä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläisten historioitsijoiden ei ole ollut pakko hyväksyä norjalaisten vastaista teoriaa. Sen merkitys on kuitenkin jäänyt vähäisemmäksi kuin sen, oliko Ukraina vai Venäjä venäläisten todellisia perillisiä.

Bysantilaiset

Toinen versio on mahdollinen tässä tutkijoiden kommentissa Bysantin keisari Konstantin VII:n (913-959) De Administrando Imperio -teokseen:

"

Nykyään tunnustetaan laajalti, että Kiovan valtio ei syntynyt ex nihilo (tyhjästä), kun venäläiset tulivat yhdeksännellä vuosisadalla, vaan että sen sosiaalinen ja taloudellinen perusta luotiin sitä edeltävällä kaudella, jolloin Dneprin altaan slaavit osallistuivat aktiivisesti Länsi-Euraasian ja Pontikan arojen poliittiseen ja kaupalliseen elämään; ja että jo olemassa ollut slaavilainen maanomistaja-aristokratia ja kauppiaiden luokka pysyivät maan alueellisen vakauden ja talouskasvun tärkeimpinä tekijöinä venäläisten yliherrojen aikana. Yhtä selvää on kuitenkin, että baltoslaavilaiset ruigit olivat ne valloittajat, jotka yhdeksännen vuosisadan jälkipuoliskolla yhdistivät itäslaavien hajallaan olevat heimot yhdeksi Itämeren ja Mustanmeren vesiväylään perustuvaksi valtioksi, jolle he antoivat Rus-nimensä.

"

Yhteiset säikeet

Tässä vaiheessa historiaa Kiovan alue kasvoi ja laajeni. Kiovan valtio kesti noin sata vuotta, noin vuoteen 972 saakka. Vuosien 839 ja 1043 välillä baltoslaavit yhdistyivät eteläslaavilaisten kansojen kanssa muodostaen uuden yhteiskunnan. Nimi Rus' tuli tarkoittamaan näitä yhdistyneitä kansoja. Vuonna 860 Bysantin patriarkka Fotios I kuvaili kansaa, joka oli lähes varmasti rani, johon liittyi slaaveja. Rusin' johtajilla oli baltoslaavilaisia nimiä vielä kymmenennelle vuosisadalle asti. Vuonna 911 kreikkalaisten kanssa sopimuksen allekirjoittaneilla russeilla oli kaikilla baltoslaavilaiset nimet. Mutta vuoden 945 sopimuksessa oli joitakin eteläslaavilaisia nimiä. .

Etymologia

Sana "Rus" esiintyy slaavilaisissa kielissä. Tämä on rinnasteinen latinan kanssa: Rhos, kreik: Rös ja arabia: Rüs. Venäjällä tai idässä käytettyjä sanoja kuvaamaan pommerilaisia olivat Veneti tai Rujan (keskiaikaisessa latinankielisessä kirjallisuudessa tunnettu nimellä Ruzzi ). Suomen kielenä on mm: Venäjä, virolainen: Vene, karjalan kieli: Veneä), joka tarkoittaa Venäjää

Kuva Rurikista venäläisistä käsikirjoituksista